Käyttäjän konstapylkkerö2 kirjoittamat vastaukset
-
Esim. kuvio jolla 9:ään vuoteen ei ole ilmennyt riittävää taimettumista. Siinä ajassa oikein viljelty taimikko olisi jo monta metriä pitkää metsää. Lisksi menopuolella on harvassa asennossa ollut (seka) pystypuusto. 9 vuoden korkomenot niiden puiden arvosta . Jonkin verran lisäkasvu korvasi tappiota mutta ei tarpeeksi.
Toinen esimerkki ; harsintafirmojen propagandan mukaan ei tule kuluja ollenkaan . Siitä poiketen kuluja on tullut vuosia sitten tehdyllä harsintakohteella raivauksesta ja täydennysistutuksesta. Luonnon taimia ei ole syntynyt ollenkaan. Istutustaimet on nyt 1-2 m pitkiä.
konstapylkkerö2 13.11.2026, 18:54Siirryin muutamalla kuviolla takasin harsintametsän kasvatuksesta Tasaikäisen metsän kasvatukseen, kun huomasin harsinnassa tulevat huonot puolet. Suurimpana syynä hidas ja heikko taimettuminen mikä on ollut nähtävillä useissa tapauksissa. Taloudellinen kannattavuus on selvästi parempi viljelymetsissä.
konstapylkkerö2 13.11.2026, 18:42Umppi on velkaa esim. meille n.40 k €+ korot koska oikeudenkäynnissä on aikoinaan todettu kartellin olleen voimassa . Mutta syystä tai toisesta korvauksia ei tuomittu maksuun. Ilmaista oikeudenkäyntiä varten selvitin silloin liian halvalla myytyjen kuitupuiden arvon. Mutta asianajotoimisto perääntyi lupaamastaan ilmaisesta oikeudenkäynnistä, kun huomasivat että ei ollutkaan niin varma tapaus tulossa.
Sahalta olen saanut parhaat yksikköhinnat puista ever , kun kantohinnat oli jonkin aikaa huipussaan.
konstapylkkerö2 12.11.2026, 21:38”Vanha turvesuo muuttui hiilinieluksi vuoden kuluttua metsityksestä ”
Kerroin jo vuosia sitten tällä palstalla, ett juuri noin käy monessa tapauksessa . Kun aluksi alikasvos innostuu kasvamaan , se sitoo paljon hiiltä aukoilla . Sen jälkeen alkaa taimet sitoa yhä enemmän hiiltä.
Joku ”viisas” väitti että tuo tapahtuisi harsituissa metsissä paremmin. Ei tapahdu vaan nimenomaan päätehakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen.
konstapylkkerö2 12.11.2026, 15:22Naurettavaa pelleilyä on väittää toistuvasti , että uudistuskulut on aina korkeat ja niistä muka kertyy korkoja koko kiertoajan. Jokainen tasaikäistä metsänhoitoa harjoittanut tietää kokemuksesta, että uudistuksia ei rahoiteta niin käytännössä. Harsintafirman propagandassa voidaan kertoa tietysti mitä tahansa muuta.
konstapylkkerö2 11.11.2026, 13:09Turvemaiden metsittäminen kuulemma vaikeaa ja siksi pitäisi ennallistaa . Vettäminen kuitenkin helpottaa paljon taimettumista. Heti kuin taimet on syntyneet ( reuna-/ siemenpuista ) avataan tukitut ojat. Se on hyvä systeemi metsitykseen.
konstapylkkerö2 11.11.2026, 12:55Puolueiden tukemisesta pitäisi leikata rankasti. Olisi paljon tärkeämpiäkin kohteita verorahoille. Alkuun kansanedustajien paikat puoleen (100). Ja sitten Min.30% pois puoluetuesta / henk. lisäksi.
Muutenkin Suomessa hallintoa pitäisi leikata. Täällä on hallintoa 20 milj. asukkaan tarpeisiin.
Veroja kerätään puun myynnistäkin paljon. Alkuun pääomatulovero% oli 25 . Nyt se on jo 30/34% vaikka kuitupuu kantohinnat ei ole nousseet yhtään. Joka 3. puu menee veroihin.
konstapylkkerö2 11.11.2026, 04:51Tälläkin palstalla oli aiemmin jotkut sitä mieltä , että valtion velka on ilmaista. Olisikohan ollut Tolopainen siinä joukossa mukana. Ei todellakaan ole ilmaista vaikka jotkut vas. laidan poliitikot sitä mainosti .
Kun luonnonsuojelu menee överiksi, siitä on haittaa sekä luonnolle että ihmisille.konstapylkkerö2 9.11.2026, 19:19Käytännössä tuottoeron ratkaisee pitkälti päätehakkuun kantorahatulot suhteessa siihen jos tehdään harsintahakkuu. Seuraavan 20 vuotta suurempi rahamäärä kerryttää sijoitustuloa suhteessa pienempään harsintatuloon. Harsintametsän kasvu on selvästi viljellyn metsän kasvua heikompaa/ kiertoaika.
konstapylkkerö2 9.11.2026, 17:31Paha ajatusvirhe on jos luullaan,,että menneiden aikojen mahdollisia mh-kuluja pitäisi laskea eteenpäin kiertoajan loppuun korkoineen ja samalla unohtaa päätehakkuun ja harsinnan kantorahojen erotus. Ei mitään järkeä yrittää keksiä kymmenien vuosien taakse korkeita uudistuskuluja ( joita ei silloin ole syntynyt) ja laskea niille korkoja. Pitää olla todellinen puupää jos ei pysty ajattelemaan toisin; tuloja ja menoja pitää verrata reaaliajassa ja sen erotuksen perusteella laskea tuottoero jatkossa.
Olen kertonut moneen kertaan kantohintojen eroista harsinnassa ja tasaikäisessä metsässä. Mm. yläharvennukset vs. harsinta ( samanlaiset metsäkuviot) ero 5€/ m3 yläharvennuksen hyväksi. Päätehakkuussa korjuu on 6-10 € /m3 edullisempaa kuin harsinnassa.