Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Mehänpoika:
”Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhdistäminen laajentaa osaamispohjaa, ja se antaa uusia mahdollisuuksia edetä nopeammin metsän ja puun hyödyntämisessä, Raitio uskoo.”Onkohan tuossa yhdistämisessä muitakin yhtymäkohtia kuin hirvi?
Kumpaankohan suuntaan Yhdistäminen sitten vaikuttaisi.
Jokohan sitten metlaltakin tulisi oikein kunnon nootti, että metsät eivät mokomaa elukkaa kestä nykyisiä määriä.
Vai pystyvätkö RKTL:n miehet kaappaamaan koko tutkimuksen ja hirvi todetaan metsän kasvulle välttämättömäksi.Terveisin: Korpituvan Taneli
Leppä on muutenkin kovasti ”erilainen nuori” kuin pelkästään tuossa typen tuotossa.
Kaadoin tässä toissa kesänä laskuojan pohjalla kasvaneen 7 metriä pitkän harmaalepän roikaleen. Oja oli perattu 4 vuotta aiemmin. Leppä kasvoi keskellä ojaa olevassa pienessä ”hiekkasärkässä”, joka kyllä oli taatusti ollut suurimman osan kesästä aina veden alla.
Kyllähän lepän kasvu hurjaa on, mutta tämä oli kyllä jonkinlainen erikoisuus. Tuli jopa mieleen että jätänkö kasvamaan ja katson kuin suuri siitä tulee. Oli kuitenkin rajaoja ja naapurilla pelto siinä, niin olisihan se ollut pakko kuitenkin kaataa kesken ”tutkimuksen”.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kattelin tuossa hanskan suuta ja siina lukee Viltex, sisällä lapussa lukee ”metsurin työkäsine” Valmistaja Viljamaa ja kumppani ky Isokyrö. On käteensopivat ainakin.
Toisena on Jokapolar hanskat. Mustat kumi(?) rouhehanskat, joissa tulee lämmin sisähanska mukana. Vähän kankeammat mutta taatusti lämpimät.
Siinä olisi kaksi kotimaista vaihtoehtoa.
Kengissä olen vannoutunut nahkaisten nauhakenkien käyttäjä. Niitä löytyy ainakin huskun merkillä, ovat kyllä Jalaksen tekoa. Sitten saksalainen Meindl, jota Uittokalusto tuo maahan.
Tässä pitää sitten olla tarkkana että on varmasti moottorisahauksen suojaus, kun turvakenkiä on niin moneen lähtöön.
Hintaakin on n. 3 kertaa kumisten turvasaappaiden hinta, mutta jalka kyllä ymmärtää laadun päälle.Terveisin Korpituvan Taneli
Tylsyy se selluhakunkin terä metallista.
Metallin paljastimet sijoitetaan ennen hakkua hihnan alle. Metallinpaljastin viritetään niin että sen on huomattava hihnalla kulkevan puukasan päällä olevaan puuhun kiinnitetty 60 mm rautanaula.Kranaattipuut ja hakamaiden piikkilankapuut ovat ne pahimmat metallin suhteen.
Oma lukunsa ovat sitten kivensirut, niitä ei paljasta mikään etukäteen. 40-luvulla kun räjähdysaineita oli sodan jäljeltä yllin kyllin, tehtiin oikein Tapionkin toimesta metsäojitusta räjäyttämällä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Minun rämeelläni oli kyllä sitä hieskoivua nimenomaan pioneeripuuna oikeastaa jo ennen merkittävämpää männikköä.
Kun 60-luvulla aluetta raivasin ojituksen jälkeen, niin siellä oli hieskoivutuppaita. Niissä oli näköjään käynyt niin että oli lähtenyt ensin koivu kasvuun, mutta se oli kuollut liikaan märkyyteen. Juuristosta oli kuitenkin lähtenyt uusia vesoja, joille myöhemmin kävi yhtä köpelösti. näin oli joissakin kohdin käynyt useitakin kertoja. Maatuneet (!?) vesat olivat muodostaneet ihan pienen mättään, johon oli monesti ilmaantunut männyntaimi tai kaksi (eihän Pete tässä pitänyt siemenen itää, eihän?).
Sitten tein raivausta kun ojituksen jälkeen oli ollut yksi kesä välissä. Vapauttelin näitä männyntaimia kuivutuppaista, jotka ojituksen myötä olivat innostuneet kovasti kasvamaan. Jokaisesta koivutuppaasti löytyi ainakin yksi männyn taimi, kunhan varovasti koivuja taivutteli, ennen katkaisua.
Nykyinen männikkö on pääosin näistä männyntaimista peräisin.
Toinen asia on sitten, että ilmeisesti olisi ptänyt vain aina jättää se paras koivunraippa. Ojitus oli kuitenkin liian harvaa ja haihdutusta olisi tarvittu. 70-luvulla koivullakin olisi ollut sellupuuna menekkiä ja puulajin olisi voinut sitten myöhemmin vaihtaa kun ojitusta tihennettiin.Kyllä Suorittava oikeassa on tuon raivauksen suhteen. Suomailla vain on yksi lusikka lisää sopassa. Hieksen raivaus vähentää huomattavasti haihdutusta, eli ojitus pitää olla hiukan parempi kuin missään kemera-säännöissä sanotaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jotain selittämätöntä näissä metsämaista maksetuissa hinnoissa tosiaankin on.
Jo vuosikymmeniä on sanottu metsämaan hintoja, sillä hetkellä, hullun korkeiksi.Jos katsotaan historiaan niin vielä ainakin 90-luvun alunkin hinnoille on kuitenkin käynyt niin että ne ovatkin olleet todella edullisia ostoksia.
Tämä siitäkin huolimatta, että raakapuun reaalihinta on vääjäämättä koko ajan hiipunut alaspäin.Käykö tämänkin päivän, kannattamattoman korkeille, metsämaan hinnoille samoin. Inflaatio ei ehkä enää tule avuksi entiseen tapaan, vai tuleeko kuitenkin? Eihän siihen muuta tarvita kuin eurokriisin hoito setelirahan lisäämisellä.
Eihän se Taaleritehdas mitään pikataalereita noista ostoksistaan tehtaile. Metsäomaisuutta on monasti kuitenkin käytetty sijoituspurren kölinä, antamaan purrelle vakautta.Terveisin: Korpituvan Taneli
Pete:
”että kaikki aluskasvillisuus on tapettu MCPA:lla (suopursu, varvut, vaivais- ja hieskoivut). Tuloksena oli yhtä npk-lannoitusta vastaava kasvunlisäys juuristokilpailun helpottamisen johdosta. Tämäkin ehkäpä hiukan päinvastainen tulos kuin Taneli on saanut. ”Miten niin ”päinvastainen tulos kuin Taneli on saanut. ”.
Saattaa oma osansa olla silläkin että se kuollut varvikko maatui, siis luovutti ravinteensa ja auttoi muutenkin lahoamisen edistymisessä.Kertauksen vuoksi:
Suomaalla olen todennut, että maahanlyöty koivunraippa on nimenomaan hyvää maatumisen syöttiainetta ja lannoittaa siten maaperää. Mikähän siinä sotii tuota tutkimustulosta vastaan?Tuosta tutkimuksesta vielä. Joskus 60-luvulla innostuin ja hakkasin noin aarin alalta vaivaiskoivun ja kaiken muunkin varvikon alas niin tarkkaan kuin pystyin, tarkensin vielä hommaa parin kuukauden päästä. Läntin männyntytaimet tykkäsivät kovasti. Niillä vehkeillä hommaa ei voinut isommin hyödyntää. Myöhemmin raivaussahallahan se olisi vielä ollut mahdollistakin, mutta aina on riittänyt oikeaakin raivausta kun on raivuri ollut lonkalla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Vänkäri:
”Eihän sellupuussa muovia sallita ollenkaan.”On laskettu että 20 grammaa muovia riittää pilaamaan yhden tonnin sellua ja siihen tonniin sellua menee viisi kiintoa puuta. 20 grammaa painaa esin sellainen hyvin ohut muovipussi, jollaisia käytetään kaupassa hedelmien pussittamiseen tai sitten pienimmät leipäpussit.
Nykyisin tosin on sellusysteemeissä erikseen muovinerottimia. Niitä alettiin kehittelemään 80-luvulla ihan pakon sanelemana, kun puun mukana alkoi tulla yhä enemmän muovia. En oikein tiedä miten tehokkaiksi ja tarkoiksi erottimet on sitten saatu.Pähkäilijän mainitsema noki on ehkä vieläkin pahempi. Sitä ei saa sellusta pois millään. Tämä on harmillista, sillä esim metsäpaloalueitten puilla ei ole mitään asiaa sellutehtaalle.
Aiemmin kun ei ollut edes haketukseen perustuvaa enerkiapuusysteemiä se oli tosiaankin hankalaa. Halko ja klapikaupassa kun nokisuus on myös kirosana. Tiedän että, jossain taloissa, kun tulipalo kävi, niin poltettiin kotitarpeena nokipuuta toistakymmentäkin vuotta. Kotitarve sahatavaraksihan nokipuu käy kyllä ihan kohtuudella, jos on muuten sahattavaa puuta.Terveisin: Korpituvan taneli
Koutus:
”Alkoi jo nolottaa nuo aiemmat omatkin tokaisuni, pyydän niitä reilusti anteeksi,”OK! Anteeksihan tuota täytyy pyytää minunkin, joskus tulee kirjoitetuksi turhankin kipakasti.
Lähiympäristöni ei muuten ehkä tunnistaisi minua, täällä hankitusta maltillisen miehen maineesta.Kyllä sinulla Mikander kunnon auto on allasi metsään mennessä.
Tässä onkin keskusteltu aika paljon myös siitä että samalla autolla pitäisi taittua pitkätkin maantiematkat miellyttävästi. Tälläiseen kaksoiskäyttöön löytyy toki parempiakin kuin sinulla. Jos minulla olisi varaa pitää kahta autoa, tekisin arvelematta saman valinnan kuin sinä.Tuohon takaluukunpohja keskusteluun.
Foresterissa varsinainen takaluukun pohja tasainen, mutta kun penkit kaataa, niin se osa kylla korkeammalla. Huom! 05 malli.
Luukku kuin luukku, niin sinne pitää hankkia pohjalle oikea kaukalomatto, jonka reunan yli ei pienet öljy yms vuodot mene.
Luulisin että sellaisen saa kaikkiin esillä olleisiin autoihin. Ne vain yleensä maksavat hunajaa, mutta ovat kyllä silti hintansa väärtejä.
Turvaverkko on myös ihan kiva olla, ei tule kolarissa sahat niskaan.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kuule Pete! En minä puhu tässä teoriaa enkä mutua, vaan käytännön kokemuksesta.
Hiekkakankailla mäntykin tykkää kun on vähän muutakin kuin jäkälää, kanervaa ja puolukkaa suoraan hiekassa kiinni. Sitä muuta saadaan hakkuujätteistä ja nopeiten koivunkeppien maahanlyönnillä.
Suolla olen joskus hiuka kasaillut koivunkeppejä, niin että joidenkin männyntaimien ympärillä niitä reippaammin ja toisten ympärillä ei mitään. Arvaa kolmasti vaikuttiko mäntyjen kasvuun.
Teoretisoi sinä vaan, mutta älä yritä kumota käytännössä koettua.
Terveisin: Korpituvan taneli
