Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Sitä vivustoa kun putsailee ja voitelee, kannattaa samalla katsoa, että kaasuläppä aukeaa kokonaan normi liipaisuilla. Moni saha tuntuu vähän tuhnulta, jos on vääntymää, reijät väljistyneet tai liipaisu jää normikäytössä vajaaksi, vaikka saha olisi muuten kunnossa. Puolikaasulla hyväkin saha tuntuu tehottomalta. Eli hyvä katsoa, että se läppä aukeaa täysin, ja sulkeutuu tyhjäkäyntiruuvia vasten.
Märkää ja kylmää, typpi liikku huonosti, ja sen mättään korkeus n 20 cm etuna rikkoihin. 2010 luvulla suurin osa istuttamistani kuusen taimista oli vielä metsikkösiementä, ja varmaan monen muunkin. Mätästys ja kuuma ketju, sekä perkaus. Sillä ne kasvaa, jos maassa on voimaa. Eli valoa, ravinteita, tilaa, ilmaa maassa. Tiiviissä ruohottuneessa pellossa pari puuttuu. Muokkaus, täydennyslannoitus ja kilpailun minimointi. Saa 20 vuoden päästä harventaa, eikä tarvi keppejä keräillä. Lämpöhän sen mätästyksen suurin saavutus on.
Eli tätä juuri tarkoitin, kun se tehoaineen määrä/ l vaihtelee 360-g 720 / l niin se pitää jotenkin ottaa esille, ja kiinnike mukaan laskuihin. Itse käsipelillä ruiskuttaessa olen sen kiinnikkeen jättänyt pois, ne on niitä vähemmän testattuja terveyden kannalta. Eli tuollaiselle viljelemättä vuosia olleelle pelllolle se 2,5 kg/ha 100% glyfosaattia+ sopiva kiinnike+ sovelias vesi on sopiva annos. Ei ole hifistelyä, ihanyeellisissa olosuhteissa se puolikas piisaa. Mutta katsokaapas mitä se maksaa per / ha ja kannattaako sillä säästöllä syöttää itseään hyttysille ka paarmoille 5 viikkoa + 5 viikkoa ia saada aikaiseksi vain hengissä pysyvä puusto vrt. Puolen metrin vuosikasvu ilman juuristokilpailua.
Siloin kun ensiharvennuspuun hinta oli kympin luokkaa, olin vahvasti sitä mieltä, että ihan sama millä hinnalla myy, kunhan saa asialliset tekijät leimikolle. Ja se oli varmasti oikein, pari euroa / m3 ei 40m3/ha leimikolla ei kovin paljoa tee, jos metsän koko tulevaisuus on pilalla väärällä hakkuulla. Mutta sama kyllä pätee myöhempiinkin hakkuisiin, se euron tai 50 sentin hinnan ero on aika pieni vrt. Siihen, että miten siellä metsässä hakataan, ja miten ne toiveesi toteutetaan. Sitten kun ero kantohinnassa on luokkaa 5-10 euroa per motti, niin varsinkin päätehakkuulla niistä omista toiveista ja haaveista voi joustaa, eurolla/ motti ei kannata.
Älkää tuossa kohtaa säästelkö siinä aineen määrässä, se 4 l / ha ei kaikille piisaa, ja kun sitä kasvustoa on erilailla kun viljellyssä pellossa, se peitto kertaruiskutuksessa ei ole täydellinen. Lisäksi se tapettava juuristomäärä on suuri viljeltyyn peltoon verrattuna. Jos kertaruiskutuksella meinaa hoitaa, se 8 l/ ha on sopivampi. Ei ole kallis silläkään, jos jotenkin muuhun suhteuttaa. Sen verran olen käyttänyt, että jos sattuu kuiva aika keskikesällä, vähän suurpiirteinen ruisku tai ruiskuttaja, epäedulliset olosuhteet/ vesi, niin se 8 l+ kiinnike on hyvä varmistus, ettei tarvitse alkaa koko hommaa parin vuoden päästä uudelleen. Se hinta ero ei ole montaa sataa, mutta kun tamppaa sen neljä hehtaaria huolella pari kertaa vuodessa kaksi vuotta, ja saa juuri pidettyä puut hengissä, vrt siihen että ne kasvaa 0,5 m vuosikasvua, se satsaus käy aika selvästi kannattavan puolelle. Saa käyttää, ei ole pakko, voi ihan itse kokea jos kerran haluaa.
Tuossa se vihertäminen ei kannata , osta vaikka pari kauppareissua luomua mieluummin, tuohon menee glyfosaattia ( 360g/ l/) alle 40 litraa, ja se riittää seuraavaksi 50 vuodeksi. Suurehkoa viljatilaa pitävä ruiskuttaa sitä tonnin kontin vuosittain. Ja Booriahan sinne ruiskututat, se glyfo menee joka siinä samalla. Käytännössä poistuu 2 vuoden mekaaninen heinäys, ja taimien kasvu on 2 kertainen ensimmäist kasvukaudet, kustannus luokkaa 3-400 eur