Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Ylläoleva varmasti pitää paikkansa. Minulla on käynyt niin, että välivarastolta on tyrkytetty maksasammaleella yhteen kasvaneita taimia tai siellä talvehtineita edelliseltä istutuskaudelta jääneitä. Sekä päiväysvanhoja. Tuoreimmat, pakastetut, jalostetuimmat , eli tehokkaimmin istutettavat ja kasvuisimmat varmaan menevät helpommin firman urakalla istuttaville. Vähän silti on istutuksen jälkeen kuollut, niissäkin pääsääntöinen kuolinsyy on ollut tukkimiehentäi, torjuntakäsittely ei ilmeisesti ole tehonnut, ja kun olen pyrkinyt mahdollisimman nopeaan uudistusketjuun, niin täipaine on ollut jonkinnäköinen. Pahimmassa tapauksessa puolet taimista menehtyi, mieluummin suosin täysillä istutusmäärillä istutusta, silloin on pieni pelivara tuhoillekin . Toki taimien hinta on kuusella ja erityisesti koivulla jo sen verran kova, että vaikka itsekin istuttaa, ei niitä ylimääräisiä kannata laittaa.
Jos katsoo pelkästään suhteellista tuottoa, raha ei koskaan kasva metsässä. Jos on tarve ostaa vaikka sadan tonnin uusi sähköauto, sen verran rahaa kasvaa helpommin 70 vuotiaassa terveessä tukkikuusikossa, kuin 10 vuotiaassa haavikossa. Suhteellinen kasvu toki on jälkimmäisessä kymmenkertainen, mutta niillä prosenteilla ei autokaupassakaan makseta.
Kiitos paljon, juha.m.leppänen. Vielä kun taimien toimittajat tietäisivät, mitä ovat myymässä, ja tavara olisi tuoretta, ja karate-käsittely oikeasti tehty kunnolla.
On siinä siemenviljelmän numero, jos siemenet on viljelykseltä. Toki siinä etiketissä lukee muutakin. Itseäni kiinnostaisi oppia noiden jalostusasteiden erottaminen, männyllä taitaa olla jaossa jo pidemmällekin jalostettuja taimia. Kasvun lisäämistähän tässä monessa yhteydessä peräänkuulutetaan, sekä hiilipäästöjen sidonnan, että talouden takia. Tässä olisikin taimiasioista tietävien laittaa tätä kautta tietoa jakoon. Ja kun ne kuusen ja männyn taimet on käsittääkseni tässä vaiheessa kasvatettuja, ja tilaukset pitää tehdä viimeistään vuodenvaihteessa, niin miksi ei kukaan tahdo tietää, onko saatavissa 1 vai 2 vuotiaita, jalostettuja vai jalostamattomia, pakastettuja vai muita. Minusta taimiketjussa ei toimi jokin, jonka nykyaikana jäljitettävyyden, varastonhallinnan, tietokoneiden, sertifikaattien ja laatujärjestelmien aikaan pitäisi olla itsestäänselvää. Ja luke voisi niitä siemensatoennusteita julkaista ajoissa, ja vaikka karttoineen, jotta niitä voisi oikeasti käyttää hakkuu-ja uudistuspäätöksiä tehdessä.
Ruotsalaisia minäkin yhdessä vaiheessa laitoin noin reilu 10000 kpl, kun ei ollut bonuksia käytettävissä, ja suomalaiset toimittajat eivät luvanneet jalostettuja. Hyviä kokemuksia ruotsalaisista.
Jatkuvasta kasvatuksesta, tapani- myrsky kuritti silloisia metsiäni melko ankarasti, edellinen omistaja oli laiskasti harventanut, ja harvennutin ne kaikki juuri ennen myrskyä. Suuri osa meni aukoksi, osasta tuli juuri tälläisiä jk:n siirtymävaiheen metsiä, eli pohjapinta ala oli varmaan alle lakirajan, isoja puita kuitenkin reilusti siementuotantoa varten. Olinkin melko varma, että nämä paremmin säilyneet kuviot olisivat saaneet jatkaa jatkuvan kasvatuksen opein. Toisin kävi, jatkuvat tuuli- ja hyönteistuhot kurittivat puustoa toistuvasti, ja vain noin 10 % taimettui. Kun vertasi myrskyn tekemiin aukkoihin, jotka istutettiin kuuselle heti, reilu 10 vuoden vierekkäinen vertailu jaksottaisen kanssa sai vakuuttumaan, että jatkuva sopii vain harvoille paikoille, eikä oikein minun rahapussilleni. Hakkuutin nuo pari vuotta sitten paljaaksi, mutta heinittymisen takia taitaa olla työläimpiä uudistettavia, vaikka tuoretta kangasta vaan ovat. Jk. hakkuita olen kyllä jokusia teettänyt senkin jälkeen, mutta märemmillä jo osaksi taimettuneilla kuvioilla, lähinnä sen takia, että FSC:ssä kun olen, pitää erikoishakkuita olla muistaakseni 5 %.
Juu en minäkään nykyisin jätä, nuo oli tapanimyrskyn aukkoja, oli puulla sen verran huono menekki, että jätettiin paikoin ehjät puut pystyyn, kun ne oli vielä keskenkasvuisiakin. Silloin kun tuntui, että kaikki meni, niin halusi jotain jättää pystyynkin.
Ei, hakemus pitää edelleen jättää kahden kuukauden kuluessa hankkeen valmistumisesta. Aloitusaika merkitään hakemukseen. Minullahan kävi niin että tein noita taimikonhoitoja ahkeraan, ja niihin tuli tietopyyntöjä ylispuista. Ilmoittivat, että hylätään kokonaisuudessaan, kun osalla kuviota oli yli 20 ylispuuta. Sanoin, että teen uuden hakemuksen kielteisen päätöksen jälkeen, joissa rajaan säästöpuuryhmiä pois. Vielä ei päätöstä ole tullut, piti päättää joulukuun puolessa välissä. Nyt laki muuttui ( eivät huomanneet mainita, vaikka useaan kertaan oltiin yhteyksissä) onneksi ehdin tehdä uuden hakemuksen, ennen kuin työn aloituksesta ehti kulua puoli vuotta. Jos olisin päätöstä odottanut, olisi tuo puoli vuotta mennyt umpeen, ja uusi hakemuskin olisi automaattisesti tämän takia hylätty.
Puoli vuotta on se aika, jonka aikana aloitettu metka hanke pitää saada loppuun taimikonhoidossa. Muuttui vuodenvaihteessa vuodesta puoleen. Ennen pystyi siis aloittamaan uuden taimikonhoitohankkeen samalla kuviolla 4 vuoden kuluttua siitä, kun oli saanut siihen viimeksi tukea. Nyt 4,5 vuotta, ja jos sitä rahaa on odotettu vaikka vuoden päivät, tulee helposti pari kasvukautta lisää hoitotöiden väliin. Ja tietysti niitä tukikertoja mahtuu sitten kuviolle vähemmän, ennen kuin puusto on 11 metristä. Rahoitustukihan tuo onkin, eli tarkoitus on rahoittaa osa hoitotoimista. Mutta tämä ei liitykään enää kannon pituuteen.
Sehän noissa pitkissä käsittely ja maksatusajoissa on huono, että sen seuraavan tuen hakukin lykkääntyy, kun edellisen maksusta pitää olla se 5 vuotta. Kun siihen 80 senttiseen taimikkoon tekee varhaisperkauksen vaikka puoli metrisellä kannolla, rehevillä mailla seuraava raivaus on aika äkkiä tulossa. Nyt vielä -25 alkaen saa tuetun työn aloittaa puoli vuotta myöhemmin. Ja kun niitä hakemuksia on siellä jonossa yli kymmenen, niin aika homma selvittää sekin, mille kuviolle koska on tuki maksettu. Metsäkeskus käyttää tapion suosituksia hyvän ammattikäytännön ohjeena, mitäs siellä on kannon pituudesta sanottu?