Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Nyt kun Suorittava porras on joka tapauksessa pois moton kopista, hän voisikin tulla vaikka viikoksi Tanelin kanssa operoimaan raivaussahaa. Ehdittäisiin vielä ennen talvikorjuuta nitistämään monta suksisauvaa. Kyllä se paikallinenkin motoyrittäjä siitä tykkäisi, vaikka ei ostajan vaatimus ollutkaan.
Pidettäisiin pitkiä taukoja ja laitettaisiin siinä kuntoon niin hirvi- kuin energiapuuasiatkin ja illalla sitten jatkettaisiin juttua. Kyllähän sitä kortteerin ja ylläpidon lisäksi voisi maksaa palkkaakin siltä viikolta.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kerrakin Suorittavan kanssa samaa mieltä. Raivaus on silloin jo äärimmilleen koneellistettua kun käytetään raivaussahaa. Mitään isompia koneita tai peräti robotteja siihen ei tarvita.
Pitää myös katsoa onko raivaukseen tarvetta. Jos jäljen siisteyttä ajatellaan, niin aina on tarvetta, mutta entäs ne eurot?Tuohon alkuperäiseen aiheeseen. Kyllähän ne ropotit sinne metsäänkin hiljalleen tulevat, vaikka se ei aina olisi edes kustannustehokasta. Kas se työvoimasta vapautumisen tarve on niin suuri.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllähän niitä kesäkelillä tulijoita olisi pilvin pimein. Yritetään vähätellä ajourien merkitystä harvennuksella, joku jopa väittää niiden olevan metsälle hyödyksi.
Kun sanotaan että hakkuu on talvihakkuuta, niin johan tulee selitystä ja muita kiireitä.Tässä hakkuussa oli todella oikeaa kesäkelpoistakin maastoa osa ja niimpä tehtiin ensimmäinen kesäharvennus Tanelin metsissä kautta historian.
Pehmeille maille minä en koneita kesällä ja huonona talvenakaan päästä harventamaan. Sitä oikeaa talvea odotetaan kunnes se tulee.Sitten kun tulee päätehakkuu eikä alla ole säästettävää taimikkoa, niin sama se, rypekööt milloin haluavat.
Yerveisin Korpituvan Taneli
Mitenkä se nyt on sen metsätöiden työvoimapulan kanssa?
kumpaa se nyt oikeasti on pulaa tekijöistä vai pulaa maksajista?Tässä syksyllä kun kaupittelin tuota viimeisintä harvennusavottaa, niin neljän toimijan kanssa oli puhetta ennakkoraivauksesta, sen tarpeellisuutta ja mahdollisuutta pohdittiin. Kukaan ei asettanut kyseenalaiseksi sitä etteivätkö he saisi siihen ennakkoraivaajia. Raivaajia ei sitten tarvittu kun voittanut ostaja ei pitänyt toimempidettä tarpeellisena.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Lastunraapija:
”Robotti-ihastelu menee metsään. Tilanteen kertoo hyvin se, että isot autotehtaat jättävät robotti-investoinnit tekemättä, kun ihmistyö tulee halvemmaksi. Liukuhihnatyöntekijän palkka on halpa, robotti-insinöörin palkka on korkea. Metsään kuljetettavissa olevan, koneelle sopivan, käyttöenergian hinta näemmä vain nousee. Koneita tarvitaan niihin hommiin, mihin ihmisen voima ei riitä. ”Olet oikeassa!
Tässä jylläävätkin vähän toiset voimat. Jo teollisuudessa opin sen että koneellistamisen ja automaation kannattavuus olikin siinä, että sillä voitiin perustella väen vähentämistä. Sillä ei ole niin väliä aina onko joku koneellistaminen, automaatio tai robotiikka kustannustehokasta, se on tärkeää ettei työnantaja ole riippuvainen työntekijöistä tai että heitä on ainakin mahdollisimman vähän.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tanelin metsässä tehtiin harvennushakkuuta 2009. Silloin oli kauppa tehty vain kuitupuusta ja tukista sekä pikkutukista. Silloin motomiehet hakkasivat kuidun niin että suurin havun latva oli 5 cm, vaikka papereissa luki 6 cm. Kaikki yhdendenkin pöllin kuiturungot kelpasivat. Yhtään ei kitisty että on pientä puuta, kiiteltiin vain ennakkoraivausta.
Suorittavan opeilla siitäkin kuitupuusta olisi jäänyt jo melkoisesti metsään, vaikka korjattaisiin energiapuutakin. Jos tämä on suuntaus, niin jossain vaiheessa tukkikoko on ainoa joka metsästä mukaan kelpuutetaan, vaikka olisi energiapuusta kysymys.
Tämä suuntaus ei ole oikein linjassa sen kanssa että kerätään aukoilta kaikki pienikin risu tunkioksi tien varteen ja sanotaan että tämä on energiapuuta. Niistäkin tunkioista jopa maksetaan. Niin no. eihän se suorittava olekaan silloin puikoissa, hänhän ajaa motoa, tai ainakin ajoi joskus.Terveisin: Korpituvan Taneli
Ei se 30ha ollut ihan samanlaista kaikki. Kuten sanoin järeys vaihteli huomattavasti. Tämä kesäkrjuukelpoinen oli osin siitä heikoimmasta päästä. Siinäkin oli ihan kunnollista pikkutukkimetsääkin, karummat kohdat vain eivät olleet ehtineet mukaan
Talvihakkuulla on sellaista metsää, että kelpais kyllä suorittavallekkin. Tosin ennakkoraivausta ei tehty, kun ostomies piti sitä tarpeettomana.
Se että koko harvennus meni enerkiaksi, paitsi tukit ja pikkutukit, ei johtunut siitä että olisi ollut mitenkään tyypillistä energiametsää, vaan siitä että kuitupuun ostajat eivät kaikki edes lähteneet liikkeelle. Kirosana tuntui olevan talvikorjuu.Vaatimus jostain 90 litran minimistä runkokoolle jättäisi jo osan kuitupuustakin metsään, voisi jäädä joku pikkutukkiaihiokin sinne.
Tuollaisten vaatimusten esittäjälle riittää uuninpankolla makuuta jatkossakin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Linkki tuntuu toimivan hyvin googlen ghromessa. IE8 näytti kyllä kartan, mutta ei sen lisätietoja.
Pitää tietysti korjata tämä meidän palstan virhe eli välilyönti 36 merkin välein pitää poistaa.
Tässä linkki valmiiksi korjattuna: (Korjausmenetelmä made in Kisi)
http://www.metsakeskus.fi/metsatilo
jen-tiedot/tietojen-keruuJäi muutamia kysymyksiä leijumaan mieleen:
1. Onko tiedot jo jossain julkistettu, en nähnyt tuota vaaleanpunaista väriä missään kohtaa maata?
2. Jos on väri merkintä tummanvihreä ja kuvion tietoruudussa että julkaistaan 2012, niin tulevatko tiedot vielä tänä vuonna näkyviin?
3. Mikä on aikataulu noilla ruskeilla alueilla ”tietojen keruu käynnissä”?
4. Mikä on tämän kaukokartoituksen väli? koska esim 2012 julkaistavalle alueelle saadaan seuraava julkistus.?Askarruttamaan jäi myös se miksi 2011 keilatun alueen tiedot julkistetaan vasta 2012 vuoden lopussa tai 2013. Eikö prosessia todellakaan voi nopeuttaa?
Rahapula tietysti estää etenemisen uusille alueille. Kysynkin lähinnä miksi tietojen muokkaus vie sen 2 vuotta?Terveisin: Korpituvan Taneli
Onhan sitä todistettu jo monella suulla, että ei mene taloudessa hyvin.
Epäluotettavin todistajista on kuitenkin Kokkila ja EK, sieltä veisataan tätä virttä aina, siihen veisuuseen ei lamaa tarvita.
En tiedä onko taas samaa ilmassa kuin 90 luvun lamassa. Silloin meni ainakin Pohjanmaalla terveitä pienyrityksiä konkkaan vain kun uskoivat näitä lamauttaja hoilaajia.
Etujärjestöistä kuulemma oikein soiteltiin ja vaadittiin kaikkia työnantajia lomauttamaan yhteisen edun nimissä. Kun yrityksestä ilmoitettiin että meillä on tilauksia riittävästi, emme me voi lomauttaa, niin sitten sanottiin että te petätte työnantajain yhteisen asian. Kun yrittäjäriepu sitten lomautti, painostuksen alla, niin toimitukset viivästyivät ja tuli sakkomaksuja, jotka sitten aiheuttivat konkurssin.
Tätä ei tietysti kukaan pysty todistamaan, mutta niin monta samanlaista kertomusta olen kuullut, että ei savua ilman tulta.Terveisin: Korpituvan Taneli
