Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
1979:n hehtaarivauhdilla se terä ei pysää, kuin ehkä tankatessa. Kiihtyvyys ei silloin tarvi olla yhtä repäisevää kuin rivivitosella. Sillä tosiaan jää tehoa ylikin, eli menee osa hukkaan. Tuo pakoputken poltto olikin ennen normitoimenpide, kuvittelin, että nykyöljyt ja sähkösäätö olisi tarpeen poistanut.
Investointina, jos lannoituksen kannattavuutta katsotaan tuottoprosenteissa, olisi se saatu hyöty tuloutettava aika pian. Lannoitus, ja sitten hakkuun odottelu 20 vuotta syö tuottoa jonkin verran. Pelkällä typellä kun lannoitettiin, niin lannoituksen vaikutus on joka tapauksessa alle 10 vuotta. Nythän tuo metsikkö on kasvanut 6 kasvukautta lannoituksesta, onko varma, että sen saisi lähimmän 4 vuoden aikana samoihin hintoihin kaupaksi? Hakkuutähteisiin jäänyt typpi hakeutuu kyllä jääneen puun tarpeisiin aikanaan, maasta se levitetty typpi häviää kokonaan parissa vuodessa levityksen jälkeen. Nyt olisikin uuden lannoituksen aika, mutta hinnat taitaa olla vähän kovia vielä jokusia vuosia. Ja kyllä, jonkin verran muitakin kuvioita on käyty läpi. Ei ole pakko nyt laskeneisiin hintoihin tyrkyttää mitään. Pari energiapuuleimikkoa odottaa vielä korjuuta, niissä ostaja olikin kaukonäköinen, ihmettelin kauppaa tehdessä 5 cm latvaa. Muttta nyt näyttääkin siltä, että kuiduksi ne korjataan. Joskus korjuukin viipyy pari-kolme kasvukautta, ei niitä kauppoja senkään takia ihan viime tippaan kannata jättää.
Kyllä se hies kelpaa tukiksi, siinä kuin rauduskin, ja sekapuuna kasvaessaan laatu on monesti jopa parempi, kuin puhtaissa koivikoissa, se ruskotäpläkärpänen uupuu. Mutta kuiduksi täällä monesti hakataan, ja vaikka tukkia tulisi, on hinta max 2/3 havutukin hinnasta, aina. Ensiharvennukseen asti hies on täydentävänä puuna jopa parempi kuin rauduskoivu, ei kasva niin helposti yli havupuista, eikä eikä raiskaa latvoja, kun pinta on pehmeä. Kuidussa hinnat samat, ja koivuklapi sama kumpaa. Mutta enskassa pitäisi taloudellisessa mielessä saada pois, ei vaan nykyisillä motomiesten koulutussisällöillä onnistu. Joskus ei päätehakkuussakaan.
Itse ole ollut työttämänä ja lomautettuna, ja kyllä se temuttaminen ja muu kuluttaminen helposti vähenee, kun tulot puolittuu. Mutta ei se elämän laatu siitä välttämättä vähene. Kannattaisi ehkä useamman kokeilla. Mutta jos täysillä palkkatuloilllakaan ei asiallista toimeentuloa synny, ymmärrän, että kuluttamisessa ei ole juurikaan varaa vähentää. Kirjastossakin on hyviä metsää ja metsätaloutta käsitteleviä kirjoja useammalta vuosikymmeneltä, mutta aina se on kiinni, kun siitä ohi olen kulkemassa. Jos menee paljon huonommaksi, niin ei hyvä. Tosin en käsitä, miksi sen kirjastontädin pitää olla korkeakoulutettu, kun aakkosjärjestyksen oppii vähän pienemmällä koulutuksellakin, ja valot palaa yötä päivää, kiinteistö kunnan uusin tekniikoineen. Jos ulkomailta tulee jatkuvaa rahavirtaa siitä, että hakkuita rajoitetaan, se voi olla hyväkin. Kertaluonteisiin en lämpene, tuo luonnonperintösäätiön jms. laajentuva metsätilojen ostelu hakkaa Suomen omaan nilkkaan vähän pidemmässä juoksussa.
Pitäkää ase käden ulottuvilla. Ja back- up jossain muualla, kuin omilla kiinteistöillä. Minusta huoltovarmuuskeskus saisi toimintaa tukea. Voipaperiin kätkettyjä olen ollut minäkin kiviaidan alta etsimässä. Pyssyä voi pitää kannossa ihan supikoirien ja minkkien varalta kesät talvet. Majavapatojakin tarkastaessa kannattaa pyssy aina olla mukana, minkkien varalta. Hirviä kannattaa karkottaa taimikoista aina kulkiessa ilmaan ampumalla, niin ei pauke herätä mitään tuntemuksia lähitienoilla.
Sitten joskus tulee sellainenkin tilanne, että ne hyvin taimettuneet kosteammat kohdat hukkuu, kun ylispuusto poistetaan. Eli ei ole enää sitä puustoa haihduttanassa, ja vesitalouden järjestely jää vähäisemmäksi kuin perintesen avohakkuun yhteydessä. Ei ole 1 tai 2 kertaa, kun näin on omallekin kohdalle osunut. Laittakaapa kuvia, niitä on kiva katsella, vaikka kaikkiin ei aina jaksa kommentoidakaan.
Se onkin vähän niin ja näin, mitä se muu, kuin ensin puuhun osuva milli tekee. Kolmioteriähän toiset loveaa sieltä tylsästä osastakin, itse olen sitä mieltä, että se kärjen aivan uloin kärki tekee varsinaisen leikkuun. Mutta on sillä muutakin vaikutusta, v- kligga, ja tuunattu kolmioterä mahdollistaa kasvuston murskaamisen pystyyn, se on hyvä ominaisuus taimia etsiessä. Se tuplahammas strand on vähän sinnepäin, ei ole niin liukas, eli heittää tyveä, ja joka voimalla on aina vastavoima, eli potkii, on ” ärhäkkä”. Kannattaa kokeilla eri teriä, ja teroitella vähän eri tavoilla, niin tietää miten missäkin kasvustossa terät toimii. Tuo tiheähampainen terä ei ole kovin raju, eli jos on 26 hampainen kovapalaterä, niin voisi koittaa vaikka ottaa joka toisen terän pois. Siinä vaan sitten joka palaan kohdistuva voima tuplaantuu, jolloin pala ja kiinnitys täytyy olla parempaa, mitä keskiverto kiinan laatu. Se vauhtipyörävaikutus on eri terillä myös erimoinen, eli kuinka paljon sitä massaa on siellä keskiöstä vähän kauempana. V- kligga ja tuplahammas strand aika kevyitä, 350 mm kolmioterä aika painava, se käsittely on siten erimoisia. Sen eron huomaa normi 200 vs 225 terilläkin. Silloin 90 luvun alussa corollan viritykseen kuului vauhtipyörän kevennys, otti kierrokset nopsempaan.
Niin mehtäukko, olisiko se sinun mielestäsi pitänyt laittaa sileäksi 5 kasvukautta lannoituksesta , vai mikä idea oli mielessä. Ihan sen takia harvensin tuon nyt, kun siihen oli ehdotettu jo 2-3 vuotta harvennusta, ja ostomies olisi sen halunnut harventaa kolme vuotta sitten, ja vieressä oli samassa vaiheessa olevaa männikkköä, hinnat oli samat, kuin pari vuotta sitten aukolla, lannoitus oli jo suurimmat tehnyt. Olisitko siis itse jättänyt vielä viideksi vuodeksi lihomaan, ja laittanut sitten sileäksi? Se olisi ollut mielestäni ainoa harkittava vaihtoehto, ja lannoitettaessa se oli 1 suunnitelma. Hinnat ja kysyntä kallisti tällä kertaa tähän, myin viimeisiä harvennuksia 10-15 hehtaaria samaan kauppaan.
Kyllä tuo korpikuusikoiden väljennys monesti toimii, eikä sekapuustoisuuttakaan välttämättä tarvita. Monesti se ongelma on, että jos kosteutta on hyvin uudistumiseen, niin tuulituhot lisääntyy samassa suhteessa. Ja odottavan aika on pitkää, eikä talviväljennyksestä tahdo saada kesäavon hintaa, riippuu tietysti ostajasta ja ”kiimasta”. Korjuuvauriot sitten tuurista ja konekuskeista. Mutta harkinnan arvoinen paikassaan. Hieskoivikko, jonka alle toivotaan ajallaan kuuset on liian kallis rehevissä korvissa. Itsellä on sopiva kuusikko lihomassa, laitan taimista kuvia, jos toimerrun. Toisessa vastaavassa ei taimia ole yhtään. Kumpikin on vielä tuulituhoilta välttynyt. Sekapuustoisuus ei taimettumista ole lisännyt näillä kuvioilla. Naapuri on tuota suojuspuuhakkuuta käyttänyt kuivemmilla mailla, ja luontaisia kuusia on syntynyt silti hyvin. Kirjanpainajatuhot ja taimikon hidas kehitys ei siellä mielestäni puolla menetelmää. Normi talousmetsään verrattuna se on kyllä erilainen.
Varmaan on makea peli arton viritys. Itse olen haaveillut steelin 490 tuunaamista 561 moottorilla. Sehän on tuo kuutioiden lisäys perussetti, 024 super oli viritetty isommalla pytyllä, 346 oli kone, kun tilavuutta tuli lisää, monessa muussakin sama kone myytiin isommalla pytyllä vähän kalliimmalla, dolmarit, sthilhit, huskut tämän osasi ja osaa vieläkin, 410/460 samat raivurit, poraus vaan eri. Mopoaikoina kymppisistä puhuttiin, 80 cc oli kingi, 70 kova sekin. Olihan se vakio 50 cc kymppinen sekin, vaan pieni:)Artolla varmaan muutenkin tuunattu, ja vakio astuu kuvioihin, kun viritetyn lisääntynyt pa- kulutus ja lyhentynyt elinkaari ei tuo lisäarvoa? Puita laitoin minäkin takkaan, sen verran että huomenna uskaltaa polttaa enemmän. Lahoa ja pystykuivaakin oli joukossa, toivottavasti ei tule mielenosoittajia ovelle. Yli sata mottia jäi viimeiselle aukolle, kai siinä jotain kompensaatiota on yhdelle ihmiselle/ vuosi?