Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Minä maksan yrittäjä metsurille 34€/h, siihen kuuluu mukaan raivaussaha tms väline.
Jos tätäkin hintaa vain jokainen maksaisi, niin pula helpottaisi kummasti.
Pula on oikeastaan pitemmän päälle työnantajioen itse masinoima. Onhan tässä vuosien saatossa ollut metsureitten irtisanomisia useaankin otteeseen. Isot metsäfirmat ja metsähallitus, jopa MHY:kin ollut mukana. Eihän sellaiselle uralle kukaan haaveile menevänsä jossa on vähänväliä irtisanomisisia.
Entäs sitten nämä metsureitten talviset lomautukset. Järjestelyjä kaipaa esim asfalttimiesten tyyliin. Tai sitten niin että talvella ajetaan motoa tai ajokonetta ja kesällä raivataan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Nostokoukku: ”Mitenkäs se oli hirvivahinko arvioissa? Kelpuutetaanko siellä kuivilla ja kuivahkoilla kankailla hies kasvatettavaksi puulajiksi. Ei ainakaan pitäisi, jos kerran on vastoin metsänhoitosuosituksia.”
Jos on kunnon hirvivahinko, niin kyllä sieltä sitten on hieskoivukin syöty kasvatuskelvottomaksi. Vaikka hieskoivu ei toki ole niin mieluinen kuin raudus hirvelle. Koivua hirvi syö halukkaasti kesälläkin, tosin sille kyllä kepaa toki kesällä mäntykin, vaikka virallinen totuus muuta väittääkin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Vaikka ei olekaan otsikon aihe tyrni, niin kerrottakoon kuitenkin.
Tyrni viihtyy missä vain, esim pellossa, se ei sinänsä tarvise rannikkoa menestyäkseen, kuin yhden asian takia. Se on nimittäin hyvin huono kilpailemaan esim. ruohokasvien kanssa. Kun sitä kasvatetaan pellossa pohjanmaalla se tarvitsee ihmisen apua heinä- yms kasvien kanssa. Se kestää kuitenkin merivettä hyvin ja on aika vaatimaton muutenkin, kallionkolo riittää sille. Tästä syystä tyrni kasvaa rantakallioiden kupeessa ja ihan ulkoluodoillakin. Merivesi ja karut kalliot pitävät heinä yms kasvit pois sitä kiusaamasta. Sillä on siis oma turvallinen kasvupaikka, jossa muut eivät pysty kasvamaan, mutta tyrni kukoistaa. Tutkijat ovat löytäneet tuhansia vuosia vanhoja tyrnin jäänteitä kaukaa sisämaasta, muinaisten rantakivikoiden liepeiltä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Minulla kaksi mersäpalstaa, toisella palstalla raudus ei menesty istuttamallakaan. Ei edes entiseen peltoon kivennäismaalla saatu kunnon rauduskoivikkoa. Eikä raudus leviä siellä luontaisesti, vaikka istutettua puuta on kyllä siementämään. Toisella palstalla maa on karua hiekkakangasta, mutta raudusta kuitenkin kasvaa ihan kotalaisesti. Siellä raudus on ainoana luontaisena koivuna ja leviää helposti avoimille paikoille
Aiemmin kun asuin Kaskisissa, siellä kyllä, meren saaressa, raudus kasvaa pihapuuna ihan hyvin. En kyllä tiedä miten se siellä luonnonvaraisena menestyy.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tolopainen on todella nyt löytänyt tiedonjyvän. OL3 kun poistuu jonkun häiriön takia verkosta ennalta ilmoittamaatta ja kertaheitolla, ollaa lirissä.
Aikanaan muutamat vuodet voimalaitoksilla työskennelleenä tiedän kyllä mikä ongelma tulee kun koko verkosta häviää sähköt ja sitten laitoksia kihnutetaan päälle varadieseleiden avulla. Kun sitten olisi jotain tarjota verkkoon, niin pala kerralla verkkoa laitoksen perään. Helpoimmin siitä tilanteesta selviävät kai vesivoimalat, mutta pala kerrallaan se verkko niidenkin perään pitää kytkeä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kun täällä luotetaan Tieteeseen ja lehdistöön niin kovasti näissä asioissa, lienee paikallaan huomioida muuan seikka:
Helsingin sanomat ja Kuopion sanomat saivat äskettäin julkisen sanan neuvostolta langettavan tuomion. Syy oli se että olivat uutisoineet luontokadosta ilman Todenperäisiä tietoja. Kun näin käy, herää kysymys paljonko menee puuppua läpi, niin ettei kukaan tule edes tarkistaneeksi todenperäisyyttä. Lisäksi sitten uutisten ”värittäminen” ja otsikoinneilla kikkailu.
Kyllä tämä ilmastokupla vielä joskus puhkaistaankin, mutta paljonko ennen sitä sen nimissä tehdään vääriä päätöksiä?
Terveisin Korpituvan Taneli
Niin jäi se varsinainen kysymys vastaamatta. Meillä istutetaan vain edellisenä kesänä mätästettyyn. Minä istutan ilman mätästystä, jos on pakko istuttaa eikä mätästystä ole edellisenä kesänä tehty. Viime kesänä panin mätästäjälle ohjeeksi että jokainen mättään yli ajetaan telalla tai ihan erikseen painetaan kauhalla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tomperi: ”Onko mätästys edes tarpeellinen? Mistä sen tietää kannattaako mätästaa vai ei?”
Etkö ole koskaa nähnyt metsään kaivettua ojaa ja ojamaiden päälle ilmaantuneita taimia? Jos metsässäsi ole koskaan tehty ojaa, niin mene katsomaan naapurista.
Parhaan opin mätästyksen tehosta sain kun metsääni tehtiin ensimmäinen piennartien pätkä. Sen latväpäätä ei ajettu ollenkaan, ja voi mikä puunkasvu.
Terveisin: Korpituvan Taneli
