Minun rämeelläni oli kyllä sitä hieskoivua nimenomaan pioneeripuuna oikeastaa jo ennen merkittävämpää männikköä.
Kun 60-luvulla aluetta raivasin ojituksen jälkeen, niin siellä oli hieskoivutuppaita. Niissä oli näköjään käynyt niin että oli lähtenyt ensin koivu kasvuun, mutta se oli kuollut liikaan märkyyteen. Juuristosta oli kuitenkin lähtenyt uusia vesoja, joille myöhemmin kävi yhtä köpelösti. näin oli joissakin kohdin käynyt useitakin kertoja. Maatuneet (!?) vesat olivat muodostaneet ihan pienen mättään, johon oli monesti ilmaantunut männyntaimi tai kaksi (eihän Pete tässä pitänyt siemenen itää, eihän?).
Sitten tein raivausta kun ojituksen jälkeen oli ollut yksi kesä välissä. Vapauttelin näitä männyntaimia kuivutuppaista, jotka ojituksen myötä olivat innostuneet kovasti kasvamaan. Jokaisesta koivutuppaasti löytyi ainakin yksi männyn taimi, kunhan varovasti koivuja taivutteli, ennen katkaisua.
Nykyinen männikkö on pääosin näistä männyntaimista peräisin.
Toinen asia on sitten, että ilmeisesti olisi ptänyt vain aina jättää se paras koivunraippa. Ojitus oli kuitenkin liian harvaa ja haihdutusta olisi tarvittu. 70-luvulla koivullakin olisi ollut sellupuuna menekkiä ja puulajin olisi voinut sitten myöhemmin vaihtaa kun ojitusta tihennettiin.

Kyllä Suorittava oikeassa on tuon raivauksen suhteen. Suomailla vain on yksi lusikka lisää sopassa. Hieksen raivaus vähentää huomattavasti haihdutusta, eli ojitus pitää olla hiukan parempi kuin missään kemera-säännöissä sanotaan.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Pete:
”että kaikki aluskasvillisuus on tapettu MCPA:lla (suopursu, varvut, vaivais- ja hieskoivut). Tuloksena oli yhtä npk-lannoitusta vastaava kasvunlisäys juuristokilpailun helpottamisen johdosta. Tämäkin ehkäpä hiukan päinvastainen tulos kuin Taneli on saanut. ”

Miten niin ”päinvastainen tulos kuin Taneli on saanut. ”.
Saattaa oma osansa olla silläkin että se kuollut varvikko maatui, siis luovutti ravinteensa ja auttoi muutenkin lahoamisen edistymisessä.

Kertauksen vuoksi:
Suomaalla olen todennut, että maahanlyöty koivunraippa on nimenomaan hyvää maatumisen syöttiainetta ja lannoittaa siten maaperää. Mikähän siinä sotii tuota tutkimustulosta vastaan?

Tuosta tutkimuksesta vielä. Joskus 60-luvulla innostuin ja hakkasin noin aarin alalta vaivaiskoivun ja kaiken muunkin varvikon alas niin tarkkaan kuin pystyin, tarkensin vielä hommaa parin kuukauden päästä. Läntin männyntytaimet tykkäsivät kovasti. Niillä vehkeillä hommaa ei voinut isommin hyödyntää. Myöhemmin raivaussahallahan se olisi vielä ollut mahdollistakin, mutta aina on riittänyt oikeaakin raivausta kun on raivuri ollut lonkalla.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Koutus:
”Alkoi jo nolottaa nuo aiemmat omatkin tokaisuni, pyydän niitä reilusti anteeksi,”

OK! Anteeksihan tuota täytyy pyytää minunkin, joskus tulee kirjoitetuksi turhankin kipakasti.
Lähiympäristöni ei muuten ehkä tunnistaisi minua, täällä hankitusta maltillisen miehen maineesta.

Kyllä sinulla Mikander kunnon auto on allasi metsään mennessä.
Tässä onkin keskusteltu aika paljon myös siitä että samalla autolla pitäisi taittua pitkätkin maantiematkat miellyttävästi. Tälläiseen kaksoiskäyttöön löytyy toki parempiakin kuin sinulla. Jos minulla olisi varaa pitää kahta autoa, tekisin arvelematta saman valinnan kuin sinä.

Tuohon takaluukunpohja keskusteluun.
Foresterissa varsinainen takaluukun pohja tasainen, mutta kun penkit kaataa, niin se osa kylla korkeammalla. Huom! 05 malli.
Luukku kuin luukku, niin sinne pitää hankkia pohjalle oikea kaukalomatto, jonka reunan yli ei pienet öljy yms vuodot mene.
Luulisin että sellaisen saa kaikkiin esillä olleisiin autoihin. Ne vain yleensä maksavat hunajaa, mutta ovat kyllä silti hintansa väärtejä.
Turvaverkko on myös ihan kiva olla, ei tule kolarissa sahat niskaan.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Tuossa puhuttiin harmaalepän istuttamisesta ja kylvöstä.

Leppähän lähtee joskus hyvinkin herkästi kunhan tökkää oksan tai kepin keväällä maahan. Näin saa lepän leviämään koko alueelle. Näistä oksista ei tule kovin hyviä runkoja, mutta luonnon siementä saadaan tällä tavalla koko alalle. Siemensyntyinen on sitten jo parempaa rungoltaan.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Miisu:
”Määrittele *aika aikaisin*”

Leevi Sytky:
”Aika aikaisin: klo 7.00-8.00 paikkeilla?”

Sytky ei nyt muista että ollaan vapaa-ajan vietossa.
Kyllä tuo jo on liian varhain Tanelin vanhoille luille, vaiika olisin paikkakunnalla yötä.
Ei kai mottikisa voi ennen klo 12 alkaa jos pääosa porukasta tulee vasta lauantaina.

Jos pe/la yöpyjiä on paljon niin täytyy järjestää jotain pientä ennen kisaa ettei pitkästytä. Esim tutustuminen hotellin kuusiaitaan, jos ei muuta metsällistä löydy. Ei kuitenkaan mitään Issikka-ratsastusta.

Terveisin: Korpituvan Taneli