Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Glyfosaattia kannattaa laittaa joka tapauksessa, reilu annos ennen muokkausta. Ja se boori taitaa siinä vaiheessa olla edullinen, ruiskutustyö maksaa saman sen kanssa ja ilman. Itse ruiskuttaisin juhannuksena ekan kerran, muokkaus siitä 2 viikkoa, ja toinen ruiskutus elokuun alussa, taimet maahan elokkuun puolivälissä. Jos savi- hiesupeltoa niin sitten taimet vasta keväällä heti kun on sulaa. Pääsee järjellisellä työllä, 2 vuotiaat taimet ja merkkikeppi.
Varsinkin koivun osalta noin käy monesti sekametsän osalta, hinta huono, ja tukkia ei pätkitä. Ja sitten on näitä, että jos kuusella ja männyllä on menekkiä, jää hyvästä metsästä hieskoivikko pystyyn. Joskushan oli tätä, että kaikki männyt jätettiin avohakkuulla pystyyn ja tultiin sitten toisella kertaa vuoden parin päästä hakkaamaan ne. Jos kuusisahalle myy, niin kyllä ne sekapuuna kasvavat männyt hintaa laskee.
Puupeltoja tulevaisuudessa, ja ne muut sitten erikseen, metsoa helmeä jms. Ehkä se vanha systeemi olisi sittenkin parempi kokonaisuuden kannalta. Luontoväen onneksi riitaisten perikuntien ja muiden yhteisomistusten palstat on lisääntymään päin. Tein metsänkäyttöilmoituksen juuri, kaikenlaisia ilmoituksia sieltä tuli, maakuntakaavan aluevarauksia( ei ole suojeltu) suojelualueen vaikutuspiiriä, museovirastoa jms. jms. Metsänomistaja vastaa että noudatetaan … Metsälaki ei ole voimassa ja joku virasto, jonka verkkosivut tekeillä, ja kehenkään ei puhelimella saa yhteyttä. Joopa joo, kai se laki lopulta sitten sanoo kymmenen vuoden päästä miten se oli. Hakkuu on tehty joka tapauksessa, eikä serti ole lain kirjain. Rantaan asti saa tehdä hakkuun. Siitä helmestä olin vähän itsekin kiinnostunut, ja joku mainoksen tapainen siitä tuli, mutta lopputulemana oli, että olisi itse lähes pitänyt perustaa joku toimija joka olisi jonkun hankkeen pistänyt pystyyn ja itse selvittänyt kaikki brysseliä myöden. Ei natsaa, jos jotain hyvää halutaan saada aikaan. Nämä on niitä, kun joku opiskelija tekoälyn avustamana saattaa jotain ilmoille, ei ne kunnan virkamiehet tai valtion virastot halua lisää töitä, tuloksia vaan. Ketään ei ole siellä toisessa päässä vastaamassa.
Nämä on juuri niitä, minkä takia tukista hankintana maksetaan muutama euro vähemmän, kuin pystyssä. Parhaat tukit kannattaa sahauttaa itse omaan käyttöön, ja erikoispuut myydä tai jalostaa erikoisiin hankkeisiin. Lahokuidusta saa erinomaista oksatonta paneelia, ja hyvää polttopuuta siitä ytimestä. Joskus tulee puoli kiintoa molempia yhdestä pöllistä. Nyt kun hakkaatte niitä myrskypuita, katsokaa ne hankintatukkien mitat, vaikka pystyyn ostetaan esim. 3.7- 6.1 monesti hankinnassa on vaan 4.3-5.5, jos vaikka tienvarressa tai tehtaalla mitataan, kuormainvaakalla ei niin tarkkaa.
Hyvää kuntoilua se on, sahaamaan vaan, laita monttuihin lumppeja ja hakoja, jos sähköauton kärriin heittelet. Auton kärryyn kun pätkii sahauksen yhteydessä, niin menee pienillä käsittelyillä. Osan voi halkoa haloiksi, ja peitellä, haet sitten kun klapivarastossa on taas tilaa. Kannattaa tuoreet kuuset kuoria, jos metsään jättää, ettei kaarnakuoriaiset niin lisäänny. Ei haittaa, jos joku pino jää saavuttamattomiin, nuotiolla retkeilee ja yöpyy pari päivää näillä pakkasilla muutaman yön, niin tulee nekin käytettyä. Ota vaikka pankkitunnit töistä vapaata ja jokunen lomapäivä. Ei tule niitäkään etelän turistirysissä tuhlattua ja ilmastopäästöjä lennellessä. Jos jääkin sitten lopuksi metsään, niin lahopuujatkumoa ne vaan on. Älä stressaa, jos vakuutus on, parhain päin se on joka tapauksessa. Pahimpiin paikkoihin voit laittaa niistä ryhmään kaatuneista laavun, laitat vaan jonkun hyvän katon, niin tulevatkin sukupolvet voi siutä nauttia , ja muistella tätäkin myrskyä. Syntyneisiin pienaukkoihin syntyy hyviä säästöpuuryhmiä aikanaan ( 50 vuotta), niistä kaikki metsän elävät ja mönkijäiset tykkää. Jos on laiska, voi 100m3 jättää kyllä sillensäkin, ei sekään väärin ole.
Kannattaa ostaa, jos ei usko golf- virran hiipuvan. Tosin huonommilla pohjilla siellä se kasvu on sen verran heikompaa, että moni etelän intensiivikasvatukseen tottunut ylisijoittaa hoitotoimiin helposti. Mutta 80 luvun opit tuolla saa kyllä samoin jo heittää romukoppaan, on se kasvu pohjoisessakin jo niin paljon kovempaa, kuin mihin silloin oli totuttu. Ja puulle on ostajiakin, ei vain ottajia kuten 20 vuotta sitten.
Jos glyfosaatti ei poista heinäämisen tarvetta sinä vuonna, ja seuraavana kesänä heinäkuulle asti, on annos ollut liian pieni. Heinät kuolee 1/4 annoksella siihen verrattuna, mitä kestävimmät rikat vaatii. Eli 10 % liuos ( 360 g/ l aineesta), jos aikoo nokkoset, ohdakkeet, vadelmat jms tappaa. Saniainen ei tahdo kuolla, kortteisiin glyfo ei tehoa. Väkevä liuos ja pienempi peittävyys on työn kannalta parempi, ei suttaa niin helposti itseään, tai kuusen vuosikasvuja. Suojaamatta ei 10% liuosta voi käyttää. Kokemukseni mukaan
Niitä kohteita on vähän erilaisia. Minulla painui metrisetkin kuusentaimet lakoon eräällä pellon metsityksellä, ohdake joka lakosi räntäsateessa päälle oli n 2,5 m, nokkonen vajaa 2 m. Oli myrkytetty, ja myrkytettiin ainakin kolmesti kokonaisuudessaan. Eipä siihen luontaisesti ollut tullut yhtään taimea, muutama juurivesa piiriojan toisella puolella kasvavista. Oikeasti rehevällä kohteella 1,2 m on minimi pituus merkkikepille.