Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 533)
  • Kokenut kaiken tietää

    Joskus taimikonraivauksilla on tullut vastaan pelkkää hieskoivua pukkaavia alueita. Olen aikaisemmin ne jättänyt raivaamatta, kun varsinaisia pelastettavia kasvatettavia puita ei ole ollut. Harmittavan usein niihin tulee sitten lumen murtoa, eli menee puolittain nurin, eikä sellaiseen ole sitten ketään helppoa houkutella myöhemmin. Olen sittemmin raivannut nuo hieskoivikotkin, kun pieniä aloja on. Jos olisi hehtaaritolkulla esim. Vanhaa turvesuota, jättäisin koskematta, ja motokuski saisi olla se eka hoitaja. 0,2-2 hehtaaria on täydessä päivässsä raivattu, aika paljon se vaihtelee kohteen ja puuston mukaan.

    Kokenut kaiken tietää

    Ei niillä metsäraivureiden kanssa ole mitään tekemistä, ominaisuudet eivät ole sinne päinkään. Varhaisperkuussa voi menetellä. Jos on raivuuta muutamakin hehtaari vuodessa, kannattaa ostaa vähintään 2kW huski tai stilhi lyhyellä putkella, ja parhailla valjailla. Harrastuksen noista halpissahoista kyllä saa, ja tontin siistimiseen varmaan käypäisiä. Sinänsä ymmärrän tuollaisen ostoksen, raivureissa ei oikein tahdo olla sellaisia välimallin koneita. On vaan kalliita ammattivehkeitä, tai sitten kalliita alitehoisia merkkikoneita, edullisia välimallin raivureita ei oikein ole. Moottorisahoissa noita välimallin koneita on suurin osa.

    Kokenut kaiken tietää

    Minusta ne isoimmat kannattaa jättää kasvamaan. Raivurilla kaikki lehtipuu nyt alas, ja moottorisahalla sitten rangaksi ja kasoille, kun vähän kelit viilenee, ja lehdet on rungot vetänyt kuivaksi. Havupuuston harvennus sitten marras- joulukuussa, ja loput kevättalvella, kun lumesta ei ole enää niin kiusaa, jos harvennukselle on oikea tarve. Tuhat runkoa jättäisin, jos tulee normaalit ajourat, jos pienkoneella ajat pois, niin voi jättää 1200. Kyllä se tummunutkin puu palaa, koristepuut ja hiokekuusi eri asia. Jos palsta ei ole erityisen hyvin järeytynyt, varmaan taloudellisessa mielessä kannattaa vaan raivata lehtipuusto pois, ja kasvattaa vielä 5 v.

    Kokenut kaiken tietää

    Juu, sen takia tykkään siitä tilhin 260: stä, valmistettu joskus 2000 luvun alussa, koskaan ei ole tarvinnut viedä huoltoon tai takuuremppaan. Bensaletkutkin varmaan aluperäiset, toimii vieläkin paremmin kuin moni uusi. Huskiin, jonssiin ja dolmariin piti bensaletkuja ja primeripumppuja laittaa ennen 5- vuotissyttäreitä, johonkin kalvojakin. 024 on vieläkin viiden nykäisyn peli, vaikka olisi ollut kylmiltään vuoden katoksessa. Letkut siinäkin alkuperäisiä. Ilman pumppaamista tai ärsyttäviä kevytkäynnistyksiä. Teho/paino voittaa monet nykysajat, 2,6 kW/ 4,8 kg.

    Kokenut kaiken tietää

    Onkos näitä echon vikoja ollut otsikon ammattimallissa vai kaikissa? Ruiskusahoissa ei taida tuon kaltaisia kalvoja olla? Joku kirjoitteli, että merkkihuoltoleimaa ei enää olisi echon takuuehdoissa.

    Kokenut kaiken tietää

    No kovin kauaa ei ole 400.1 vielä ollut markkinoilla, eikä täällä palstalaisilla ole siitä juuri vielä ollut positiivisia kokemuksia. Taidan vielä odotella, että siitä ruiskuhuskista tulee mark 2, ja jollain on siitä tarpeeksi kokemuksia. Kiertoaikojahan pitää nostaa, kasvaahan ne puut joka kesä. Ei kannata huonoa sahaa ostaa, kerralla hyvä sitten.

    Kokenut kaiken tietää

    Ne onkin pienemmät sahat nyt harvassa, johon kahvalämmöt saa. Ennen oli 241 sthil, mutta ei myydä enää, 543 huskinkaan ei enää taideta lämmöillä tehdä. Echo 4310 olisi muuten lähes täydellinen, mutta ei saa lämpöjä. 50 kuutioiset taitaa olla pienimpiä, mihin saa lämmöt? Harmi, ettei siihen huskin 540:een tehty lämpöversiota, olisi ollut selvä myyntivaltti.

    Kokenut kaiken tietää

    Kiitos

    Kokenut kaiken tietää

    No ei tämä oksapuun kommentti ollut se mitä hain, jos on ollut yli 60 cc sahaa joskus ostamassa, huomaa varsin nopeaan, että isommat tulee ilman ketjua ja laippaa, joka rahassa tarkoittaa alvilla hyvän mökkisahan hintaa ( 200) Tätä juuri tarkoitin, että keskustelu ei ota tulta, kun siihen tulee ihan mitä sattuu. Iivariin tulee 20 tuumainen käsittääkseni paras laippa mitä rahalla saa, ja kun hinta on 2x 50cc ammattisaha, niin onko järkevää ostaa muita? Vai onko iivarin ylläpito oikeasti arvokasta, pitääkö karsintatyössä olla ulkopuolinen kytkin, 564 xp?

    Kokenut kaiken tietää

    Näyttää keskustelu lipeävän helposti sivuraiteille, kun aiheeksi tulee yli 50 kuutioiset sahat. Ymmärtäähän sen, eihän tavis metsänomistajalla ole yleensä tarvetta isommalle, jos sahalaitosta moisesta ei ole rakentanut. Mutta kun palstalla jokusia isommilla tai vieläkin isommilla sahaavia on, niin miten esim. Itämaan ihme näkee uutuudet? Onko se Suomen oloissa niin, että isolla pitkälaippaisella aina kaadetaan ja pölkytetään, ja työmaalla on aina se pikkuruinen 40-60cc saha karsintaa/häiriötilanteita/siistimisiä varten? Jos  auto tms. on savotan vieressä, näin helposti varmaan on, mutta onko tuo uusi 564 ainoa isompi, jolla karsintakin sujuu, sitä kannettavaa kun muutenkin pakkaa olemaan, niin kauempana olevalle savotalle joskus haluaisi viedä vain yhden sahan. Voiko iivarillakin karsia? Ja onko hinnalla merkitystä? Mikä 564 xpg maksaa, ja tuleeko siihen joku terävarustus mukaan?

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 533)