Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Kannattaa sahata molemmilla. Kyllä ne omat sormet, rahapussi ja hermot sitten kertoo itselle sopivan. Echon ammattimallejakin kannattaa testata, vaikka raivurit ei vielä taida olla ihan kilpailukykyisiä. Itse olen natseihin ollut tyytyväinen, todellisiin talviraivuisiin hysku, etelän normitalvessa pelittää natsikin, kun vähän valmistelee.
Kannattaa raivata sillä, mikä tuntuu hyvältä, joku tykkää virittää vanhoja, lisätä puristuksia ja tehdä tehoputkia, saa intoa siitä, kun sorvaa toisen männänrenkaan vanhaan mäntään ja taas pelittää. Itse olen kokenut, että uudet hyvät valjaat on viritystä parhaasta päästä. Ja se että saha lähtee aina käyntiin, kun on sen kilometrin raahannut palstan keskelle, eikä tarvi arvuutella, klikkaako siinä puola, ilmavuodot, tulppa tms. Molemmilla pärjää, ja vähän kannattaa talven tullessa voidella ja valmistautua. Ei se tietokonesäätökään ihan ihmeitä tee, jos bensa, ilma tai vaijeri ei liiku.
Oliko ne Ruotsin ja Norjan tutkimukset oikeita tuloksiltaan? Kyllähän mäntyä syödään ympäri vuoden, mutta onko hirvi ollut asialla? Eli pitäisikö muutama hirvi avata kesällä, ja katsoa, mitä vatsassa on? Eli onko linkkiä noihin tutkimuksiin? Mielestäni talvisin tulee männiköihin enemmän hirvituhoja, toki se katkeaa helpommin pakkasilla, kesällä syöty toipuu ehkä nopsempaan ja tekee uuden kasvun, niin ei niin ota silmään.
Parilla kuviolla on ollut sellaista hirven laidunnusta, että lähes kaikki kasvusto, joka on yli metrin mittaista, on mennyt hirven suuhun. Eli myös joitakin kuusen latvoja on mennyt mukana. Jos olisi ollut mäntyä, olisi niitäkin varmasti syöty. Yleensähän hirvet syö paremmin rauduskoivua, mäntyä pihlajaa jms. Tuossa oli hieskoivua ja vadelmaakin vähän, oli kaikki turvan korkeudella oleva kelvannut. Ilmeisesti oli maassa ja kasvustossa sopivat ravinteet, ja sopiva ruokailupaikka. Itsellä myyrät jms tehneet pieniin taimiin hirveä enemmän tuhojaan. Kannattaa hakea isoihinkin taimikoihin hirvikorvauksia, niistä saa paremmat korvaukset, tosin vain kolmen viime vuoden aikana tehdyt vioitukset korvataan.
Eihän siitä kovastikaan ole aikaa, kun sitä tukkia rahdattiin sieltä tänne, kun oli euroopassa reilusti hakattiin kirjanpainajatuhojen rajoittamiseksi. Kai sitä toiseenkin suuntaan voi kuskata.
Sahan portilla hinta varmaan parempi, jos veisi suoraan sinne? Mitäs se rahti olisi?
Tukkiahan aletaan sitten kohta viedä sinne enemmän.
Onhan ne halpoja, mutta jos huskun ammattisaha saha on jo paketista otettuna väljä, tai laakereissa klappia, niin ei se oikein ole. Joskus ostaa tonnin uuden sahan, että sadan motin savotta joutuu. Sitten se on korjaamolla ja tehtaalla pyöritettävänä puolet takuuajasta. Ei itsellä tuota ongelmaa ole, sahuut on vähäisiä, on toimivia natsilaatikoita sen verran että voi puolet olla hukassa tai lainassa, niin silti onnistuu. Mutta se uusi saha ostetaan yleensä sen takia, että pääsee sahaamaan enemmän ja varmemmin, kuin vanhalla. Jos uusi on aina vaan kalliimpi, ja huonompi, niin sen uuden hakemisestakin menee äkkiä maku.
Kyllä ne monesti leviää jo ennen sitä. Kaksi 550 :stä tiedän, toinen korjattiin takuuseen moottoriltaan, meni uudelle kaput, tuli uusi saha tilalle takuuseen. Tsi koneistahan hajosi jakopäät jo ennen toista öljynvaihtoa eikä ne tyyppiviat jakopäässä ollut ainoita. On niitä susia tullut markkinoille, sitten korjaussarjaa ja päivitystä. Tuo 564 saattaa silti olla ihan hyvä ja valmis laite. Takuuaikanahan ne ei niin kovasti haittaa, sen jälkeen kyllä häiritsee pahemmin.