Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
kmo kirjoitti: ”Jos joku iso sähkönkäyttäjä on ostanut sähkönsä vitosen kiinteään hintaan niin kannattaahan sitä pörssissä viidelläkympillä myydä jos itsellä ei kaikelle sähkölle koko aikaa tarvetta ole”
Nyt aletaan lähestyä sitä mistä asiassa on kyse. Olisi hienoa, että joku podcastin pitäjä ottaisi asiasta kopin ja avaisi sähkömarkkinaa kansalaisille.
Energiasta on tullut yhä tärkeämpi tuotannontekijä. Olisi hienoa, että Suomi säilyisi asuttuna ja hyvinvoivana maana myös kansalaisilleen eikä vain muutamille ulkomaalaisomisteisille y-tunnuksille.
Fingrid ei myy sähköä, mutta jos datakeskus on tarpeeksi iso, sille haetaan liityntämahdollisuutta kantaverkkoon ja aikanaan sitten tehdään sopimus liittymisestä kantaverkkoon.
Datakeskus ostaa sähkönsä tukkumarkkinoilta – yleensä vuosikausia pitkällä sopimuksella, joka on aivan jotain muuta kuin kuluttajien tai pikkufirmojen sopimukset.
Jostain syystä meillä on keskusteluissa kumma käsitys, että kaikki sähkökauppa käytäisiin pörssissä. Isot pelurit ostavat ja myyvät sähköä pörssin ulkopuolella. Hintakaan ei ole välttämättä sidottu pörssihintaan.
Voitte varmaan arvata, ettei isoa sähkönkäyttäjää heilauta parinkuukauden pakkasjaksot mihinkään. Aivan sama mitä kuluttajat tai pienkäyttäjät maksavat. Isojen hiekkalaatikolla on eri säännöt.
HCV -karttoja näkyy ainakin metsäyhtiöiden palveluissa.
Katsoisin ensin esim eMetsän. Tietyt alueet hehkuvat värejä kartan täydeltä.
Mulla oli paha heinäallergia eli lähinnä keskikesän ja loppukesän ongelma. Jos taas piipahti esim. Keski-Euroopassa touko-kesäkuussa, niin nenä oli tukossa käytännössä jo alkukesästä alkaen.
Ensin tuli kokeiltua eri allergialääkkeitä ja jostain syystä ne tunnetuimmat eivät auttaneet. Osa väsytti. Pahimmillaan piti kesken päivän ottaa päiväunet ja jo pienten unien jälkeen tulehdus oli laskenut ja nenässä ilma kulki erinomaisen hyvin.
Sain tutulta lääkäriltä suosituksen (ja reseptin) kokeilla kortisonisumutetta. Sehän alkoi toimia. Kun aikaa meni, lopetin kokonaan tablettimaisen lääkkeen syönnin. Nenäsuihketta saattoi mennä silloin tällöin läpi talven. Nyt on nenäsuihke käytännössä loppunut kokonaan, eikä käytössä enää mitään lääkettä. Liekö koko allergia hävinnyt vai oliko tuossa vuosien siedätyshoito.
Ne tablettimaiset lääkkeet vähensivät huomattavasti hyönteispuremien jälkikutinaa. Niillä oli ehkä vaikutusta myös hirvikärpästen kutinaan. Nyt ei ole aivan viimetietoa vaikutuksista hirvikärpäsiin, koska en käytä enää lääkkeitä. Hirvikärpäsistä muistuttaa silti patti / patit niskassa pitkälle alkutalveen.
Visa pitäisi saada ministeriksi!
Metaanin suhteen asia on jokseenkin päinvastoin.
Metaani syntyy hapettomissa oloissa ja sen vuoto kasvaa, jos ojat tukitaan.
Kun suo tai soistuva metsä ojitetaan maaperän pieneliöstö aktivoituu ja puut alkavat kasvamaan paremmin.
Puu tarvitsee hiilidioksidia, mutta juuristossa pitää olla happea.
Kuulostaa siltä, että Keski-Suomessa isojen metsälöiden alueella on taimikonhoidot tehty niin hyvin, ettei hirvijahtiin kannata ryhtyä vuosikausiin.
Puunjalostuksessa on hyvin tavallista, että ulkomaalaisomisteinen yhtiö pienentää tai lopettaa tuloksentekoa Suomessa.
Tulosta ei vain haluta näyttää Suomeen ja on myös veronmaksun kannalta edullisempia maita, joihin tulos voidaan ohjata. Tässä tapauksessa ulkomainen konserniyhtiö voi veloittaa palveluista (kokoukset, hallinto, konsultointi yms).
Lisäksi lankun ja laudan siirtohinta saattaa olla semmoinen, ettei tulosta synny Suomeen. Jatkojalostusta tapahtuu muualla ja siirtohinnoilla voidaan pelata, jolloin verotettava tulos siirtyy myös.
Tierasitteen leveys:
Lähtökohtaisesti leveys määrätään tietoimituksessa.
Tieosakkaat ovat kuitenkin voineet sopia MML-rekisteriin merkityn rasitteen lisäksi muuta. Esimerkiksi Kemera – Metka -hankkeissa on mahdollista, että osakastilat / omistajat allekirjoittaessaan hankkeen rahoitushakemuksen / hankesopimuksen sopivat mm. tien käyttöoikeuksista ja mm. tien leveydestä (esim. kasvatetaan tien leveyttä).
Jos myöhemmin tulee uusi tietoimitus, niin onpahan sopimuksesta ohjenuoraa myös maanmittarille, vaikkei osakkaiden aiempi sopimus välttämättä sellaisenaan siirry uudeksi rasitteeksi.
Joskus on tullut kaivettua näitä vanhoja Kemera-tiesopumksia nähtäville, kun jollakin tilalla on omistaja vaihtunut ja uusi omistaja ei halua päästää ketään ajamaan maidensa läpi kulkevaa tietä. MML-rekisterissä näitä ei kaikkia ole.
En panisi pahakseni lainkaan, että myös esim. kalisuola ja niukkaliukoinen fosfori (esim jotkut apatiittivalmisteet) tulisivat mukaan Metka-kelpoiseksi.
Kilpailu tehostaa aina kenttää.