Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Paras olisi, jos ne siemenpuut saa myytyä ylispuun poiston hinnalla, ja ajourilta poistuvat menee samaan kauppaan. Eihän se yleensä onnistu, mutta jos on parempiakin kuvioita leimikossa, niin sitten. Toinen vaihtoehto, että ne on laadukkaimpia järeitä puita, jotka menee erityiseen tarpeeseen. Riskiä siinä on joka tapauksessa, varmempi vaihtoehto noudattaa hyvän metsänhoidon suosituksia, saa metkankin.
Yksi vaihtoehto on kysellä noilta suuremmilta metsäpalveluyrityksiltä hommia, monet palkkaa osa-aikaisia, ja yrittäjiä aliurakoitsijaksi. Aluksi kannattaa kyllä koittaa vaikka lomilla tai ottaa sitä sitä virkavapaata. Se voi olla ihan mukava, jos on mahdollisuus palata niihin sisähommiin. Kaikilla, eikä varsinkaan aluksi ne ministeritason ansiot onnistu metsähommissa.
Niin kyllä siitä omastakin metsästä tuloa tulee, jos keskikasvu vaikka kohtuullinen 7 kuutiota, niin vuosittain 150 hehtaarin metsästä myytävää tulee tuhat mottia, 50 euron keskihinnalla 50 tuhatta vuodessa. Siitä verot pois, niin vielä jää tuo tavoiteltu. Jollain havuilla, joulupuilla, pakurilla jms voi tuloa vielä kasvattaa halutessaan. Kaikki harvennukset jos hakkaa sahalla, niin tavoiteltu työmääräkin varmasti täyttyy.
Jos ei kokopäivätoimiseksi halua, kun muutenkin on talous kunnossa, kannattaa vaikka ostaa omaa metsää 100-200 hehtaaria, ja tehdä siellä tuo määrä hommia. Sekin yksi hyvä vaihtoehto.
Voimalinjat on ainakin aika monelta sukupolvelta jo myyntituloja vähentäneet, nimellinen korvaus ensimmäiselle maksettu. Minusta saisivat maksaa korvausta joka vuosi kulloiselkekin omistajalle. Sellaisen lainhan voisi säätää, vaikka näin jälkikäteen.
Onko tuo linkki nyt ihan oikeasti sellainen, että pitää joka tila numerolla tarkastaa? Odotin karttaa, mutta johonkin kyselyyn pitäisi kaikki omat tiedot raapustaa, ja vielä tila kerrallaan?
Olisi kannattanut saada lahja ja tehdä hakkuut ansiosidonnaisen aikana, ansiosidonnaiseen tuo metsätulo ei yleensä vaikuta. Eri tukien maksajilta kannattaa kysyä, miten metsätulo eri tukiin vaikuttaa, vai vaikuttaako lainkaan, joskushan ne käyttävät metsästä laskennallisesti saatavaa tuloa, eikä todelliset tulot vaikuta. Verotus on sitten vähän erillinen asia. Ja kyllä nuo sosiaalietuudet on juuri tuollaisia, mitä enemmän tuhlaat, sen enemmän saat. Armeijassa mainostivat, että kelasta saa kotiutumisrahaa, kun heti intin jälkeen on kuukausi huonoilla tuloilla, vaikka töihinkin pääsisi. No kävin ilmoittamassa, että saisi maksaa, sanoivat, että olen saanut veronpalautuksia jokin aika sitten, koita pärjätä sillä. Ennnakonpidätyksen kun olisi järjestänyt pienemmäksi, ja ryypännyt palkasta enemmän maksamatta veroa, olisivat varmaan maksaneet mätkyt ja antaneet vähän käyttörahaa.
Kuluttamista varten useimmat sitä rahaa himoitsevat, toiset tietysti sijoittaa, mutta siinäkin ajatuksena hankkia ”helppoa” rahaa ilman raatamista. Ei minusta saa tuomita ihmistä, jos metsärahoja käyttää normaaliin elämiseen, tai auton vaihtamiseen vaikka parempaankin. Kyllä se vannoutuneen puu tuottajan ja metsänhoitajan perimmäinen ajatus on metsän arvon kasvattaminen, joka mahdollistaa jollain aikajänteellä kuluttamisen, jos niin haluaa. Pääsääntöisesti uudet autot on huonoja, jo 80- luvun lopulla valmistus ja suunnittelu mahdollistivat sellaisten teon, joilla pääsi miljoona kilometriä tai 30 vuotta todella pienillä ylläpitokustannuksilla, esim toytota, mercedes, eikä jättäneet tielle, toki muutkin. Nyt on toisessa öljynvaihdossa moottorit jo rikki, vaihdelaatikko kestää ehkä 100000, suuttimet, elektroniikka, jakopäät, alustan osat ihan mitä sattuu. Jopa premium luokan autoissa. Paaliin valmiita 10 vuotiaina ja 200000 ajettuina (hyvällä tuurilla, ja valmistajan, omistajan, autoliikkeen korjautettua niitä summalla, joka on ylittänyt uushankinta- arvon), alamäki alkoi 2000 -luvulle tultaessa. Tienvarsilla uudenkarheita autoja hinuria odttamassa tämän tästä, vaikka kuinka on merkkihuollettu, ja takuukin jossain vielä voimassa. Tämän tästä omistajat ajelee sillä korjaamon tai autoliikkeen sijaisautolla, vaikka on 50- 100 tonttua vuoden sisään laitettu uudehkoon autoon.
Saviset jäljet erottuu ihan yleisilläkin teillä lumettomaankin aikaan. Kyllä se tehoa tuo jahtiin, jos naapuriseuroille tieto kulkee, suosittelen. Jos koirajahti on vaikeaa, esim. susien takia, kannattaa jahti aloittaa heti syyskuussa, kun pelloilla vielä kaura kasvaa. Ensilumilla voi sitten jatkaa, jos on yksikin ajomieheksi pystyvä, yksin kun on ajomiehenä, voi hyvin ottaa kiväärinkin mukaan. Siinä välissä voi harjoitella sitä hirvet kutsumista, amerikoissa ilmeisesti aika yleinen tapa, ja nyt kun niitä suuria hakkuuaukkoja on yksi ja toinen tehnyt, niin saattaisi olla tehokastakin jos oppisi niksit, ja tietää hirvien oleskelupaikat. Nämä onnistuu pienemmälläkin porukalla, jos ruhon saa jollain konstilla kyytiin. Rehukaalipellon perustaminen on pienelle vanhenevalle porukalle hyvä konsti myös, pellolta saa kyytiin traktorilla. Yleensä nämä jahtimuodot vaan on pannassa, kun sitä hirvikoiraa täytyy päästä käyttämään.
Mitä nuorempana tekee avohakkuun, sen useammin pääsee metkaa hakemaan. Hypridihaavan vesoista kasvaa nopsaan. Ja se 17 cm voi olla optimi päätehakkuukoko. Ei tarvi taimiakaan ostaa. Kyllähän se kotoinen haapa ja leppäkin ihan hyvin kasvaa, miksei koivukin.