Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
<p>JeanS: ”Sitten jos joskus tulee joku kesätapaaminen jonkun luona, jolla on raivausveitsi tai muita eksoottisia välineitä, niin olisi kiva kokeilla.”</p><p>Antonin luona kesätapaamisessa Raiva oli esillä ja sai kokeillakkin.</p><p>Siitä Vaan ostamaan, mutta se pitää olla sitten se oikea Raiva, eikä mikään halpiskopio.</p><p>Terveisin: Korpituvan Taneli</p>
<p>Visakallon kanssa samaa mieltä, isoista hankkeista. Kun osakkaita alle kymmenen kannattaa selvittää onko riittävää yhteisymmärrystä siitä mitä tehdään ja toteuttaa ilman kemeraa.</p><p>meilläkin kolmen isännän tie tuli jopa paljon halvemmaksi omana hankkeena, kuin kemeralla höystettynä. Kemeraehdoissa on joitakin järjettömyyksiä. Esim. Meillä olis pitänyt kaikki rummut uusia, mutta mehän uusittiin vain se rikkinäinen putki.</p><p>Joskus näitä metsäautoteiden uusimisia oikein ilettää seurata. Tietä ei ole hoidettu mitenkään muuta kuin ajettu vaan, vaikka valtion avustusehdot edellyttäisivät tien hoitoa. Sitten lähdetään taas marisemaan kemeraa perusparannukseen ja kun se on saatu, niin ei minkäänlaista meininkiäkään hoitaa tietä.</p><p> Terveisin: Korpituvan Taneli </p>
<p><p>A.Jalkanen: ”Mites jos Tricoa menee mustikoihin ja sieniin? Karkottuuko silloin metsästä myös jokamies?”</p><p>p><p>Tricon levitys tapahtuu normaalisti syksyllä. Silloin on mustikka jo poimittu ja puolukan sekä sienien poiminta lopuillaan. Edellisen vuotista tricoa ei juuri varvikossa ole, eikä ainakaan sienissä. Sienissä on itsessään paljon vaarallisempia aineita. Jos joku tois markkinoille elintarvikkeen joka olisi hengenvaarallinen, ellei sitä oikein käsitellä, markkinoija istuis linnassa lopun ikäänsä.</p><p>Tricoa levitetään 8…..12 vuotta taimikon istuttamisen jälkeen. Sinä aikana yleensä marjankasvu alueella on hiukan vähäisempää.</p><p>Tässä yhteydessä pitää taas muistaa, että trico on teurasjätteestä tehty tuote, jonka teho perustuu vain hajuun ja makuun. Se ei siis ole millään tavalla myrkyllinen aine. Sitä ei siis voi rinnastaa varsinaisiin kasvinsuojeluaineisiin.</p><p>Meillä emäntä on poiminut puolukkaa taimikoistakin. Tosin meillä 1..4 ensimmäistä vuotta ruikutetaan pienellä käsiruiskulla ja vain taimiin.</p><p> Terveisin: Korpituvan Taneli </p></p>
<p><p>Tuo homma alkaa mennä virkamies intoilun piikkiin.</p><p>Trico on teurasjätteestä tehty valmistettu makuun ja hajuun perustuva hirven karkoitukseen käytettä tuote.</p><p>Ei se tietenkään ole mikään elintarvike, mutta ei ole mitenkään rinnastettavissa hyönteis- tai vesakkomyrkkyihin. Trikosta ei ole mitään haittaa esim. marjastajalle.</p><p> Terveisin: Korpituvan Taneli </p></p><p>Minun ei ilmeisesti pitäisi kirjoittaa mitään kun tulee noita merkkejä, täytyy yrittää pöytäkoneen kanssa.</p>
Minä maksan yrittäjä metsurille 34€/h, siihen kuuluu mukaan raivaussaha tms väline.
Jos tätäkin hintaa vain jokainen maksaisi, niin pula helpottaisi kummasti.
Pula on oikeastaan pitemmän päälle työnantajioen itse masinoima. Onhan tässä vuosien saatossa ollut metsureitten irtisanomisia useaankin otteeseen. Isot metsäfirmat ja metsähallitus, jopa MHY:kin ollut mukana. Eihän sellaiselle uralle kukaan haaveile menevänsä jossa on vähänväliä irtisanomisisia.
Entäs sitten nämä metsureitten talviset lomautukset. Järjestelyjä kaipaa esim asfalttimiesten tyyliin. Tai sitten niin että talvella ajetaan motoa tai ajokonetta ja kesällä raivataan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Nostokoukku: ”Mitenkäs se oli hirvivahinko arvioissa? Kelpuutetaanko siellä kuivilla ja kuivahkoilla kankailla hies kasvatettavaksi puulajiksi. Ei ainakaan pitäisi, jos kerran on vastoin metsänhoitosuosituksia.”
Jos on kunnon hirvivahinko, niin kyllä sieltä sitten on hieskoivukin syöty kasvatuskelvottomaksi. Vaikka hieskoivu ei toki ole niin mieluinen kuin raudus hirvelle. Koivua hirvi syö halukkaasti kesälläkin, tosin sille kyllä kepaa toki kesällä mäntykin, vaikka virallinen totuus muuta väittääkin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Vaikka ei olekaan otsikon aihe tyrni, niin kerrottakoon kuitenkin.
Tyrni viihtyy missä vain, esim pellossa, se ei sinänsä tarvise rannikkoa menestyäkseen, kuin yhden asian takia. Se on nimittäin hyvin huono kilpailemaan esim. ruohokasvien kanssa. Kun sitä kasvatetaan pellossa pohjanmaalla se tarvitsee ihmisen apua heinä- yms kasvien kanssa. Se kestää kuitenkin merivettä hyvin ja on aika vaatimaton muutenkin, kallionkolo riittää sille. Tästä syystä tyrni kasvaa rantakallioiden kupeessa ja ihan ulkoluodoillakin. Merivesi ja karut kalliot pitävät heinä yms kasvit pois sitä kiusaamasta. Sillä on siis oma turvallinen kasvupaikka, jossa muut eivät pysty kasvamaan, mutta tyrni kukoistaa. Tutkijat ovat löytäneet tuhansia vuosia vanhoja tyrnin jäänteitä kaukaa sisämaasta, muinaisten rantakivikoiden liepeiltä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
