Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Tanelilla on kaadon suuntauksesta pääasiassa epäonnistuneita kokemuksia, vahingot tosin, hyvällä tuurilla, jääneet vähäisiksi.
Sähköfirman miehet käyttävät järeää stalpen tunkkia, mutta ei silläkään väärään suuntaan kallellaan olevaa saa oikeaan suuntaan kaadettua.
Täällä esitetyistä keinoista tuo traktorilla veto tarpeeksi ylhäältä tuntuisi parhaalta. Siinäkin pitää varmistaa että vetovehkeet kestävät ja että traktorilla on riittävästi tilaa edetä. Kokemuksesta tiedän miten jo nojolleen saatu puu voi pyörähtää ellei veto jatkukkaan enää.
Suurimmat virheet olen itse tehnyt juuri siinä etten ole varmistanut vedon tai työnnön jatkumista silloin kun puu on jo antanut periksi. Vinsseillä, taljoilla, työntötangoilla yms päädytään usein juuri tuollaiseen hallitsemattomaan välitilaan ja silloin puu ottaa vallan itselleen.Terveisin: Korpituvan taneli
Tuo maastullin kirjoitus on pääkirjoituspalstalla, jossa perinteisesti kirjoittaa päätoimittaja.
Kysymys kuuluukin kumman asialla päätoimittaja Lauri kontro oli kirjoitusta kirjoittaessaan? Maastullin tilaajien ja taustajärjestö MTK:n asialla vaiko sittenkin Metsästäjäinliiton asialla, onhan hän sen puheenjohtaja.
Käsittämätöntä että MTK antaa tälläisen kahdella tuolilla istumisen jatkua. Lienee osoitus siitä ettei metsäjäseniä kuitenkaan niin tosissaan edes kaivata järjestöön.Sinänsä tärkeä asia tuo taimikonhoito, mutta ajoitus sopii hiukan liian hyvin yksiin sen propakandakampanjan kanssa johon metsästäjät ovat nyt lähteneet. ”jättäkää luvat ampumatta että hirviä riittää muillekkin vuosille”.
Tuo kirjoitus osuu kampanjaan kuin naula päähän. Sen tarkoitus on kääntää huomio pois hirvien tekemistä taimikkotuhoista ja syyllistää metsänomistajat hirvivahingoista.Eiköhän olisi jo valtiontalouden tarkastusviraston aika puuttua asiaan, muutenkin kuin lausunnolla. Nyt voisi selvästi asettaa kahden vuoden määräaika jona hirvien liikenne- ja metsätuhot on saatava kuriin tai hirvenmetsästyksen lupajärjestelmä pannaan uusiksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jees H-valta:
”….lajitovereitaan paremmin tervalepän makuun. Se veti alueen läpi semmoisella hulluudella että se näkyi pitkään vieressä kulkevalle tielle. Muita kertoja en kyllä tiedä että sen puoleen kyllä ok. ”Söikö se myös niitä, vai tallasi vain kulkiessaan?
Tuon, että hirvi ei tervaleppää syö, olen kuullut sellaiselta henkilöltä joka itse valmistaa ja myy taimi- ja runkosuojia. Lisäksi hänellä itsellään on tervaleppäviljelmä. Hänen kokemuksensa mukaan sillä viljelmällä oli tullut hirvivahinkoja vain tallauksina.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen on oikeassa, kyllähän Suomessa korjausliikkeitä tarvittaisiin. Siitä millaisia, ei varmaankaan tule helposti yksimielisyyttä.
On helppo yhtyä näkemykseen että synkeät ajat ovat tulossa. Samalla voi tietysti toivoa ennustaneensa Väärin.
Edellä olevassa viestissäni yritin vain tuoda julki sen että kaikkein epäluetettavin taho sen asian esille tuomiseen on metsäteollisuus, jolla on AINA mennyt huonosti.Olisi tosiaan hyvä jos kalottialuueelle tulisi jotain lisä säpinää, vaikkapa koillisväylän muodossa.
Kemijärven sellutehdas toki oli jo ikäloppu, miltei 10 vuotta vanhempi kuin Kaskinen. Se olisi pitänyt uudistaa, jos siitä olisi haluttu pitempiaikaista apua alueelle. Tosin Stora-Enso teki kaikkensa että sellunkeitto ei jatkuisi siellä, sehän kieltäytyi myymästä sitä Ruukki-groupille, joka olisi ehkä pystynyt sillä ajamaan muutaman vuoden ilman isompia investointeja.Terveisin: Korpituvan Taneli
ms200:
”Kysymys siis kuuluu, minkä verran pitää tulla vahinkoa, että susikantaa aletaan merkittävästi vähentämään? Ja miten pitkään tätä susien siirtoistutusekoterrorismia yleensäkin saa Suomessa jatkaa?”Siinäpä hyvä kysymys, missä lie vastaajat?
Me olemme hukanneet esi-isiemme vaivalla hankkiman perinnön, eli suurpedoista vapaan Suomen.
Onhan niitä aina ollut itärajan tuntumassa petoja, eli siis meidän olisi pitänyt jatkaa esi-isien viitoittamalla tiellä vielä jonkun vuosikymmenen että koko maa olisi ollut vapaa suurpedoista.
Työ on jätetty kesken ja homma päästetty tarkoituksella taantumaan.Hävetkäämme!
Terveisin: Korpituvan Taneli
No jos tässä ketjussa ei saa hirville lyijyä tärjota, niin sitten jää jäljelle uudistamiskeinoista vain aidattu istutus, istutettiin sitten, maan mukaan, lehtipuuta tai mäntyä.
Kun kerran kuusi ei käy, niin jäljellä ei ole hirvenkestäviä lajeja. Lehtikuusesta en tiedä omakohtaisesti, mutta eikös sekin ole hirven herkkuja?
On toki yksi kotimainen puulaji, jota hirvi ei tiettävästi syö ja puu on ainakin höylättynä hyvinkin arvokasta. Tämä puu on tervaleppä. Se vain on niin kronkeli kasvupaikkansa suhteen, että siitä ei tähän hommaan apua ole.Jatkuvasta kasvatuksesta (lue heitteillejätöstä) ei ole konstiksi tähän ainakaan silloin kun kuusi on pois laskuista. Kyllä ne jatkuvan kasvatuksen männyn- ja koivuntaimet kelpaavat hirvelle yhtä lailla.
Kylvö ja luontainen uudistus tuottavat myös syömäkelpoisen taimikon, että se niistä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Mitä hirventorjuntakeinoja nämä nyt sitten ovat:
Kylvö, luontainen uudistus ja jatkuva kasvatus?
Hirven pötsi tarvitsee täytettä ja jollei istutettuja taimikoita ole niin se syö sitten sitä mitä on.Hirven ainoa oikea torjuntakeino on lyijy. Yksi varma, mutta työläs, keino lienee aitaus.
Kyllähän hirvi on myös syyllinen jyyrikääpiin, mutta erityisesti se että on unohdettu kokonaan että metsänhakkuu pitää tehdä talvella.
Jos kasvukausi jatkuu, niin toki juurikääpäriski kasvaa. Tässä on se lohdullisuus, ettei meillä ole mitään sitovaa todistetta siitä että ilmastossa olisi tapahtumassa jonkunlainen lämpeneminen. Ilmasto on aina vaihdellut, mutta mitään säännöllisyyttä ei tiettävästi ole osoitettavissa. Hienoilla tietokoneilla lasketut ilmastokäppyrät ovat kyllä varmaan oikein lasketut. Laskennalle vain ei ole kunnollista yhtälöä mittausarvoista otettavissa, laskelman on siis perustuttava oletuksiin ja ne ovat hatusta tempaistuja. Toisilla oletuksilla tolisi toisenlaisia, tarkalleen oikeita käyriä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ei suunnitelma omistajan vaihdoksesta vanhene. Kyllä se vanhenee lähinnä iän myötä.
Toinen ajateltavissa oleva asia on se että on tehty hyvin radikaaleja hakkuita, jotka eivät ole oikein olleet suunnitelman mukaisiakaan. Voisi myös ajatella, että omistajan vaihdoksessa muuttuvat omistajan tavoitteet ja tarpeet niin paljon, että suunnitelma on syytä uusia. Nämä viime mainitut vanhenemisen syyt eivät tietenkään vanhenna suunnitelmaa kemeran suhteen. Tuo kemeratukien suuruuteen vaikuttaminen on muutenkin vain yksi suunnitelman juonne, eikä kuitenkaan merkittävin niistä.Hinnat Sinun pitää kysyä paikallisilta suunnitelman tekijöiltä.
Eipä taida ainakaan lakia olla suunnitelmasta.
Omistaja voi toki tehdä suunnitelmansa itse, häntä vartenhan se on. Se kemeraan vaikuttavuus onkin sitten toinen juttu. Muistelen että Metsäkeskuksella olisi joku suunnitelmien hyväksymismenettely? No joku tietää tuostakin enemmän.Terveisin: Korpituvan Taneli
