Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Ne tehtaalla asetetut kalibroinnit on keskiarvoja, kuten käsin säädettävissäkin. Käy päiväntasaajalla merenpinnassa, ja navalla vähän korkeammalla. Mutta optimi on muuta, kyllä se saha, oli merkki mikä vaan, kannattaa säätää, tai kalibroida paikallisiin olosuhteisiin hetimiten käyttöönoton jälkeen. Se autotune tai mtronikki ei normikäytössä sitä täyden kaasun säätöä hetimiten tee, joten se kalibrointi kannattaa tehdä, kuten se käsin ruuvaus. Kyllä jo toisena työpäivänä se säätö tulee ajankohtaiseksi, oli se sitten itseään säätävä, tai meisselillä ruuvattava. Ainakin urakalla sahaavalla. Se tyhjäkäynti säätyy ilmeisesti nopsempaan, luonnollisista syistä.
Joskus onnistuu, itsellä on 3 ha joka hakattiin aukoksi soranottoa ajatelen n 25 v sitten. Siemenpuutakaan ei jätetty. Nyt olisi ensiharvennus kohta käsillä. Mutta aina ei käy näin onnekkaasti, vaikka muokataan ja viljellään.
Mutta olisihan se aika surkeaa, jos kaikki rikkaudet jäisi tietymättömiin, vain sen takia, että niiden kartoittaminen olisi mahdotonta. Saattaa se nykyinen lainsäädäntö olla ihan hyväkin. Toki varmaan vaatii vähän aktiivisuutta omistajalta, että osaa vaatia aiheutuneista vahingoista korvaukset.
Kyllä siinä loppuu leivän päälliset monelta muultakin, kuin metsänomistajalta, kun tehtaita aletaan laittaa kylmäksi. Aika monta rekkakuskia, koneistajaa, eristysmiestä, prosessi hoitajaa jms, vastaavaa jää työttömäksi. En kannata. Ostovoima ja kulutus Suomessa hiipuu, ei se sotiminenkaan kaikkia pidemmän päälle kaikkia elätä. Matkailu ja palvelutkin edellyttäisi, että olisi kuluttajia. Se ken elää, niin näkee. Olin maalarin pihalla kaatunutta puuta pätkimässä tänään, rikkihappokärry oli teipattavana hallissa. Hiipuu sekin, kun tehtaat ei käy, aika monen arkeen oikeasti vaikuttaa perusteollisuuden hiipuminen, tätä ei moni näe. Mutta vihreänkin kannattaa varautua siihen, että toiveet toteutuu. Silloin ei enää katuja fillareille lämmitetä, ja moni muukin totuttu palvelu saattaa olla historiaa. Uimahallit, katuvalot, edulliset bussikuljetukset, maksuton terveydenhuolto ja koulutus. Omat perunat, peuranliha pakkasessa tai kuivattuna ja mehu kellarissa saattaa olla luksusta taas joskus. Kaneja ladon alla. Mutta olisihan se luksusta, jos siihen ei tarvitsisi mennä, pitäisi vaan yhden ja toisen muistaa vaikka sata vuotta taakse päin.
Jos olisi parempi pallo käytössä, niin olisihan tässä jo miljardööri. Mutta kun ei ole sellaista käsiin sattunut, pitää kärvistellä m.
Juu, se metsä kasvaa kyllä hoitamattakin, etelässä sadan vuoden välein tai pohjoisessa kahden välein tekee avohakkuun. Käyttötilin tuottoon sitä voi verrata. Siinä mielessä onnistunut jk on ihan ok, voi verrata vuokra- asunnon omistamiseen. Voi mennä syteet tai saveen. Hoitamalla ainakin tuplatuotto.
Juu, itsellä on 490. Ja vanhempi 56 kuution sthilhi. Ja 480 sthilhillä olen jonkin verran sahailut. Kokemusta on 545 autotunestakin. Ja 2245 jonssi kahvalämmöillä on myös, säästelen talveen sitä. Suurin osa sahauksista tulee nykyään tehtyä 410 sthilhillä, jonka ostin uutena kaverilta, joka oli sen metsätaitokilpailusta voittanut. Kysyjän tapauksessa 555 husku on ainoa vaihtoehto, ja varmasti hyvä valinta, jos rankempaa sahuuta tiedossa, ja talviominaisuudet painaa vaakakupissa. 490 on hyvä, mutta tehoa vaan 2,4 ja kahvalämmöt ja talviominaisuudet ei ilmeisesti ole huskun veroisia. Paino 490/555 taitaa olla samaa luokkaa, ja paikassaan se isompi 2,8 kW teho on hieno ominaisuus. Stilhin tuotteet kestää ammattikäytössä varmemmin ja pidempään, itse jos ammatikseni raivaisin, ottaisin tilhin kesäksi, ja huskin pakkasille.
Kouluttamaton ei välttämättä ole asioista tietämätön. Koulutetulla on tutkinto, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että olisi ymmärrystä. En lokeroisi ihmisiä ihan noin karkeasti.
Mites Gasumin mädätysjäännös, onko metsäkäytöstä kokemuksia?
Kyllä metsässä aika montaakin kemikaalia( kasvinsuojeluainetta) saa käyttää, tietynlaisissa kohteissa kannattaakin. Puuntuotantoahan Matin kirjat monesti taitaa käsitellä, metsänhoidon voi käsittää vähän laajemmin. Se pitäisi erilaisten kierrätyslantojen käyttö puunkasvatuksessa saada laajemmin käyttöön, voisi ympäristökin kiittää. Ei menisi kaikki fosforikaan viherrakantamiseen, josta satoa ei korjata, eli valuu hulevesiverkostosta suoraan vesistöihin. Muiden kuin metsänomistajan virkistyskäyttö tämän käytännössä estää, eli ns jokahenkilönoikeus.