Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Varmaan kyse siitä, että toisille vähemmän terävä riittää, muuten täytyy olla kovapala, tai tosi pieni tankki. Eihän kaikki raivurin terääkään teroita, kuin kerran viikossa. Ja viilakin kuluu. Toisethan laittaa uuden, kun tylsyy…
Kyllä nuo lopulliset monesti on eri, mitä metsänkäyttöilmoitusta laadittaessa on suunniteltu. Aika monta peltoa on jäänyt kuitenkin raivaamatta viljelykuntoon asti, monta hakattua tonttia jäänyt rakentamatta. Omiltakin tiluksilta hakattiin joskus 3 ha aukoksi ilman siemenpuutakaan, tai yhtään jättöpuuta, soraa piti ottaa ja kalliota louhia. Ei tullut lupaa, mutta jostain oli männyn siementä tullut hyvin, nyt siinä on komea männyntaimikko. Se kuviokokojen nostohan oli metsälain muutoksen yksi peruste. Hyvänkokoinen kuvio tuohon aurinkovoimalan sijaan on tullut, ei tarvi päivittäin kalliita koneiden siirtoja. Ja jos on 1 -1000 hehtaaria samassa kohdin, jota edellinen omistaja on taloudellisen uudistuskypsyyden jälkeen kasvatellut vuosia, niin kyllä se hyvien hintojen aikaan, kannattanee monen omistajan uudistaa silloin enemmänkin, ainakin jos miljoonia on korkeakorkoista lainaa ottanut kauppaan, ja uusi puusto kasvaa arvoa moninkertaisesti.
Ja joskus merkkiliikkeessäkin tiedetään väärin.Kävin hakemassa ms 260:een ison jaon 3/8 vetorissaa, ekasta ei saanut( kuulemma lainkaan), mutta toisessa oli hyllyssä. Yhdessä ammattiliikkeessä kehotettiin ostamaan 362 :een koko vetorumpu, laakeri, rissapaketti, kun halusin 325 jaon vetorissan. Toinen liike myi pelkän rissan, maksoi vain muutaman euron. Kaikki valmistajan omia tuotteita. Marketista tai netistä kun tilaa, helposti pitää itse tietää mitä tarvitsee, ja mikä sopii.
No niinhän sanotaan, että se jolla on liitua, piirtää. Sitten kyllä eräs fiksu vanhempi rouva sanoi, että se kenellä lehmä on, siltä lehmä kuolee. Hevoseton mies, on huoleton mies. Harrastukset maksaa. Kukin tekee mitä ja miten itse katsoo sopivaksi, onneksi meillä on siihen melko vapaassa maassa vielä mahdollisuus. Kyllä kansantalouden kannalta on parempi laittaa rahaa kotimaiseen rautaan, kuin viedä välimeren harmaaseen talouteen, Yhteisen EU- talouden ulottumattomiin.
Olen käyttänyt tuota sr 450: stä moneenkin hommaan, suuremmilla alueilla sen voi virittää johonkin ajoneuvoon, levitystasaisuus, kantama ja siementen tms. levitysmahdollisuus plussaa. Käy myös lehtipuhaltimeksi. Trikoa en ole sillä levittänyt, siihen olen käyttänyt hozenlockin 7 litran paineruiskua raivaussahavaljaisiin ripustettuna. Jos tricoa laittaa uudella menetelmällä kuvion rajat koko kasvusto käsitellen, siihen 450 on hyvä. Hintansa takia ei välttämättä ihan pikkukäyttöön kannattane hommata, mutta hedelmäpuiden tms, ruiskutukset sillä hoituu hyvin myös, ja pikkupellotkin.
Niin tarkoitin, että puuna tuollainen 70 cm tyveltä alle 30 metrinen ei ole mikään valtava,vaikka kaikille liukuhihnoille ja prosesseihin ei sovikaan. Sopivalla maaperällä tavallinen kuusi kasvaa helposti vuosituhannesta yhden kvarttaalin hyvin, ja silloin voi puussa olla helposti tuplaten kuutioita. Toki silloin puhutaan jo erikoispuusta, ja hintaa pitäisi minusta saada enemmän, ei vähemmän kuin bulkkitukista.
Toki ne säästöpuut jätetään sillä ajatuksella, ettei niitä seuraavissakaan hakkuissa kaadeta. Mutta jos kiertoaika on nyt ja tulevaisuudessa 40-70 vuotta, niin terveet säästöpuut näkevätkin helposti pari- kolmekin avohakkuuta ympärillään. Sitä en muista, mitä sertit noista sanovat, mutta niihinhän ei ole pakko kuulua. Monesti hyviä siemenpuita. Ei 70 senttinen vielä valtava puu ole.
Tähän asti olen saanut ylijäreistäkin tukin hinnan. Olen sen aina etukäteen varmistanut, jos puusto on sellaiselta vaikuttanut. Toiset ostajat myy eteenpäin pikkusahureille, sorvipuuksi kelpaa yleensä vähän järeämpikin. Parashan olisi, että nuo menisi erikoiskäyttöön, esim. Hirsirakennuksia noista tulisi komeita, täyskorkea seinä muutaman varauksen veistolla. Tässä tarvitsijat ja myyjät ei varmaan oikein kohtaa.
Kyllä olen ollut tarkastuksella mukana, tosin en kaikkia jaksanut tarkastajan kanssa kävellä, 5-10 hehtaaria taisi olla kokonaisilmoitusala, varman päälle ilmoitin. Olisiko tullut n 3-4 tonnia korvausta ja hehtaarin uudistaminen kokonaisuudessaan päälle. Kirjanpainajasta kärsiviä kuusikoita uudistin pari vuotta sitten, kuivasia tuli 100 mottia, lahoa 200. Riittävän rehevillä oikeilla kuusen mailla uskaltaisin kasvattaa hoidettuja kuusikoita ylijäreyden rajoille, jos aukon reunaa ei ole, mutta kuivempien mäkien kärsivillä kuusikoilla kannattaa uudistuskynnys pitää matalana, siellä mielestäni koivusekoitus vain pahentaa tilannetta, kun haihduttaa vähiä vesivaroja, eivätkä varjosta vielä kevään ensimmäisinä hellepäivinä. lahon heikentämät puustot pahoja kirjanpainajamagneetteja, kun sinne muutama tuulenkaatokin tulee aina vuosittain. Niistä valkohäntäpeuroista on tullut vahinkoja täällä vasta kun kauriskannat kasvoivat, olenkin melko varma, että 90% valkohäntäpeuran metsätuhoista on metsäkauriin aikeuttamia.
Kannattaa tehdä hirvituhoista ilmoitus, ja mennä tarkistukselle mukaan. Tarkastaja kyllä todennäköisesti kertoo, miten ne arviot muodostuu. Kerralla kannattaa ilmoittaa riittävästi hehtaareita, että se ”omavastuu” tulee täyteen. Kolmea vuotta vanhemmat tuhot jää arvion ulkopuolelle, varttuneemmassa hoidetussa taimikossa vahingot on helpommin riittävän arvokkaita. Pienemmissä raivaamattomissa taimikoissa pitää olla voimakas vahinko, jotta korvauskynnys ylittyy, kun taimikonhoidossa raivattavien taimien syöntiä ei lasketa.