Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Juuri tuo boorin puute tai paremminkin boorin ja typen epätasapaino aiheuttaa myös mäntyihin monilatvaisuutta.
Yksittäisiä monilatvoja esiintyy aina. Jos latvasilmu tuhoutuu, niin silloin yleensä aina tulee vähintään kaksi latvaa. Vain harvoin joku kilpailevista latvaversoista voitta kilpailun luonnostaan, niin että muut kuihtuvat pois tai jäävät hankaoksiksi.
Monilatvoja voi tosiaankin kyllä auttaa, vähän työlästähän se on. Männyllä olen joskus katkonut pienista taimista liikoja latvoja.
Aina ei katkominen riitä, pitää vielä sitoa kuitunauhalla jäävä latva toisten tynkiin tai kuivaneeseen latvaversoon, niin että se jäljellejäävä lähtee kasvamaan suoraan ylöspäin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Puun takaa:
”Suomen teollisuuden tilaukset ovat pudonneet todella nopeasti, ja irtisanomisuutiset ovat lähes jokapäiväisiä. Suomi on ajautumassa eurooppalaisten kriisimaiden joukkoon, minkä teollisuuden edustajat sanoivat tänään jo ääneen. Ollaan tilanteessa, josta ei enää selvitä pelkästään puun hintaa laskemalla.”En yritä olla ennustaja, koska erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on vaikea laji. En siis väitä etteikö Suomella tai sen teollisuudella menisi tulevaisuudessa huonosti.
Haluan kuitenkin huomauttaa, ettei edellä oleva metsäteolliusuden lausunto ole puupenninkään arvoinen.
Olen ollut yli 60 vuotta lukutaitoinen ja aina teollisuudella on ollut tuo virsi.
Olin myös yli 30 vuotta metsäteollisuuden palveluksessa ja tiedän että aina tulevaisuus nähtiin mörkönä, vaikka senhetkinen käyttökate olisi ollut jopa yli 50%.Suomella voi olla tulossa vaikeita aikoja, mutta teollisuuden ”ääneensanomisista” sitä ei voi ennustaa. Kyllä tällä palstalla pitäisi olla sen verran kokemusta niistä puheista, että ei leviteltäisi heidän propakandaansa täällä totuutena.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tiedä häntä kun en ole tilaillut, mutta ensihätään tulee mieleen:
http://www.uittokalusto.fi
http://www.Eratukku.fiJoku tietää parempiakin paikkoja.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jees H-valta:
”Ei tässä nyt aivan NIIN petovapaata aikaa sentään ole kovin pal ollut. Kyllä voi sanoa että lähes aina myös pedot on otettu huomioon aitauksia tehdessä. Minun elinajallani on H-vallankin nk.viimeinen susi vasta ammuttu. En tiedä valtakunnallisesti mutta aina mielestäni niitä on kuleksinut. Nyt siitä vasta muutamana vuonna on poraamaan alettu. ”Joko jees H-valta on Suomen vanhin asukas tai sitten Harjavalta on ollut petojen metsästyksen takapajula.
Meilläpäin varsinainen paikallinen susikanta on nuijittu pois jo 1800-1900 lukujen taitteessa. Senkin jälkeen on aina yksittäisiä kulkijoita ollut kuten esim. 60-luvulla. Ne yksittäiset kulkijat saivat kuitenkin aina peräänsä satamäärin ampujia, eivätkä siten pitkälle pötkineet.
Kyllä minä ainakin olen aidannut poikasena lammashakaa ja lehmälaidunta vain siitä syystä etteivät elukat sotke viljapeltoja, eivätkä lähde harhailemaan metsiin. Petoaitoja en ole poikasenakaan nähnyt, muistini ulottuu toki vain vähän yli 60 vuoden. Se on sitten ikämiesten muistelot erikseen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Timppa:
”En kyllä usko, että hirvi kesällä tietoisesti mäntyä söisi kesällä. Voihan toki syntyä heinää syötäessä ”oheisvahinkoja”.
Itseasiassa aika useinkin näkee uudessa muokatussa aukossa hirven jälkiä. Saattavat hakea sieltä heinää tai jotain varpuja, jotka valoa saatuaan maistunevat paremmilta.
Saattaisiko metsäkauris olla asialla? Sehän syö jopa kuusentaimia ”Heinää senverran vähän ja lehtipuun versot yhdettömissä, että oheisvahinkoja nämä eivät ole. Oheisvahingoista minulla on kyllä kokemusta, mutta vain sellaista että se varsinainen syöntikasvi pitää olla selkeästi vierellä, mieluummin ympärillä ja kaiken lisäksi runsasta.
Metsäkauris se tosiaankin voisi olla, sillä niitä on alueella.
Nyt on vain niin että ainoastaan hirvenjälkiä näkyy. Siellä missä hirvenjälkiä ei ole, ei ole myöskään syötyjä taimia.Kuule Timppa ei tämä ole uskon asia. Onhan se nyt täällä tullut jo monen hengen voimalla todettua, että tämäntyyppistä kesäsyöntiä on esiintynyt muuallakin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Teit ihan järkevästi, mutta ehkä vähän työläämmin.
Miksi pitäisi kerralla rouhia kaikki mahdolliset ja sitten itkeä, että ei ole ”varapuita” kun hirvi syö? Tälläisessä vaiheittaisessa hommassa ei vain saa olla välissä liikaa niitä vuosia.
Tässähän on tietysti tärkeintä miten saadaan mahdollisimman täystiheä ja laadukas metsä aikaiseksi. Kemera on kuitenkin sivuseikka, sitä tulee jos hyvin tehty työ sattuu mahtumaan kemeran ehtoihin.
Terveisin: Korpituvan taneli
Mökkitien tai tontin käsittelyyn en panisi myrkkyjä.
Kyllähän ne vesat yleensä hiukan tokenevat kun kaksi kertaa vuodessa niittää joko raivaussahalla tai tien suhteen voi apuun pyytää traktoria niittokoneen tai esim murskan kanssa.
Täytyy muistaa ettei tuo myrkyttäminenkään ole mikään ikuinen keino, sekin pitää uusia kolmen vuoden välein ja aina on sitten tienposket rivon näköiset.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kulotuksen jälkeen lehtipuusto oikein ryntää kasvuun.
Onko se nyt varmasti edes männyn maata, jos noin kovasti työntää lehtipuuta. Tuntuisi siltä että kuusi olisi oikeampi puulaji. Istutuskuusikko tykkää vain kun on hiukan lehtipuuta joukossa, siitä vain pitää huolen että reikäperkaa etteivät pääse piiskaamaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Visakallo osaa kiteyttää asian:
”Suomalainen petopolitiikka heijastelee yhteiskuntamme yleistä tilannetta. Ihmiset ja päätöksentekijät asuvat suurimmalta osin taajamissa, joissa he eivät juuri koe petovahinkoja. Jopa tällä palstalla on tilanne, ettei kovinkaan monen keskustelijan kotieläimiä ole tapettu petojen toimesta. Jos löytää kotikissansa omenapuusta ilveksen toimesta puoliksi syötynä, tai menettää koiransa tai lampaansa susille, on ajatukset jo aivan toiset. Samoin, jos mehiläistarhaaja joutuu lopettamaan elinkeinonsa karhujen hajottaessa toistuvasti pesät, tai viljelijän rehupaalit revitään jatkuvasti rikki, on aivan luonnollista, että pedot halutaan pitää kurissa. Pitkäaikainen, urbaani hyvinvointi on luonut Suomeen omahyväisen ajattelutavan, jota petojen suojelu ihmisten kustannuksella hyvin selkeästi edustaa.”
Näin minäkin olisin kirjoittanut jos olisin osannut, mutta kaikilla ei tuota asian tiivistämisen taitoa ole.
Metsälehden toimitukselle vinkki. Kopioikaa tuo Visakallon viesti kaksinkertaisiin raameihin etusivulle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
