Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Metkaa jos hakee, niin sitä hieskoivua ei liikaa saa olla. Ainakaan etelän kivennäismaalla. Oliko max 20%? Tarkastaja kyllä hieskoivun rauduksesta erottaa. Senkään takia ei kannata istutustiheyksiä liikaa laskea, kyllä se hieskoivun kasvatus vieläkin on valkoinen valhe. Samoin harmaaleppä ei ole kasvatettava puulaji. Siinä sekametsän kasvatuksessakin omat ongelmansa, kuusen surkea kasvu karulla maalla, mäntyjen kasvu hirvittäviksi susipuiksi, ja lehtipuiden piiskaamat havupuut. Hirvet vielä tuo oman haasteensa paikoitellen. Ennen tuli väärin raivattuja vaan metsänomistajilta, nykyään ammattimetsuritkin koulutetaan tähän. Vielä kun hakkuissakin jätetään koskematta kaikkiin lehtipuihin, tuoreempiinkin tuulenkaatoihin, eikä niitä laiteta edes ajouralle pehmeässäkään paikassa, pökkelöt tehdään leimikon ainoista tukkipuista, ojia tukitaan enemmän kuin aukaistaan, niin ei se ihme ole että hiilinielut vähenee, ja teollisuus parkuu puupulaa. Luontaisesti syntyneen rauduksen erottaminen hieskoivusta ”lennosta” raivatessa, ei ole nopeaa, ja monelta jää tekemättä. Luonnollinen metsä tulee kyllä ihan hoitamatta, että jos on hinku sellaiseen luonnolliseen metsälöön, niin sen saavuttamiseksi ei kannata istuttaa kalliita taimia, ja tampata raivurin kanssa muutaman vuoden välein. Antaa luonnon hoitaa, ja nauttiin sen ihmeistä vaikka eväiden kanssa. Joskus käy tuuri, ja tulee tuottava metsä niinkin. Niillä koroilla kun lasketaan, niin jos on pohjan saanut halvalla, eikä sille laske arvoa, eikä tee mitään hoitotoimia, niin aika vähälläkin kasvulla.
Se metkan muutos astuu voimaan – 26 alusta. Eli pienpuun keruun tuki laskee satasesta viiteenkymppiin. Samalla jäävän puuston pituus pienenee metrillä eli havupuuvaltaisilla 11 metriin ja lehtipuulla 14 metriin. Tarkoituksena varmaan on juuri saada normaalia ensiharvennusta lähestyvät harvennukset pois tukien piiristä, ja säästää rahoja selvästi muuten kannattamattomiin kohteisiin. Vielä ehtii vanhoilla säännöillä hyvin tekemään. Jos on männikkö 12 metristä, kannattaa tehdä ennen kesän pituuskasvua.
Kaivinkonekuskit voisi ottaa ohjelmaansa levittää taimet samalla maastoon, kun käyvät muokkaamassa. Useamman kerran olen istutukset aloittanut, kun kone on vielä muokkaamassa. Kyllä siitä jonkun verran voisi kaukaisemmilla/ isommilla kuvioilla maksaakin. Aika monta laatikkoa siihen koneen päälle sopisi, jos olisi jonkinlainen teline. Joskus on maasto sellaista, että ei tahdo traktorilla tai mönkijälläkään päästä.
Itse olen ajatellut, että mitä rehevämpi maa, sen tiheämpänä kasvatetaan. Käsittelykertoja tulee useampia, ja puuta kasvaa enemmän. Varmaan se yksin puin puinti onkin reilusti alle 100 litraisissa työlästä, puntarilla tai hakkeena mitatussa puussa on se etu, että joka kalikkaa ei tarvitse yksitellen mitata ja karsia. Latvus toki olisi hyvä saada jäämään reavinteiden takia metsään.
Eikös se ensiharvennus ole, jos puusto laitetaan ensiharvennuksen jälkeiseen tiheyteen? Tuo 11 metrin raja taitaa helposti tarkoittaa, että karsittuna ei tahdo saada tuota 35 kuutiota kertymää, kokopuuna onnistunee? Kovin myöhäiseksikään sitä ensiharvennusta ei voi lykätä, kun hirvivaaran takia tiheyttä ei voi aikaisin vetää alas. Toki tiheys auttaa karsiintumiseen ja puuston laatuunkin, ja harvennuksessa voi suosia laadultaan hyviä runkoja. Kyllä sillä tuella vielä jokin merkitys viimeiselläkin kerralla on, lisää kolmanneksella ensiharvennuksen tuloa.
Kyllä niitä energialeimikoita on monenlaisia, viime syksynä naapurilta hakattiin energian ostajan toimesta aukko, ihan oli kunnon tukkimetsää, mutta jonkin verran lahoa ja kuivaa. Aika paljon energiaa näytetään hakattavan kakkosharvennuksiltakin minultakin talvella, tukit sahalle, muu energiarangaksi samaan kasaan (ei hakannut pikkutukkeja saha) myöhäistä ensiharvennusta paljon josta tulisi muutama tukkikin, ja pikkutukkia. Paikallinen toimija laittaa kaivinkoneen giljotiinikouralla kaikki samaan kasaan, ei ole ennakkoraivattu 33 eur/ kiinto kokopuusta, haketetaan tuoreena. Sitten on niitä taimikoita, 5-10 metrisiä, johon raivaus maksaisi sen 1000 eur/ ha. Niistä sitten risupedolla tehdään kasvava metsä, puuta polttoon, ja mahdollisesti 5 eur/m3 kantorahaa ja metka metsänomistajalle. Ensi syksyllä koitan kaupata yhtä palstaa, tulee kemerasta 5v jäi vähän tiheäksi, ja yksi pikkukuvio kokonaan raivaamatta, kun siellä ei ollut kunnon puuta pelastettavana, pelkkää hieskoivua.
Ilmakuvistahan näkee aika paljon tuota kehitystä. Itsellä on aika paljon metsiä, jotka aikoinaan ollut tontteina, laitumena, perunamaana, ja ihan viljeltynäkin. Maailmalla kehitys menee toiseen suuntaan, katsokaapa mitä on intiassa, aasiassa eteläamerikassa metsille tapahtunut viimeisen 50- 100 vuoden aikana. Minusta riisille voisi laittaa kovat tullimaksut.
Ammattikoulussa raksapuolta opiskellaan 3 vuotta. Joka tiistai on ” etäpäivä” jonka aikana ei tehdä eikä opiskella mitään. Muut arkipäivät alkaa kasilta, mutta päättyvät klo 12-14. Mitään kotitehtäviä ei tule. Samat asiat oppisi vuodessa, itseopiskeluna, ja kesän harjoittelussa raksalla. En ihmettele, että tuolla systeemillä tulee systeemistä työelämään sopeutumattomiakin yksilöitä. Kasvatuksessa olisi parantamisen varaa, eikä opettajat sitä koulutusta oikeasti suunnittele koko kesää. Nuoria ei pyrokratian, regulaation takia työllistetä, ja koulussa ei opi mitään työelämässä tarvittavaa. Ei ihme, että menee huonosti.
Voipi olla, että jossain laissa kielletään toisen maan vettäminen. Laskuaukko rumpuputken sisälle, tai veden johtaminen putkella rummun päähän sen estää, mutta salaojan kunnosspito kyllä vaikeutuu siinä tapauksessa. Ei tosin ole rummun tekijän murhe.
Olen yrittänyt hakkuuttaa kuitupuuta pois, avohakkuita myynyt ja taimikot hoitanut siten, että energiaa ei varta vasten tarvitse tehdä. Metsätiloja en muutamaan vuoteen ole ostellut, mutta jos sopivia tulee vastaan kohtuuhintaan, niin ostan niitäkin. Mutta jokaisen pitää itse tehdä päätöksensä, ja ymmärtää, että riski on olemassa.