Käyttäjän Köppäkynsi kirjoittamat vastaukset
-
Kohdalleni sattui tapaus, että malminetsintäluvasta on tulossa korvauksia. Verottajan ohjeen mukaan ne ovat yleensä maataloustuloa:
”Malminetsintäkorvaukset kohdistuvat yleensä maatilaan ja ovat saajalleen maatilatalouden tuloverolain 5 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettua maatalouden tulona verotettavaa korvausta.”
Yritän kuitenkin saada tuon korvauksen pääomatuloksi, ettei tarvitse maatalouden lanketteja täyttää sen takia. Siinä ei suurempaa tappiota tule verotuksellisesti.
Tuossa taulukossa 3 -> 4 metriin taimikon hinta pompsahtaa oudosti. Olisiko siinä kohtaa odotettavissa Metka-tukea taimikon hoitoon, mutta sekään ei kokonaan selitä tuota. Ainespuun määräkään ei mielestäni vielä tuossa vaiheessa ole kummoinen.
<p>Uteliaisuus voitti ja kävin katsomassa tietoja. Kuviotiedot olivat päin helvettiä. Esimerkiksi entinen peltolohko oli merkitty maalajiltaan kallioksi tai kivikoksi. Voin sanoa, ettei ollut edes kivinen peltona. Jos perusasiat eli tiedot eivät ole kunnossa, niin uudistuksilla ei ole mitään merkitystä.</p>
Kiinnostaisi tietää, mikä on Metsäliitto Osuuskunnan osuuden käypä arvo? Tällä hetkellähän osuuden arvo on 1 euro, mutta jos spekuloisi tilannetta, että Metsä Group yhdistyisi vaikka Stora Enson kanssa, niin mikä olisi silloin osuuden arvostus? Puhelinyhdistysosuuskunnissa on käynyt sellaista, että osuuden arvo 20 kertaistuu liiketoimintakaupoissa.
Siinä on luultavasti monta syytä keksitty, ettei sitä lasermittausta lenkoudelle ole toteutettu moton kouraan. Pihkaa ja muuta paskaa lentää laserin linssiin, ettei se käytännössä onnistuisi. Onkohan koskaan tutkittu, kuinka paljon kuitupinosta löytyy tukkipuun laatuvaatimukset täyttävää puuta? Siinä olisi jollekin lopputyön tekijälle aihetta kerrakseen. Pahoin vain pelkään, että sen tutkimuksen jälkeen tekijän on sellufirmalle turha hakea töihin.
<p>Tuo Ruotsin malli, jossa metsästysseura joutuu maksamaan korvauksia maanomistajille, jos vuosikiintiötä ei saada täyteen, olisi meillekin sopiva tapa alueilla, joilla karjaa kasvatellaan nykyisin ilman paineita niitä metsästää.</p>
<p>Pylväsväli lienee useampi sata metriä, joten siihen väliin sopii hehtaari aurinkopaneleita. Fingridillä on yli 50 000 hehtaaria johtoalueita.</p>
<p>Mikähän sitten estää voimalinjojen alusten käytön aurinkovoimaloiden sijoituspaikkana? Siirtolinjojenkaan takia ei tarvitsisi kaataa metsää. Fortum esimerkiksi hakkaa Hangossa kymmeniä hehtaareita metsää aurinkovoimalan tieltä. Kysyn vaan, miksi hiilinieluja on tuhottava, kun näitä voimalinjoja kuitenkin olisi käytettävissä.</p>
Kerran olen sijoittanut metsäyhtiöiden osakkeisiin. Vuosi oli 2010 ja yhtiö Powerflute. Osallistuin osakeantiin ja möin osakkeet pois alle vuoden kuluttua. Voittoa tuli 55%. Savon Sellun takia oli kiinnostusta yhtiöön.
Jos nyt sattuu olemaan 100 hehtaaria metsänpohjaa joutilaana, niin yhtä hyvin siihen voi perustaa porotarhan, kuten tässä jutussa on kerrottu:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1f2d969f-cb87-4218-9ab5-3c129d9ddb63
Sen mukaan poronhoito on muuttunut tehokkaaksi kasvatukseksi, joka muistuttaa lampaan tai lihanaudan kasvatusta.