Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Tuohon aloittajan mainitsemaan hommaan löytyy kyllä laitteita. Kun puhutaan siellä raivauspuolella risuista, niin ei pidä ostaa kovin suurta sahaa, paino on kuitenkin myös tärkeä ominaisuus.
Itsellä tilhin 450, johon olen kyllä tykästynyt. Olisikohan se 460 nyt se sopiva tilhi. Tilhin valjaatkin ovat aika hyvät, mutta kyllähän husku on valjaissa kielenmitan edellä. Meilläkin emäntä käyttää tilhissä huskun XT valjaita.Terveisin: Korpituvan Taneli
Minulla ei ole erikseen tietoa kontortasta. Voi olla etteivät kovin paljon eroa keitto-ominaisuuksiltaan nuo kaksi.
Jotain kertonee sekakeitoista se että kun kuusi erotettiin erikseen keitettäväksi, niin männynkin laatu parani.
Tuo ”ilomielisyys” ei välttämättä aina tule tehtaan laadunvalvonnasta asti. Siinä on niin monta kaupallista viheltäjää ja söheltäjää välissä. Ostajilla on tarve myös palvella, että saavat sitten muutakin kauppaa aikaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Hemputtaja:
”Pahin moka sellun keitossa on kuitenkin tikkuviinan lopetus. Sitä suren. Sitten tehdään kaikenmaailman biodieseleitä (ravinnollista, mutta juomakelvotonta) ja etanolibensoja. Mikä vika oli tikkuviinassa. ”Se tikkuviinan teko oli vanhan sufiittiselluprosessin osa. Nämä tehdaslinjat hävitettiin jo viimeiset 80-luvulla. Tosin ne viinapannut ajettiin alas jo 60-luvulla. Sai kuulemma ulkomailta halvempaa ja parempaa viinaa. Mutta eihän sitä tikkujen makua kuitenkaan mikään voita.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kokeilin myös ja mikä sotku.
Sanottiin että tiedot ovat peräisin vuodelta 2006 suunnitelmatiedoista. Silloin tosiaankin tehtiin nykyisen suunnitelmani maastotyöt.
Sitten ei kuitenkaan löytynyt toiselle tilalle tietoja ollenkaan, vaikka suunnitelma oli myös sille.Suunnitelman kuvionumerointi oli muutettu ja ehkä osa sekoilusta selittyy sillä, että tiedot ovat osaksi seuranneet kuvionumeroa ja osaksi ne ovat seuranneet todellista kuviota.
Muutamia hupaisuuksia
Kuviolle oli merkitty hoitotoimenpiteeksi taimikonm perustaminen. Ihan hyvä olen samaa mieltä, mutta tarvitaan kuitenkin aukkohakkuu ennen sitä, se ei ollut listalla.
Minulla on 73 istutettu peltomännikkö joka harvennettiin energiapuuhakkuulla 2010 tuli reipas 100 kiintoa/ha. Jäisinne toki puutakin eikä nyt ihan pelkkää sellupuuta. Kuviotiedoissa aukea, 0m³/ha, eikä mitään toimenpiteitä seuraavalle 5 vuodelle.No mitäs noista luettelemaan. Paljon käyttöä hankaloittavia ohjelmointikömmähdyksiä. Tästä riemusta olisi sitten pitänyt maksaa 60 euroa vuodessa???
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jaa, Anton meinaa että ”nosta sinä se tuore latva, niin minä nostan tämän kuivan tyven”.
Anton oli armelias vänkärille, tavallisesti homma meni toisinpäin.
Tai sitten jos vänkäri oli hyvin nuori poika tai jo paappaikäinen mies, niin ajomies itse nosti ja vänkäri pani vain puukangen aina sopivaan väliin ”murranteeksi”.
Näin vipuamalla teimme ja purkasimme isäukon kanssa tukkikuormia. Alkuaikoina niin että minä asetin kangen ja myöhemmin niin että isäukko asetti sen.Terveisin: Korpituvan Taneli
Niinkuin on jo tullut todettua vänkäri on alunperin apumies. kielitieteellisen selityksen antakoon joku muu.
Miksi vänkäri nimitys on sitten vakiintunut kaatoraudan nimeksi?
Syy lienee se että aienmin puun kaadossa käytettiin apumiestä työntämään puuta nurin. Tosin aikanaan tarvittiin justeerin (planteri yms sellaisia nimiä maakunnittain) sarviin muutenkin kaksi miestä. Apumiestä työntämään käytettiin vielä moottorisahan alkuaikoinakin. Kun hänet sitten korvattiin kaatoraudalla se sai apumiehelle kuuluvan nimikkeenkin.Vänkärin (kaatoraudan) käytöstä keskustelkoot osaavammat.
Terveisin: Korpituvan Taneli
