Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Maataloustraktoreitten käyttö metsässä pohjaa kai eniten siihen että käytetään olemassa olevaa kalustoa. Maataloustraktori löytyy miltei joka paapan ladosta, vaikka maanviljelys olisi lopetettukin.
Lisäksi vanhoja maataloustraktoreita on ollut ja on hyvin saatavilla kohtuuhinnoin, niin että metsätilallisetkin ovat niitä hankkineet.
Poikkeuksen säännöstä muodostaa Taneli, minulla ei ole koskaan ollut traktoria.Erot ovat maataloustraktoreitten pienempi koko, metsätraktoreitten runkoohjaus ja neliveto, joka aiemmin puuttui maataloustraktoreista, sekä tietysti hinta.
Nämä erot ovat kovasti kaventuneet, uusissa on kai ohjausjärjestelmä suurin erottava tekijä, hintakin kun alkaa olla samoissa.Terveisin: Korpituvan Taneli
Ei tee mieli korjailla Kuitupuunkasvattajan kommentteja. Vaikuttaa siltä, että hän on ollut myös kuitupuun keittäjä.
Sen verran kuitenkin sallittakoon, että myös haapaa käytettiin sulfiittikeitossa. Siis kuusta ja haapaa.Ehkä sulfiittiprosessi ja sulfaattiprosessi eivät kuitenkaan eroa niin valtavasti puun laatuvaatimusten suhteen. Rinnalla kulkee valkaisutapojen kehitys.
Sulfiittitehtaitten aikaan ei oikein osattu valkaista sellua vielä, joten käytettiin vaaleita puulajeja kuusta ja haapaa.
Ensimmäiset sulfaattiprosessitkin toimivat ilman valkaisua. Tehtiin männystä ruskeaa massaa. Mutta kun se ei tahtonut kelvata ja valkaistusta maksettiin enemmän, piti kehittää kunnon valkaisumenetelmät.Leppä ja paju ovat ainakin hyvin lyhytkuituisia. Lepällä saattaa tuo punertaminen tehdä valkaisukustannuksia.
Sulfiittiprosessi on siirtynyt historiaan teknis/taloudellisista syistä. Ellei nyt sitten joku kehitä siitä uutta versiota.
Täällä on kaipailtu eräkeittimiä takaisin, onhan niitä uusiakin. Rauman tehdas keittää nykyaikilla eräkeittimillä laadukasta havusellua. Vaikuttaa varmaan puuerien minimi kokoonkin. Se täällä useastikkin heittämäni määrä 800 rekkakuormaa on jatkuvatoimisen keiton minimi puumäärä. En tiedä minkälaisia puun minimieriä Rauma pystyy hyödyntämään.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Olisi varmaan hyvä kehityssuunta.
Pitää kuitenkin muistaa ettei olemassaolevia kauppatapoja ole kovin helppo muuttaa, muulla kuin lainsäädännöllä.Kyllä nykyinen pystyhinnoittelu on järjetöntä. Kun esim tukista saa pystyynpäin enemmän kuin tienvarressa, niin jossain on matoja.
MHY:n korjuupalvelua en ole käyttänyt, mutta on joskus tullut mieleen että pitäisi oikein testata.
Terveisin: Korpituvan Taneli
6m3:
”Suosituksena taisi olla Explorer 8. Voisiko tuo olla syynä bugittamiseen jos selainversio ei tue toimintaa?”Sama selainversio minulla. Kaikki kunnolliset sovellukset tehdään siten että ne toimivat kaikilla yleisesti käytössä olevilla selaimilla. Vain huono koodaaja menee tuon syyn taakse piiloon.
Voi olla parempi etten erittele julkisesti enempää huomaamiani puutteita, koska kosketuspinta jäi aika kapeaksi.Sen verran kuitenkin näin, että voin sanoa etten hyödy palvelusta tälläisenä mitään, nimenomaan kuvionumeroinnin sekaamisen takia ja siksi että kaikilla kuviolla, joissa on ollut mahdollista tehdä päivityksiä tiedot ovat päin p:tä. Lisäksi jotain virheita muissakin kuvioissa.
Olisin ihan mielelläni mukana kehittämässä systeemiä, koska tiedän sen tarpeellisuuden ja tässä mielessä suunta ainakin on oikea. En vain viitsi maksaa siitä että olisin avuksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jabella ihan hyvä analyysi. Kyllä jotain tarttis tosiaankin tehdä, ei ihan näillään voi jatkua loputtomasti.
Toisaalta täytyy muistaa että 70-luvun öljykriisissä uumoiltiin öljyn loppuvan muutaman vuoden kuluttua. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Uusia, tosin vaikeasti hyödynnettäviä, öljyesiintymiä löytyy näköjään koko ajan lisää.
Silti ollaan murroksessa, jossa kurssia olisi, ainakin hiukan, syytä tarkistaa.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kuusmottinen kysyi ohjelmointikömmähdyksistä.
Ainakin kartan käyttö oli hankalaa, kun ei ollut karttaruudussa vieritys- tai keskitysmahdollisuutta. Kuviotiedoista oli vaiokea päästä takaisin koko tilan tietoihin. Jos antoi palautetta, niin systeemi hukkasi kokonaan sen paikan josta palautetta lähdettiin antamaan. Piti lähteä ihan alusta valitsemaan tilaa yms.
Kuten sanottu en ehtinyt perehtyä kunnolla hommaan sinä iltana, enkä seuraavana päivänä ollut koneen ääressä ollenkaan ja siinä se koeaika sitten olikin. Osa ongelmista on vähän kahen vaiheella ovatko ne ohjelmointi vai syöttövirheitäSain toki muutamia selityksiä esiintyville virheille.
Mm kuvionumeroinniin sekoittaminen on kuulemma ohjelmatoimittajan idea, eli häntä heiluttaa koiraa. Ohjelmatoimittaja sanelee tilaajalle mitä tehdään.
Tietoja päivitetään aina kun saadaan joku ilmoitus jostakin, mutta ei merkitä näkyviin koska ja miksi päivitettiin. Ei merkitä näkyviin myöskään sitä että puumäärä on laskennallisesti muutettu esim harvennushakkuusta tehdyn metsänkäyttöilmoituksen mukaan. Mistä se mo tietää että se tieto onkin valistunut arvaus eikä mitattua tietoa.
Hatusta tempomisen makua on myös siinä, että aukkohakkuulle merkitään maapohjan mukaan määräytyvä lehtipuuvesakko, vaikka todellista tietoa ei olekkaan.Hyvä idea sinänsä että yritetään päivittää tietoja, mutta kyllä pitäisi merkitä mihin muutos perustuu. Senkin voisi hyvin panna näkyviin, että kuviotiedot ovat epävarmoja.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kuolipesien isännättömät aseet ovat tulleet kondikseen jo 80-luvulla. Silloin alettiin tosissaan perätä näitä vanhoiltakin kuolinpesiltä. Jouduin hoitelemaan muutaman aseen suhteen paperit kuntoon ja tiedän että se seula ei enää silloinkaan vuotanut.
Silloin pengottiin mm 52 kuolleen isoisäni 30-luvun aselupia. Hän kun oli pyssyseppä, joka osteli risoja aseita ja myi niitä kunnostettuina. Oli jäänyt kolme asetta roikkumaan, ilmeisesti olleet liian huonoja kunnostukseen. Niitä sitten 80-luvulla perättiin, minultakin.Suurempi ongelma ovat aseet, ennen vanhanisännän kuolemaa, silloin niistä ei välttämättä huolehdi kukaan ja vanhaisäntä ei enää ymmärrä.
Aselupiin pitäisikin saada edes 10 vuoden määräaikaisuus, että tulisi edes osa käyttämättömistä aseista kerättyä pois. Ampumaharrastushan on saattanut hiipua jo kolmekymppisenä ja aseet ovat hallussa jopa 50…60 vuotta sen jälkeen.Terveisin: Korpituvan Taneli
Ostaa ja myy:
”Voi tulla hallituksella kiire säätää laki joka kieltää happoliuotusaltaat koska siihen sisältyy ennakoimattomia riskejä. Tämä on osoitettu sillä että vaikka altaat on rakennettu parhaan tietämyksen pohjalta eivät ne pitäneet. Ainesmäärät ovat aivan liian suuria. ”Ei kai tässä uusia lakeja tarvita, pitää vain nykyisten lakien pykälistä pitää kiinni.
Ei oikein vaikuta siltä, että altaat olisi rakennettu parhaan tietämyksen mukaan. Jos on 1,5 mm muovikalvo hiekan päällä, eikä mitään muuta pidäkettä, niin kai meille käytännön ihmisille on selvää kuinka siinä käy. Viisaat, liikaa kirjoja lukeneet, a siantuntijat saattavat tietenkin suunnittelupöydällä laskea että pitäähän se.
Onko joku kuullut joskus että tällaisten altaitten mitoituksessa olisi tapahtunut virhe niinpäin, että tulipahan tehtyä tarpeettoman iso, meidän prosessille? Miksiköhän virhe tapahtuu vain yhteen suuntaan?
Senverran tiedän prosessiteollisuuden menettelytavoista, ettei mitään suojeluinvestointia tehdä, ellei ole pakko tai sitten siihen pitää saada yhteiskunnan tukea.
Joskus on käynyt jopa niin että jokin kierrätysinvestointi on pakotettu tekemään ja jälestäpäin on todettu että sehän maksoi ihan itsensä. On tullut energian tai kemikaalien tms säästöä niin paljon.Niin tuiki tärkeitä kuin työpaikat ovatkin, niin niiden varjolla ei pidä katsoa läpi sormien tälläisiä asioita.
Terveisin Korpituvan Taneli
Profiilikuva on nimenomaan profiilikuva. Se on pieni yksinkertaisesti siksi ettei se hidasta kohtuuttomasti ketjun latausta.
Kisi on muuten oivaltanut hyvin profiilikuvan luonteen.Ne kuvat joista pitää saada yksityiskohtia näkyviin laitetaan lukijoiden kuviin.
Olen muuten monen muun kanssa samaa mieltä siitä, että lukijoiden kuvissa saisi olla kunnolliset zuumausmahdollisuudet, siellä ne olisivat paikallaan.Terveisin: Korpituvan Taneli
