Käyttäjän konstapylkkerö2 kirjoittamat vastaukset
-
Opettele itse ensin laskemaan ennen kuin tulet tänne muka neuvomaan matematiikassa. Et hallitse edes peruskorkolaskuja ja luulet olevasi pätevä muita neuvomaan. Ei jatkoon.
”Vanha turvesuo muuttui hiilinieluksi vuoden kuluttua metsityksestä ”
Kerroin jo vuosia sitten tällä palstalla, ett juuri noin käy monessa tapauksessa . Kun aluksi alikasvos innostuu kasvamaan , se sitoo paljon hiiltä aukoilla . Sen jälkeen alkaa taimet sitoa yhä enemmän hiiltä.
Joku ”viisas” väitti että tuo tapahtuisi harsituissa metsissä paremmin. Ei tapahdu vaan nimenomaan päätehakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen.
Naurettavaa pelleilyä on väittää toistuvasti , että uudistuskulut on aina korkeat ja niistä muka kertyy korkoja koko kiertoajan. Jokainen tasaikäistä metsänhoitoa harjoittanut tietää kokemuksesta, että uudistuksia ei rahoiteta niin käytännössä. Harsintafirman propagandassa voidaan kertoa tietysti mitä tahansa muuta.
Turvemaiden metsittäminen kuulemma vaikeaa ja siksi pitäisi ennallistaa . Vettäminen kuitenkin helpottaa paljon taimettumista. Heti kuin taimet on syntyneet ( reuna-/ siemenpuista ) avataan tukitut ojat. Se on hyvä systeemi metsitykseen.
Puolueiden tukemisesta pitäisi leikata rankasti. Olisi paljon tärkeämpiäkin kohteita verorahoille. Alkuun kansanedustajien paikat puoleen (100). Ja sitten Min.30% pois puoluetuesta / henk. lisäksi.
Muutenkin Suomessa hallintoa pitäisi leikata. Täällä on hallintoa 20 milj. asukkaan tarpeisiin.
Veroja kerätään puun myynnistäkin paljon. Alkuun pääomatulovero% oli 25 . Nyt se on jo 30/34% vaikka kuitupuu kantohinnat ei ole nousseet yhtään. Joka 3. puu menee veroihin.
Tälläkin palstalla oli aiemmin jotkut sitä mieltä , että valtion velka on ilmaista. Olisikohan ollut Tolopainen siinä joukossa mukana. Ei todellakaan ole ilmaista vaikka jotkut vas. laidan poliitikot sitä mainosti .
Kun luonnonsuojelu menee överiksi, siitä on haittaa sekä luonnolle että ihmisille.Käytännössä tuottoeron ratkaisee pitkälti päätehakkuun kantorahatulot suhteessa siihen jos tehdään harsintahakkuu. Seuraavan 20 vuotta suurempi rahamäärä kerryttää sijoitustuloa suhteessa pienempään harsintatuloon. Harsintametsän kasvu on selvästi viljellyn metsän kasvua heikompaa/ kiertoaika.
Paha ajatusvirhe on jos luullaan,,että menneiden aikojen mahdollisia mh-kuluja pitäisi laskea eteenpäin kiertoajan loppuun korkoineen ja samalla unohtaa päätehakkuun ja harsinnan kantorahojen erotus. Ei mitään järkeä yrittää keksiä kymmenien vuosien taakse korkeita uudistuskuluja ( joita ei silloin ole syntynyt) ja laskea niille korkoja. Pitää olla todellinen puupää jos ei pysty ajattelemaan toisin; tuloja ja menoja pitää verrata reaaliajassa ja sen erotuksen perusteella laskea tuottoero jatkossa.
Olen kertonut moneen kertaan kantohintojen eroista harsinnassa ja tasaikäisessä metsässä. Mm. yläharvennukset vs. harsinta ( samanlaiset metsäkuviot) ero 5€/ m3 yläharvennuksen hyväksi. Päätehakkuussa korjuu on 6-10 € /m3 edullisempaa kuin harsinnassa.
Päätehakkuut ja harvennukset ajoissa ennen puuston heikentymistä ,lisääntyviä luonnontuhoja, ötököitä ja tuulituhoja välttäen mahdollisuuksien mukaan. Uudistamiset sekapuustoiksi; tukkipuun kasvatukseen keskittyminen, mä/ku viljellen joskus rako:a . Tukkipuissa (rakennuspuu) hiili säilyy varastossa pisimpään.
Heti menee pieleen laskelmat, kun muka lasketaan ”rehellisesti markkinahintojen mukaan” , kun todellisuudessa kulut on paljon pienemmät n.90% tapauksista. Lisäksi kun uudistuskulut vähennetään päätehakkuun tuloista heti alkuun, ei mitään kiertoajan kestäviä menolisäyksiä synny ollenkaan. EDIT