Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Jos tuota ketjunopeutta haluaa laskeskella, pitäisikö tuo halkaisija mitata kuitenkin vetorattaalla olevan ketjun vetoniitin keskeltä? Normi .325 7 hampainen on metrimitalla mitattuna n 32 mm ja 9 hampainen n 41 mm halkaisijaltaan. 13800 r/min 7 piikkisellä vetorissalla antaa tehtaan tietojen mukaan 25,6 m/s. 3/8 ketjuvarustus 7 piikkisellä samassa sahassa 29,6 m/s. Kyllä se vääntö toisissa sahoissa piisaa, ainakin hankintahakkuiden laipan pituuksilla, eikä sitä purupiikkiä tarvitse laskea vaarallisen paljon, siinäkin joku järki kannattaa pitää mukana. Ja tosiaan ne viiltosuojat taitaa olla yleisesti 16-24 m/s, parhaimmassa 3 luokassa 28m/s.
Minulla on sahassa 9 hampainen 325 jaon ketju, saha kiertää vakiona 13500-14000( en ole mitannut). On se ketjunopeus suuri, olisiko luokkaa 33-34 m/s. Samaan pääsee 8 hampaisella 3/8 ketjulla. Alkaa olla lukemani perusteella siinä rajalla, että haitat nousee hyötyjä paremmaksi. Itse hommasin tuon 9 piikkisen vain sen takia, että hyllyssä on 325 uusia merkkiketjuja vuosiksi, eikä pienempi 325 rissa sovi sahaan. Eihän se iso rissa paljoa maksa, jos haluaa kokeilla, mutta kannattaa katsoa miten se ketju saa tukea siellä laipan takapäässä, ja sieppo pitää kunnossa. Laippa ja ketjut on kovilla. Kyllä lähes kaikille pykälää pienempi rissa yleiskäytössä on pitkässä juoksussa parempi, ja helpompi sahata ainakin tarkoissa kaatosahauksissa.
Kannattaa muistaa myös, että kaikki pyykit ei aina ole rajalla, on ihan tarkoituksella muualle sijoitettuja pyykkejä. Aika varovainen kannattaa olla rajan itse merkkaamisessa. Jos itse rajaa leimikkoa, kantaa itse myös siitä vastuun, kun ostomiehen organisaatio rajaa, se kantaa rajauksesta vastuun. Mutta kannattaa ne rajat pitää auki, 0, 75 metriä saa kaataa puut naapurinkin puolelta, kun pari viikkoa ennakkoon ilmoittaa, eikä rajasta ole epäselvyyttä.
Tarkistappa, että putki on oikeasti suora joka suuntaan. Jos se on väärä hiukankaan, pakkaa väristämään, eikä edistä koneen elinkaarta. Metrin teräsviivain hyvä apuväline. Voi niissä joustimissakin jotain olla. Ja jos on oikeasti asiatunteva huolto lähellä, kannattaa käyttää, jos omalla silmällä ei vikaa löydy. Jos omassa kropassa on yhden päivän sahauksen jälkeen tuntemuksia, niin kyllä siinä helposti voi joku kipu olla sahassa, joka kannattaa laittaa kuntoon, oman ja sahan terveyden takia, vaikka satasen maksaisikin. Ja kyllä se käyttöohje kannattaa lukea aina, vaikka niissä pykälää vanhemmissa malleissa saattaa olla perusjuttuihin paremmat vinkit, uudemmissa ohjeissa sitten on paremmat ohjeet kalibrointeihin.
Huskun alkuperäisissä 225 terissä on ollut mitätön haritus joskus taannoin, jolloin sahassa on tuntunut olevan liian vähän löylyä, ja kulma on kovilla. Se löyly piisaa 45 kuutioisessa ja 410 sthilhissäkin ( 2kw), tosin tuo 1,6 mm paksu terä kiihtyy paremmin niissä. Steelin kestovaihdeltu kulmavaihdekaan ei ole ilmatiivis, se huohottaa putkeen päin n 2mm reijästä ( keskellä akselia) siitä saa jotenkuten rasvaa lisättyäkin ( ei kannata säilyttää terä ylöspäin). Toki paksu 225 terä on sopivampi noihin 2,8 kW sahoihin. Itse sahaan 410 m tronic, jonssin 2245, 490 mtronic ja vanha 56 kuutioinen steelin 2,8 kW, kaikki hyviä sahoja. Kulma on vaihdettu 490 takuuseen ja vanhaan steelin. Kyllä tuo 2,8 kW 56 CC on räyhäkkä saha ja kiihtyy, mutta kulma on vanhaan malliin, ja ruoka maittaa, painaakin jonkun verran. Kyllä sitä silti tulee joskus ennakkoraivuulla käytettyä, ja 350 mm kolmioterällä varhaisperkauksella. Normitaimikoissa ja ennakkoraivuillakin nuo 2-2,2 kW raivurit on ok, ja kevyitä, 490 sopii kaikkiin, tosin se olisi parempi 560-1 pytyllä, jolloin olisi tehoa se 2,8 kW. 555 huski on varmaan paras, mutta ilmahuuhteluaikana saisi kyllä olla autotune. 480 sthilhillä raivannut jonkun verran, hyvä se oli 225 terälläkin, valjaat on nykyään paremmat.
Taisin kirjoittaa asiasta, josta en tiedä. Eli työmarkkinatuki on maksetaan vain tarpeeseen, ja sen maksamiseen vaikuttaa kaikki tulot. Peruspäivärahan osalta ei minulla ole tietoa, kannattaa tarvittaessa kysellä Kelasta. Mutta työttömyyskasaan maksamaan ansiosidonnaiseen ei maksetut Metkat vaikuta.
<p>Kannattaa mennä raivaamaan, tuki pääomatulona ei vaikuta ansiosidonnaiseen päivärahaan. Kelan maksamaan peruspäivärahaan vaikuttaa sen sijaan kaikki tulot.</p>