Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Ja sitten vielä valtava paine, että kiertoaikoja pitäisi pidentää. Minkäs ikäisenä sitä metsää sitten nykyään keskimäärin laitetaan nutuilleen? Itse tein pitkään päätehakkuita vain yli 100 vuotiaisiin. Nytemmin kyllä nuorempiinkin. Nuo luontaisesti syntyneet vanhemmat metsät tietysti on kasvaneet hitaammin, uudemmat istutetut kyllä kasvaa hoidettuina aika nopsaan päätehakkuujäreyteen.
Itse en käytä pienkonebensaa, sen käry saa voimaan pahoin. Joskus käytin kausisäilytyksessä, mutta nykyään ajan tankin ja kaasarin vaan kuivaksi. Ei tahdo vanhemmat sahat samoilla säädöillä käydä. Ei kyllä kuulu sijoittamiseen.
Metsä on siitä hyvä sijoitus, että puut kasvaa joka kesä, jos ovat eläviä.
Kiitos Ärrälle, voitko vielä tarkentaa, mihin tuo perustuu?
Tietä siihen ei ole tarkoitus laittaa, kun on ainoa kuvio pellon takana. Jos olisi pelkkä ainespuuhakkuu, niin ajettaisiin varmaan puuta vaan ojaan, mutta kun on risun ajo ja kannot, niin rumpu parempi. Pääsee sitten uudistamaan ja hoitamaankin helpommin.
5 hehtaaria kuusikkoa menee nurin. Tieoikeus 6m kulkee naapurin pellon kautta. Valtaojassa tulevan rummun paikalla on salaojan laskuaukot. Pitääkö minun jotenkin osallistua salaojien siirtoon, vai onko se kokonaisuudessaan naapurin projekti?
Näyttää olevan tuo metsätiedon keruu ja kuvioiden päivitys sellaista, että jos normi 3-4 hehtaarin fsc:ssä olevan kuvion säästöpuut jättää ryhmään, niin hetken päästä siinä on oma kuvionsa. Mutta puolensa siinäkin. Sellaiset puut, jotka eivät tule aukolla olemaan pitkäikäisiä, voi puuntuotoksen näkökulmasta mielestäni jättää hajalleen ( esim. Lepät), ja ne jotka pysyy pidempään, kannattanee keskittää ryhmiin. Luonnon monimuotoisuuden kannalta ryhmät varmaan parempi, jos niitä ei sitten jatkossa hakata. Sopivissa paikoissa olevat ryhmät saattaa kyllä vaikkapa seuraava omistaja hakata, varsinkin, jos niistä on oma kuvionsa piirretty, tai yhdistyy viereiseen kuvioon.
Voi olla, että onkin. Katsoin storan tähtitiliä, 5 % näytti olevan korko. Jätän kyllä sinne ainakin toistaiseksi. Aika harvassa firmassa näyttää parempi osinkotuotto olevan.
Minulle kerrottiin, että säästö-, ylis- siemenpuita ei erotella, ovat kaikki samaa. Tosin eri tarkastajilla saattaa olla järkevämpiäkin tulkintoja.
Säästöpuuryhmistä varmaan vaikeampi erottaa varmuudella yksittäiset puut, saattaa mennä parilla ylimääräiselläkin läpi. Itse kaatelen jatkossa varmuudeksi pois.
Juu, 20 ylispuuta/ ha raja, juuri soitti tarkastaja. Kemera oli siitä parempi, että jos oli jotain korjattavaa, pystyi paikkaamaan. Nyt ei auta, vaikka kävisi kuulemisen yhteydessä pari ylimääräistä puuta kaatamassa, tukiehdot pitää kuulemma täyttyä, kun jättäö hakemuksen. Nyt on myöhäistä. Käsittelemätöntä saa jättää, mutta niitä ylispuita ei ( yli 20).