Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Moottorisahalla hakkaa, ja hevosella ajaa, muutama tukkipuu vaan vuosittain/ ha. Toimet, kun yli puoli metriä lunta, kaadot suojakelillä. Hyvä jälki tulee, puistometsiäkin kelpaa hoitaa tuolla systeemillä. Akkusaha, ettei meteli häiritse luontoa, tai ihmisiä.
Tricoa ehtisi vielä ruiskuttaa, meilläpäin ainakin vielä sopivia kelejä. RHY: n kautta kannattaa ottaa, metsästäjät sponsoroi puolet hinnasta. Pytty kannattaa pitää lämpimänä ennen ruiskutusta niin pitkään kuin mahdollista. Pedot saattaa edistää laumoittumista.
Muutama douglaskuusikin varmaan mahtuisi joukkoon, ja on sitten aikuisena komean kokoinen puu. Itsellä on sorkkaelukat sarvillaan tuhonneet niitä kyllä monia, mutta tuossa kohteessa pitänee muutenkin torjuntatoimia tehdä. Aika arvokkaita on nuo erikoisemmat taimet, turhan tiheään ei taloudellisessa mielessä kannata istuttaa niitä. Pyökkiä täälläpäin on istutettu myös. Tammi on pihassa kasvanut aika nopsaan (verkko oli ympärillä) kaikki vioitukset hidastaa kasvua aika lailla. Pyökistä ei omaa kokemusta. Laita vaikka omenapuita muutama myös, talviomenat tarjoaa mukavasti ruokaa eläimillekin, ja onhan kukkiva omenapuu hieno. Lehtikuusta on itsellä pari kuviota, kasvaa hyvin, ensiharvennuspuu kelpasi mäntykuidun hinnalla selluksi. Elukat niitäkin kuritti nuorena. Euroopanlehtikuusi ei naapurin avohakkuussa olisi kelvannut kuin energiaksi, jätti ne jättöpuiksi.
Kyllä se on kukkua, että taimet kasvaisivat muokkaamattomassa yhtä hyvin kuin muokatussa. Jollain maaperällä ja olosuhteissa saattaa näin olla, mutta pääsääntöisesti taimien kasvu jää puoleen muokkaamattomaan istutettaessa, ja kuolleisuus nousee. On tuosta aika paljon tutkittuakin tietoa. Ei taimien käsittely tukkimiehen täitä vastaan aina tehoa, aika paljon taimia kuolee täin takia kun tuoreelle aukolle istutetaan.
Kyllä sahojen ja sellufirmojen tukkikertymissä on ollut eroja paljonkin, mutta historiallisten taulukoiden perusteella ei voi nyt tehdä varmojaja ratkaisuja. Sahatkin saavat nyt ilmeisesti vaihtokaupoissa sen verran hyvää hintaa kuidusta ja energiasta, että huonoja ja vääriä ei entiseen tapaan kannata sahata, vaan hakata rankakasaan enenevässä määrin jo metsässä. Samoin omistajanvaihdokset on vaikuttaneet tuohon tukin talteenottoon jonkin verran. Että ei ne mhy:n taulukot 20 vuoden takaa välttämättä nyt päde. Toki se hakkuuttaminen mhy: n kautta on monesti hyvä ratkaisu, kun sopimukset vaneripuulle, energian tarvitsijalle, pikkutukille, isolle ja välikoon tukille on tehty jo aikaisemmin ja urakoitsijalle maksetaan taulukoiden mukaan. Kukin tekee kauppansa oman mielensä mukaan, toiset hakkaa itse sahalla kaikki tien varteen. Runkokaupan tein joskus halvan kuidun aikaan sahafirman kanssa, mutta tuli kyllä mieleen, ette kannattaako sen puida koko runko? Urakoitsijallekin se latva on monesti työläin, ja kasvattaa runkokokoa, joka laskee taksaa.
Kyllä niitä kantoja nostetaan muualtakin, peltoraivuilla monesti männiköistä, UPM tainnut nyt lopettaa tuon, ettei tule metsäkatoa. Kannot voi nostattaa millaisesta metsästä vaan, tien varressa kelpaa kaikki. Mutta saanto, säilyvyys ja noston helppous kuusikoissa sen verran parempi, että ”pystykaupalla” kuusikot on halutuimpia. Mutta nyt näyttää energiapuumarkkina sellaiselta, että kannattaa olla kauppa tehtynä, ennen kuin nostattaa suuren auman tien varteen.
Mulla tehtiin ensiharvennus 1270 jontikalla, hakuupääkin näytti minusta pikkufiiatin kokoiselta ( päätyö koneella sahalle päätehakkuut) Oli hoidettu ja raivattu metsä, taitava rauhallinen kuski. Minusta jälki oli hyvää, mutta yrittäjä valitteli polttoainetta kuluvan reilunpuoleisesti kertymään nähden. Monesti taitaa olla niin, että se ajokone vaatii ne leveämmät ajourat. Mutta helpommin varmaan tulee hyvä hakkuujälki pienemmällä koneella ensiharvennuksella, ainakin jos ajokonekin on sopiva.
Katsoin kuvat. Äkkiä näyttäisi siltä, että hakkuutähdettä ei ole kovin paljoa, ehkä se on osasyy, että sitä ei ole noin pieneltä leimikolta huomattu kerätä. Paljonko tuli puuta? Tuo sovittu korvauskin niistä aika pieni, jos kuusiainespuuta tulee 400 mottia, pitäisi korvaus olla luokkaa 1500-2000 Eihän niitä ennen kerätty koskaan, ja hakkuutähteellä on kiistatta arvo myös metsään jäävinä ravinteina. Itsekään en hakkuutähteitä läheskään aina anna kerätä, varsinkaan sekapuuta kasvaneilla kohteilta, tai jos kalia arvelen maassa olevan vähänlaisesti. Kyllä se muokkaus, istutus ja hoitotoimet onnistuu tuohon ihan hyvin. Kuuset pitäisi istuttaa sen verran syvään, että juuret yltää hetimiten koskemattomaan maaperään, ennen kuin kuivahtavat. Mitä vähemmän jättää taimesta vihreää pinnalle, sitä vähemmän se haihduttaa, ja juuret ehtii kasvaa ennen kuivumista.
Mutta vaikka on vain hankintahakkuu ja pystykauppa, niin kyllä jeeskin varmaan on leikitellyt ajatuksella, että ilmoittaa verotukseen ajamansa latvus energiapuun myös itse tehdyksi. Voihan sieltä järeimmän latvan vaikka karsia sahalla, niin on oikeasti.
Teräketju on kovakromattu leikkuuhampaansa pinnasta, joten voi säilyttääkin terävyytensä aika pitkään, jos ei aja kiveen tai epäpuhtauksiin. Raivurin terä on kokonaisuudessaan aika pehmeää terästä, siihen kun viila pystyy joka suunnasta aina (koneteroituksessa joskus karkenee jokunen hammas sellaiseksi, että viila helposti pilaantuu). Kyllä silti uskon, että Arto viilaa ja sahaa kuten kirjoittaa, varsinkin männyt, haavat ja lepät on pehmeitä, eivätkä tarvitse huipputerävää terää. Tavallinen piisaa monessa kohteessa. Katajat, tuomet ja tiukaksi kasvaneet alikasvoskuuset mieluummin sahaa terävällä. Tottahan se on, että siitä teroitukseen kuluneesta ajasta ei urakalla tehdessä makseta