Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Ei toteuteta, jos otat moton esim. tuntitöinä hakkaamaan omaa metsääsi, niin kyllä se hakkaa ihan juuri kuin olet tilannut, toki lakia ei vastuullinen kuski riko. Sitten kun puut on tien varressa, niin voit käyttää puut itse, myydä sellaiselle, joka ei sertifikaateista välitä, tai jolla on sertifioimattomallekin puulle käyttöä. Itse teetin Tapanimyrskyn jälkeen tuntihinnalla n 2000 mottia, mottihinta teolle oli luokkaa 50% pienempi kuin metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhtiöiden arviot ja tarjoukset. Verottajahan ei tiedä paljonko tuollaisesta myyntierästä on itse hankintana tehnyt.
Nyt kun niitä tekopökkelöitä on alkanut ilmestyä aikaisempaa enemmän, niin hömötiaisten pesintää helpottaakseen voi metsissä kulkiessaan haulikolla metrin-kahden päästä ampumalla tehdä niihin koivun eurokantoihin sen alkureiän, on tehokas ja nopea tapa, uskoisin, että nopeuttaa lahon muodostumistakin. Jos haluaa olla ekomielinen, niin sitten myrkyttömällä ja muovittomalla patruunalla.
Kyllä ne yleistyy, jos energiapuun hinta pitää, sillä on kuitenkin merkitystä metsänomistajalle, että maksaako se 1000 euroa/ha, vai saako rahaa tonnin, kun 20 vuotias hoitamaton metsä laitetaan kasvukuntoon. Jos hehtaareita on enemmänkin, niin voi olla isokin asia. Ja isoon terään mieltyneille, niitä on ainakin sthil raivuriin taas saatavissa kunnollisia 250 mm teriäkin, toki sopii huskiinkin, jos sillä on tarpeeksi ikää (20 mm reikä), itse ostin pari, mutta en ole vielä laittanut paikoilleen.
Itse raivailen aina kun on keliä, kohteet koitan vähän valita säiden mukaan. Kannon pituus riippuu olosuhteista. Turvemailla voi kolmioterällä vedellä maata myödenkin, kivikoissa jätän pitkiäkin, ja tosiaan siellä työkaistan reunoilla yleensä korkeammat, ja jaloista lyhyemmäksi. Noista yli kymmensenttisistä koivuista voi tehdä 1,5 metrisiä kantoja, sellaiseen lahonneeseen tintit tykkää kovertaa itse kolonsa. Terävarustus 200-350mm, on nopsa vaihtaa, kun on joka terälle oma kulmavaihde sektorisuojineen, tai saha. Se isompi terä on raskaampi ja hitaampi liikuttaa, kyllä pienikin paikassaan on hyvä, halpa ja nopea viilata. Olen ilman sektorisuojaakin sahannut, mutta en siitä kyllä tykkää, en pelkää terän kappaleita, mutta kyllä siihen suojattomaan terään saa helpommin lykättyä raajansa, toki puutakin. Jostain tubevideosta energiahakkuun ennakkoraivausta katsoin, maksoi reilusti yli tonnin hehtaari. Se risupeto on kyllä noihin kohteisiin oikea lääke, vaikka jälki pari ekaa vuotta vaikuttaisikin aika hirveältä. Taloudellisessa mielessä monesti moninkertaisesti voittaa raivurilla raivuun, ja motohakkuun.
Metsäukko, mitä tarkoitat? Käsittääkseni ensiharvennetut nuoret metsät ovat monesti enemmänkin kasvuvaiheessa, kuin nuo satavuotiaat. Jos ureaa tarkoitat, niin sen typpihän ei heti maahan päästyään ole kasvuun käytettävissä, vaikuttaa kasvuun sitten vasta tulevina kasvukausina. Kuiviin kevät/ kesä keleihin ei kannata levitellä, haituu taivaan tuuliin. Ensilumen aikaan sopiva aika. Salpietari on eri asia.
Nyt olisi meilläpäin juuri oikea aika urealannoitukselle, se on siitä hyvää tavaraa, että typpeä on melko paljon, niin ei tarvitse turhia tonneja raahata metsään. Ei ole enää niin juurikäävän itioitäkään ilmassa, ja osittainen vauriokohdan ureakäsittely tulee heti samalla. Haihtuu ilmaan, jos liian aikaisin syksyllä levittää. Oletteko muuten nyt uusilla puunhinnoilla ja vallitsevalla korkokannalla laskeneet lannoituksen kannattavuutta? Kun kuitupuusta sai 15 euroa, tarkkaan yritettiin lannoittaa vain tukkia. Joko nyt kannattaa lannoittaa juuri ensiharvennetut metsätkin? Ja saako jostain nyt oikeasti hiilensidontakorvausta lannoituksella?
Jos metsät ole sertifioitu, niin ei niitä jättäpuita tarvitse alunperinkään jättää, ja rannat saa hakata oman kiinteistön puolelta paljaaksi. Metsäkeskuksen henkilön kanssa keskustelin noista säästöpuista, puheistaan sain sellaisen käsityksen, että jättöpuuryhmät, joissa yli 20 puuta hehtaarilla pitäisi rajata pois noista metka-taimikonhoitoaloista. Ja aika tarkasti metsiä noita metsään.fi kuvioiden mukaan inventoidaan, helposti muodostuu säästöpuuruhmästä oma kuvionsa.
Tuossa hankinnan kannattavuuslaskennassa pitää muistaa se verovapauskin. Omasta mielestä veroton määrä kannattaa hakata, jos kuntoa ja osaamista ja sopivia kohteita on, mutta ei yli.
Kyllä tuo on yksi mahdollisuus, jos pystykauppaa hierottaessa tulee vastaan jotain hcv, suojakaista tms. höpinöitä, jotka ei ole omien arvojen mukaisia, niin ottaa motoyrittäjän vaikka tuntitöinä hakkaamaan, tai hakkaa itse vaikka kyykkymotolla. Silloin piisaa, että lakia noudatetaan. Kannattaa muuten olla tarkkana noiden plus ja fsc- tms. lisäarvokauppojen kanssa. Tiedän, että metsäkeskus ei maksa nuoren metsän tukia, jos alueella on yli 20 säästöpuuta hehtaarilla. FSC edellyttää vähintään 15. Aika tarkka kannattaa olla, jos tukia aikoo hakea . Eihän se ole kuin 200-300 eur/ha mutta jos hehtaareja on enemmän, ja laskee 3 kertaa kiertoajan alussa käypäisellä korolla, tulee tuottoonkin jotain vaikutusta. Samoin noilla suojakaistojen laajennuksilla on kiinteistöstä riippuen joskus ihan merkitystäkin.
Heikille suosittelisin sthil 400 tai 400.1 sahaa, 9 piikkistä pienempi .325 vetoratas ei edes sovi, ja kun kone kiertää 14000 vakiona, ei tarvi rassata konetta joka kuukausi, sahaa vaan. On kevyempikin kun tuo turbo. Ja vääntö piisaa yleislaipoille. Hyrrävoimat on kyllä isommat, ja sen takia itse pikkupuita karsin pienemmillä sahoilla mieluummin, kun jokaisella fysiikassa on rajansa myös.