Käyttäjän Köppäkynsi kirjoittamat vastaukset
-
En osaa vastata uudistushakkuun jälkeiseen aikaan, koska lannoituksesta on vasta niin vähän aikaa, että tuskin vielä näkyy lannoituksen vaikutusta. Lannoituksen tarkoituksena on kiertoajan lyhentäminen. Mitä nopeammin uudistamisjäreys saavutetaan sen parempi. Ikää turvekangas männiköllä lannoitettaessa oli 70 vuotta ja läpimitta 19 cm.
Tuosta lannoittamisesta 10 vuotta ennen uudistushakkuuta. Itse sellaiseen olen syyllistynyt, mutta perustelin terveyslannoitusta itselleni sillä, että apupaskan vaikutusaika on lyhyempi kuin 10 vuotta, toisin kuin tuhkalla, joka vaikuttaa vuosikymmeniä. Eikä sillä minusta ole haittaa, että taimet saavat osansa ravinteista. Mieluummin niin päin, kuin jos taimet joutuisivat kitumaan puutteessa.
Ei olisi pahan hintaista, jos perkausta saisi 36 euron hehtaarihintaan nykyaikaan.
Kokeilun vuoksi vertailin puuston keskiläpimittatietoja metsäsuunnitelman kuviotietoihin ja siellä missä Metlan kartan mukaan piti olla lähes uudistuskypsää metsää, onkin kuviotietojen mukaan 35-vuotiasta 13-15 cm läpimittaista nuorta kasvatusmetsää. Käyttökelpoisia inventointitiedot eivät tällaisenaan ole, joten yksityisyyden suojan menetystä ei tarvitse pelätä. Mitään hyötyäkään tiedoista ei tosin ole, joten olisiko voinut käyttää niiden keräämiseen tarkoitetut varat paremmin?