Käyttäjän konstapylkkerö2 kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 1,006)
  • konstapylkkerö2

    Paha ajatusvirhe on jos luullaan,,että menneiden aikojen mahdollisia mh-kuluja pitäisi laskea eteenpäin kiertoajan loppuun korkoineen ja samalla unohtaa päätehakkuun ja harsinnan kantorahojen erotus. Ei mitään järkeä yrittää keksiä kymmenien vuosien taakse korkeita uudistuskuluja ( joita ei silloin ole syntynyt) ja laskea niille korkoja. Pitää olla todellinen puupää jos ei pysty ajattelemaan toisin; tuloja ja menoja pitää verrata reaaliajassa ja sen erotuksen perusteella laskea tuottoero jatkossa.

    Olen kertonut moneen kertaan kantohintojen eroista harsinnassa ja tasaikäisessä metsässä. Mm. yläharvennukset vs. harsinta ( samanlaiset metsäkuviot) ero 5€/ m3 yläharvennuksen hyväksi.  Päätehakkuussa korjuu on 6-10 € /m3 edullisempaa kuin harsinnassa.

    konstapylkkerö2

    Päätehakkuut ja harvennukset ajoissa ennen puuston heikentymistä ,lisääntyviä luonnontuhoja, ötököitä ja tuulituhoja välttäen mahdollisuuksien mukaan. Uudistamiset sekapuustoiksi; tukkipuun kasvatukseen keskittyminen, mä/ku viljellen joskus rako:a . Tukkipuissa (rakennuspuu) hiili säilyy varastossa pisimpään.

    konstapylkkerö2

    Heti menee pieleen laskelmat, kun muka lasketaan ”rehellisesti markkinahintojen mukaan” , kun todellisuudessa kulut on paljon pienemmät n.90% tapauksista. Lisäksi kun uudistuskulut vähennetään päätehakkuun tuloista heti alkuun, ei mitään kiertoajan kestäviä menolisäyksiä synny ollenkaan. EDIT

    konstapylkkerö2

    Esimerkissä on vaihtoehtoistuotto summalle josta on jo vähennetty uudistuskulut päätehakkuutulosta. Vaihtoehtoissihoituksissa pitää ottaa huomioon, että metsä kasvaa samalla uutta kasvua, kun korjatun puun kantorahatulot jatkaa lihomista myös.

    EDIT

    konstapylkkerö2

    Tuottovertailussa päätehakkuu vaihtoehto on ylivoimaisesti parempi kuin harsinta. Jos puuta on pystyssä esim. 300 m3/ha niin n. 100 m3 harsinta 20 vuoden välein tuottaa 20 vuoden päästä 6% korolla  yli 22400 €/ ha tappiota suhteessa päätehakkuun tekoon. Sitä etumatkaa ei kurota umpeen millään uusilla harsintakerroilla.

    konstapylkkerö2

    NNA: laskenta on vain yksi tapa yrittää arvioida metsän tuottoa pitkällä aikavälillä. Valituista oletusarvoista riippuu lopputulos . Kun harsijat ei ota huomioon harsintametsän kuluja ja Tasaikäisen metsän  kulut lasketaan yläkanttiin , niin lopputulos saadaan näyttämään sopivalta harsintafirman agendan mukaisesti.

    Kun oikein halutaan vetää ” kotiinpäin” syntyy aikoinaan Kujalan tekemä ” vertailu” joka kait julkaistiin jossain lehdessä . Mitään todistusarvoa ei ko henkilön tekemällä sepostuksella ollut.

    konstapylkkerö2

    Ei ole lähdettä siihen. Jotain yli 10 v. sitten julkaistu. Tekijän ukki harsinut pitkän aikaa jotain metsää ja siitä oli tehty vertaileva tutkimus.  Itse samoihin aikoihin vertailin myös oikeiden kohteiden mahdollisia kasvatustapoja ja niiden tuottavuuksia. Tosin harsinta olisi ollut mahdoton monessa kohteessa ilman isoja pitkäaikaisia tulon menetyksiä ja riskejä mutta olettamalla tilanteita paremmaksi sai senkin mukaan vertailuun.  Aika lähelle pääsi toisiaan ( harsinta hävisi vähän) tuloksissa  normikorkotasolla esim. yksi uudistusikäinen kuusikko mutta todellisuudessa olisi tullut tappiota epävarmasta uusien taimien odottelusta ja lisääntynyttä tuulituhoriskiä olisi tullut myös.

    konstapylkkerö2

    Väärin ymmärtäjä Perko ei tunnu tietävän puun jalostuksesta paljon mittään. Jalostus menee pidemmälle kuin luonnonvalinta metsässä. Parhaita puuyksilöitä valitaan ja risteytetään keskenään parhaan kasvun , laadun ja tautien kestävyyden aikaan saamiseksi. On perustettu myös siemenpuuviljelyksiä. Lisäksi tehdään jalostusta mikrolisäämällä valiopuita. Jalostushyöty kasvun osalta on 10-35% puulajista ja jalostusasteesta riippuen.

    Polkupyöräilijä saisi opetella ensin metsänkasvatuksen alkeet ennen kuin tulee besserwisseröimään ja paljastamaan tietämättömyytensä.

    konstapylkkerö2

    En erikseen mitannut isomman leimikon yhteydessä hakatun kuusikon motteja. Mutta  kuuset oli yllättävän hyvin kasvaneet niityllä jolle oli vuosien mittaan tullut tulvien aikaan  yläpuolen pelloilta ravinteita. Harvaan istutus ilman maanmuokkausta oli lähtökohta. Tukki% oli tietysti vielä vaatimaton. Tulos tulee pääosin jatkosijoituksista.

    Btw. Lehtikuuset kasvaa nuorena nopeasti . Koealalla harvassa kasvaneet lekut kasvoi 30 vuodessa 700-800 litraisiksi.

    konstapylkkerö2

    Mm. Tampereen AMK:ssa on tehty päättötyö jossa verrattu 60-luvulta asti tehdyn harsintametsän ja Tasaikäisen metsän tuottoja. Tasaikäinen voitti senkin vertailun. Vielä selvempi ero tulee, kun käytetään vaihtoehtoissijoituksia tuottoa buustaamassa. On selvästi osoitettu miten aukkohakkuutyyli on tuotoltaan ylivoimainen harsintaan verrattuna.

    Esim. V. 2004 istutettiin kuusta harvaa pajukkoa kasvavalle entiselle rantaniitylle.  Sekin kuusikko on hakattu pari vuotta sitten ja saadut kantorahatulot kasvaneet korkoa hyvin sijoitettuna. Ei mennyt 40 vuotta tuottamattomana .

    Alunperin sillä rantaniityllä kasvoi harvassa isoja koivuja. 20 vuoteen alle ei tullut luontaisesti kuin pajuja. Vasta kuusen istutus tuotti hyvän taloudellisen tuloksen ilman raivauskuluja.Mitään muitakaan kuluja kuin oman työn arvo ei hommasta silloin tullut.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 1,006)