Käyttäjän konstapylkkerö2 kirjoittamat vastaukset
-
Ei jk sovi läheskään joka tilanteeseen. Jos on kyseessä uudistuskypsä metsä, jk on yleensä huono vaihtoehto. Tasaikäisen metsän uudistaminen ei ole työläs vaihtoehto useinkaan. Minä en ole esim. koskaan joutunut heinäämään taimikoissa . Suurin osa luontaisesti syntyneitä männiköitä. Halpaa ja helppoa uudistaa.
Rinkopaneelien säästö tulee pääosin siirtomaksuista, kun niitä eivtarvi maksaa itse tuotetusta sähköstä.
Jk mainostajien uhriksi jääneet kaksoset on se mölisevä sonnilauma tässä tapauksessa. Eihän teillä ole juuri mitään hajua oikeasta metsätaloudesta. Muka 60 vuotta tyhjäkäyntiä päätehakkuun jälkeen. Eihän se niin mene . Päätehakkuun tulot kasvaa koko ajan korkoa korolle ja taimikot varttuu ensimmäiseen harvennukseen 20-25 vuotiaina.
Täysin satusetiä nämä jk-fanaatikot . Eipä tullut tutkimusta paremmasta tukin saannistakaan. Se olikin odotettavissa . Mitään todisteita ei ole niillä koskaan .
Laitappa tutkimus näkyviin missä näkyy suurempi tukin määrä jk-metsissä. Kun kasvu /kiertoaika on 20-50% heikompaa, ei tukkiakaan kerry kuten jalostetusta siemen alkuperästä perustetulla tasaikäisessä .
Korjuukulut ja kantohinta on yleensä jk-metsän poimintahakkuissa erilainen kuin päätehakkuissa . Vähintään 5 €/m3 matalampi kantohinta. Alikasvoksen varominen ja päätehakkuuta pienempi ha-kertymä aiheuttaa kustannuksen.
Tuottavuusvertailut meni uusiksi , kun kuitupuun kantohinta kaksinkertaistui ja e-puun hinta moninkertaistui. Sekin unohtuu jk:n mainostajilta .
Tyhmimmät uskovat jk-firmojen väitteet kritiikittömästi. Tehden sitten typeriä päätöksiä metsänsä hoidosta. Hankintahakkuut on enää hyvin pienen ryhmän toimia. Pystykaupat kilpailuttaen ostajaehdokkaat on nykyään se juttu.
Täällä vähän väliä sähköt poikki.
Pienemmällä poistamalla jk pärjää tod.näk. vielä huonommin. Harsintaan pääsee vähän aikasemmin mutta tuottoero on sitten suurempi.
Tarkemman tuottovertailun saisi nettonykyarvon käänteismenetelmällä; laskemalla kohteen kaikki tulot vähennettynä menoilla aloitushetkestä lähtien ( joka yleensä on päätehakkuu tai harsinta,jos se on edes mahdollista). Jokainen saatu erotus lasketaan sen jälkeen korkoakorolle menetelmällä aina seuraavaan tuloon asti, sitten lasketaan uuden jäännöksenvtulo jne. Molemmista menetelmistä kiertoajan loppuun asti. Lopussa verrataan summia keskenään, ja yleensä päädytään lopputulokseen,että tasaikäinen viljelymetsä voittaa ylivoimaisesti harsintakasvatuksen.