Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Ensi kerta se oli minullakin että näin konejäljessä parsimisen tarvetta. Tosin taannoin oli hakkuutyömaa, jossa ajomiehet olivat niin laiskoja, etteivät ajaneet kaikkia puita. Yritin ilmoitella ostajallekin, mutta tuloksetta. Silloin keräsin sitten rautahevolla puut pois ja myin hankintana, varmistin vielä mittistä allekirjoittaessani että firma ei sitten enää niitä puita kaipaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Muistan kyllä tuon jutun. Silloin oli tosiaankin energiapuukauppa, jossa ostaja ei pitänyt raivausta välttämättömänä. Kaupasta ja sen ehdoista sopivat metsänomistaja ja ostaja keskenään. Urakkasopimus tehdään koneurakoitsijan ja ostajan välillä. Näitä on turha yrittää sotkea toisiinsa. Jos ostaja ei vaadi raivausta, niin raivaamattomuus ei ole metsänomistajan syy enää.
Nyt kun olen, sattuneesta syystä, siirtynyt ammattimetsurin käyttöön raivauksissa, niin kaikki hakkuualat on raivattuna jo ennen leimausselosteen tekoa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kovasti sitä ollaan katkeria MHY:lle. Minä maksan mielelläni jäsenmaksun.
Toisaalta noukin vain rusinat pullasta. Mhy tekee leimausselosteen ja minä kilpailutan. Ostan heiltä taimet ja lainaan istutusvälineet. Osallistun yhteislannoituksiin. Mutta esim. Raivaukset ja muut metsurityöt ostan suoraan yrittäjämetsurilta tuntityönä
Terveisin: Korpituvan Taneli
Suorittava yrittää taas tehdä metsänomistajasta syntipukkia tässä minun tapauksessa. En tiedä miksi osa jäi hakkaamatta. On ammattimiesten raivaama ja tämä nurkka hiukan kovempaa maatakin, pääasiassa kuvio oli entistä suota. Miehiä oli kolme, mutta tekivät kahdessa vuorossa. Urakoitsija kuittasi homman tehdyksi. Ostajan edustajat minä hälytin paikalle, kun en ollut jälkeen tyytyväinen. En tiedä miksi panivat toisen moton parsimaan jälkiä. Nyt se on kuitenkin siellä ja hänen työjälkeensä olen tyytyväinen, kävin katsomassa. Hän tekee homma tuntityönä ja käy miltei koko kuvion läpi, parsien jälkiä.
Ottaako suorittavalla kunniaan kun motomieskin joutuu joskus tilille tekemisistään, eikä aina vain syytetä summittaisesti isäntää.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jatkan vielä tuota tarinaani kakkoshavennuksesta, vaikka se ei otsikon aihe olekkaan.
kävi nimittäin nin että ostomies ja korjuuvastaava tulivat katsomaan palstaa, niin he löysivät peränurkasta melkoisen alan jota ei ollut harvennettu ollenkaan. Huomen aamulla tulee toisen firman kone tekemään sen. Valitettavasti se kuitenkaa korjaa niitä minun virheenä pitämiäni. Olishan se tietysti melko kallista hommaa poimia jo kerran läpikäydystä metsästä niitä virheitä.
tämä nurkan löytyminen paljastaa toki jotain motokuskienkin toiminnasta. Kaikkiaan heitä oli kolme, mutta ilmeisesti kuviokartan luku oli ylivoimaista heille.. minä en sitä nurkkaa voinut havaita kun tuo liikuntakyky on jo sen verran vajaa että minun pitää tyytyä korkeintaan 50metrin tarpomiseen konejälkeä pitkin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Olin hiukan epätarkka. Tarkoitin siis puita joiden latvus on jo pilalla, mutta puu kuitenkin elinvoimanen. Kuitenkin kun se on aivan liian lähellä hiukan isonpaa, on järjetöntä jättää sitä nilkomaan karusta maaperästä voimaa kun se ei kuitenkaan kasva kunnolla. Se viereinen jättöpuu saisi lisää tilaa juuristolleen ja hiukan latvukselleenkin, kun sen pienemmän voisi kaataa. Menee kuitenkin kuulemma liian harvaksi jos poistaa.
Siinä on nyt vierekkäin kesällä harvennettu ja nyt harvennetty. Aikaisempaan olen tyytyväinen, siinä jokaisella jättöpuulla on paikkansa, ilman että olisi heikompi kilpailija ihan vieressä.
Molemmat ovat ML:n harvennuksia. Sanoin ostajalle tuo kesällinenhän on sitten virheellinen, jos kerran uusi on tehty oikein. Sanoi että molemmat on oikein, ohjeet vain on välillä muuttuneet.
Ensi kertaa tulee esiin etteivät harvennusohjeet anna tehdä riittävää tilaa jättöpuun ympärille. On se tyhmää jos kakkos harvennuksessa pitää jättää allejäänyt puu metrin päähän jäävästä kunnon puusta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
En ole lukenut muiden kommentteja ketjusta, mutta nyt tuli omakohtainen kokemus asiasta.
Kyseessä on nyt, otsikosta poiketen, kakkoshanvennukset.
Teetin niitä viime kesänä kahdenkin kaupan verran ja nyt taas kun hinnat nousivat. Näissä kahdessa oli eri tekijät, mutta molempien jälkeen olin tyytyväinen. Mutta nyt sitten metsään jäi pystyyn törröttämään latvansa menettäneitä puita hyvinkin lähelle kunnollista jäävää puuta, on kuulemma ohjeet muuttuneet, ei saa ottaa pois. Männyn maa, entistä suota, mutta hiukan kuusipusikoitakin ja ne oli jätetty hakkaamatta. On kuulemma sertifikaatit muuttuneet. En ole niin mottien perään, mutta pitäähän se nyt hitto soikoon jäädä JÄTETYILLE PUILLE tilaa kasvaa, karulla pohjalla erityisesti.
Nyt on sitten mennyt lapsi pesuveden mukana, kun on taivasteltu niitä liika harvoja enskoja.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Nieluista yms asioista puheenollen, satuin kuulemaan joku iltapäivä aamuTV:n uusintaa. Haastateltiin Petteri Taalas nimistä hemmoa, joka kai on näissä ympäristöasioissa ihan työkseen.
Hämmästykseni oli suuri kun kuuntelin hänen puheitaan. Esim. sanoi puolueista että kyllä kaikki ymmärtävät ilmastoasian tärkeyden, Perussuomalaiset vain vaativat keskustelua toimenpiteitten aikataulusta ja kyllähän tälläistä keskustelua pitäisikin käydä, eivät kaikki asiat ole kovinkaan kiireellisiä. Sama jatkui koko haastattelun ajan, haastattelija teki kysyksensä ituhipin kiihkeydellä ja Taalas vastaili varsin maltillisesti ja toi joka asiassa myö sen asian kääntöpuolen esille. Mm metsähakkuista ei hän ollut niin tiukasti vähentämisen kannalla, vaan otti esille myös sen että se merkitsee paljon myös taloudelliselta kannalta eri sidosryhmille ja huomautti ettei Suomessa hakkuitten vähentämiseen ole siksikään tarvetta kun täällä metsitetääm kiitettävästi. Tämän takia hän piti Suomen hakkuitten vähentämistä jopa gopaalisti turmiollisena asiana, kun puunjalosteitten tarve vain kasvaa ja silloin sitten hakkuut muualla lisääntyisivät. Nämä muut kun eivät sitten välitä eivätkä osaa metsittää, niin tulos Suomen metsien hakkuun vähentämisestä olisi miinusmerkkinen luonnolle. Suoasioissa hän toi myös vahvasti esiin luonnontilaisten ja ennallistettujen soiden isot metaanipäästöt.
Oli kaikenkaikkiaan sellainen puheenvuoro, että häntä minä en missään tapauksessa kunnioita ”ituhippi” nimikkeellä niinkuin yleensä sanon näistä, jotka väittävät olevansa ”luonnon suojelijoita”.
Oli 25.3 aamulla yhdeksän jälkeen. Linkki: https://areena.yle.fi/1-63224081?autoplay=true
Terveisin Korpituvan Taneli
Olikohan relaskoopissa käytetty väärää hahloa? Kun noin kovia lukuja.
Hahlo ja etäisyys silmästä saavat olla mitkä tahansa luvut. Kunhan etäisyys silmästä hahloon on 50 kertaa hahlon leveys.
Tavallisimmassa relaskoopissa on kaksi hahloa, isompi on 20mm, eli se edellyttää että hahloon kiinnitetään metrinen varsi. Toisen kapeamman (13mm) hahlon on tarkoitus olla mukana seuraavan ketjun pituuden (65cm) viideskymmenes osa . Jos mitataan isommalla hahlolla ketjun kanssa saadaan tosi muhkeita, mutta valitettavasti vääriä tuloksia.
Se mukana seuraava varsi on sen metrin ja kun sen panee poskea vasten, niin ok. Ketjun käyttö on monesti hiukan epävarmenpaa.
No, tämän asian monet palstalaiset tuntevat toki minua paremmin. Tuli vain mieleen kun oli yliampuvia relaskooppituloksia.
Hämis korjaa tuolla toisella sivulla oleva rinnankorkeus läpimitta 15dm –>15cm, sitähän Sinä kai tarkoitit.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen: ”Muistelen lukeneeni, että tulevaisuudessa (vai nyt jo) pääsee eroon kiinteistöverostakin, jos rakennukset puretaan. Alue pitäisi voida muuttaa metsämaaksi tai maatalousmaaksi, ellei se ole enää tontti.”
Tällä palstalla on monasti ollut kirjoituksia ettei onnistu rakennukset purkamalla päästä kiinteistöverosta eroon.
Hulluinta on se että kun on tarpeeksi pieni pinta-ala, niin katsotaan tontiksi ja kiinteistövero niskaan, vaikka ei ole koskaan ranennuksia ollut. On ollut jopa tapauksia että vanhoja turpeen kotitarvenostoon tarkoitettu länttejä verotetaan kiinteistöverolla tonttina. Näissä tapauksissa auttaa kun myy sen ympöivälle naapuritilalle ja se liitetään siihen, niin että kiinteistönumero häviää. En tiedä onko näihin tullut jotain järki muutoksia ihan lähiaikoina, toivottavasti tulee pian.
Yksi kiinteistöveron kukkasista erityisesti maaseudulla on tontin verotusarvo. Minullakin se on 1€/neliö, vaikka tuollainen kuivanmaan tontti maaseudulla olisi ilman ranannuksia nollan arvoinen. Siinähän ei ole monesta eurosta per vuosi kysymys, mutta periaatteessa kuitenkin iso vääryys.
Terveisin: Korpituvan Taneli
