Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Itse olen tuplataimet repäissyt irti toisistaan, ja istuttanut parhaisiin paikkoihin, joissa kuivumisesta ole vaaraa. Vähän olen pienimpiä taimia koittanut laittaa puhtaisiin korkeisiin mättäisiin, joissa muu kasvillisuus heti uhkaa, ja joissa ei välttämättä ole kosteutta niin paljoa. Isoimmat taimet sitten rehevimpiin paikkoihin, joissa kasvillisuus uhkaa, ja kosteutta piisaa. Vähän hidastaa istutusta, mutta hyvät kokemukset muuten. Oletteko havainneet eroja kasvussa 1 ja 2 vuotiaiden taimien kasvussa kuusella, ja istutatteko männyt pikkuisilla pikkolo- taimilla vai normaaleilla? Millaisia kokemuksia?
Tehokasvatukseen liittyen, jalostetuilla taimilla kehutaan saatavan reilusti kasvunlisää. Lähes puolet kuusen taimikoista olen kuitenkin joutunut istuttamaan ” siemenlähde tunnettu” taimilla, eli ovat ilmeisesti metsistä kerättyä. Viime vuosina olen kyllä saanut jo ” alustavasti testattu” taimiainesta, varmaan johtuen hyvistä siemenvuosista, sekä männyn ja koivun istutusten lisääntymisestä. Vasta -23 sain ensimmäiset ” testattu” taimet, niitäkin vain muutaman laatikon. Aina olen jalostettuja pyytänyt, nyttemmin suorastaan vaatinut. Taitaa jalostetuimmat helposti tulla istutetuksi firmojen omiin metsiin, jos kaikille ei piisaa. Ja noista jalostusasteista ja niiden merkinnöistä ei tahdo toimittavilla organisaatioillakaan aina olla tietoa. Kasvuisimmilla kuusilla on kyllä paikoitellen ollut aika paljon latvan vaihtoja, ja hallanarkuutta.
Tuo pitää paikkansa, pellolla pitää olla vyörengas, mahdollisimman joustava vetelä kummi, jossa ei kuljessä ole kuin kumia muutama milli. Metsässä sitten ketjujen kanssa mielellään pr 14 ristikudosrengas. 25 senttinen kanto kaatuu edeltä, tai sitten se on jo niin paksu, että pitää väistää.
Minulla se metsurimittaan investointi ei riittänyt, ne oli aika kuluvaa tavaraa. Tukkimittoja kun oli 30 sentin välein, niin arvelin keskimäärin 15 senttiä menevän aina hukkaan per tukki. Tuosta leimikosta en tehnyt kuitua lainkaan, ohuet ja väärät meni polttopuuksi, latvat mittasin kyllä. Tuli niistä raakeistakin joku raha sentään, kai siellä sahalaitoksessa hakkurikin on, jos eivät pitkänä niitä mihinkään toimita. Tehdasmitta oli sovittu jo ennen hakkuuta.
Tehdasmitalla hankintatukit minulla ainakin monesti on mitattu. Olisiko kuormaimen vaakalla mittaus tukeilla mahdollista? Vajavaisen tekniikkani, huonon huolellisuuteni ja rajoitteideni takia olen jättänyt metsurimitan pois, ne oli niin kuluvaista tavaraa, että olen viimeiset tukit katkonut silmämääräisesti. Laskin, että säästyneet mitat ja aika kattaa hukkaantuvan puun noilla pienillä normitukeilla. Yli puolen kuution tukit varmaan minunkin kannattaa mitata. Tehdasmitassa kyllä vääjäämättä kaikki ala- ja ylimittaiset, metallipuut ja väärät tulevat ilmi. Tuleekohan noista silmämääräisesti katkotuista sahalla vaikeuksia?
Kuivahkolle kankaalle varmaan ok, itse kyllä kävelisin sen läpi pari vuotta kylvöstä, ja istuttaisin täydennykseksi. Itsellä ostopalstalla tuollaisia, ja paikoitellen on turhan paljon hieskoivua, ja karulle paikalle huonosti sopivaa kuusta. Toki hirvet on osansa tehneet. Säästöpuiksi kannattaa mielestäni jättää mäntyjä, joista ei kolmea tukkia tule, toimivat siemenpuina samalla.
Kiitos tiedoista, ja tarkennuksista, sen verran harvoin noita myyntejä tehnyt, että ei ole tullut syvennyttyä. Sen verran kysyin verottajalta, kun oli tarkoitus myydä jälkipolville puustoinen tila verottajan taulukkoarvoilla, että jäi tuo toteuttamatta, kun en ollut omistanut tilaa vielä 10 vuotta, olisi siinäkin tuloutunut vähennys. Mutta jos lapselle myy 10 vuotta omistetun tilan, saako tappion siinäkin tapauksessa verotuksessa hyödykseen?
Ei, sitä metsävähennystä tuloutui tuossa pinta alojen suhteessa. Olin käyttänyt metsävähennyksen kokonaan, joten kun olin tehnyt tilalta 42000 eurosta metsävähennystä, siitä tuloutui 10 %, eli 4200 eur. Myyntihinta tonni, niin tappiota syntyi 1800. Mutta olisiko tuo tappio jotenkin erikseen pitänyt vaatia, vai tuleeko metsän luovutustappiot automaattisesti?