Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Mulla oli paha heinäallergia eli lähinnä keskikesän ja loppukesän ongelma. Jos taas piipahti esim. Keski-Euroopassa touko-kesäkuussa, niin nenä oli tukossa käytännössä jo alkukesästä alkaen.
Ensin tuli kokeiltua eri allergialääkkeitä ja jostain syystä ne tunnetuimmat eivät auttaneet. Osa väsytti. Pahimmillaan piti kesken päivän ottaa päiväunet ja jo pienten unien jälkeen tulehdus oli laskenut ja nenässä ilma kulki erinomaisen hyvin.
Sain tutulta lääkäriltä suosituksen (ja reseptin) kokeilla kortisonisumutetta. Sehän alkoi toimia. Kun aikaa meni, lopetin kokonaan tablettimaisen lääkkeen syönnin. Nenäsuihketta saattoi mennä silloin tällöin läpi talven. Nyt on nenäsuihke käytännössä loppunut kokonaan, eikä käytössä enää mitään lääkettä. Liekö koko allergia hävinnyt vai oliko tuossa vuosien siedätyshoito.
Ne tablettimaiset lääkkeet vähensivät huomattavasti hyönteispuremien jälkikutinaa. Niillä oli ehkä vaikutusta myös hirvikärpästen kutinaan. Nyt ei ole aivan viimetietoa vaikutuksista hirvikärpäsiin, koska en käytä enää lääkkeitä. Hirvikärpäsistä muistuttaa silti patti / patit niskassa pitkälle alkutalveen.
Visa pitäisi saada ministeriksi!
Metaanin suhteen asia on jokseenkin päinvastoin.
Metaani syntyy hapettomissa oloissa ja sen vuoto kasvaa, jos ojat tukitaan.
Kun suo tai soistuva metsä ojitetaan maaperän pieneliöstö aktivoituu ja puut alkavat kasvamaan paremmin.
Puu tarvitsee hiilidioksidia, mutta juuristossa pitää olla happea.
Kuulostaa siltä, että Keski-Suomessa isojen metsälöiden alueella on taimikonhoidot tehty niin hyvin, ettei hirvijahtiin kannata ryhtyä vuosikausiin.
Puunjalostuksessa on hyvin tavallista, että ulkomaalaisomisteinen yhtiö pienentää tai lopettaa tuloksentekoa Suomessa.
Tulosta ei vain haluta näyttää Suomeen ja on myös veronmaksun kannalta edullisempia maita, joihin tulos voidaan ohjata. Tässä tapauksessa ulkomainen konserniyhtiö voi veloittaa palveluista (kokoukset, hallinto, konsultointi yms).
Lisäksi lankun ja laudan siirtohinta saattaa olla semmoinen, ettei tulosta synny Suomeen. Jatkojalostusta tapahtuu muualla ja siirtohinnoilla voidaan pelata, jolloin verotettava tulos siirtyy myös.
Tierasitteen leveys:
Lähtökohtaisesti leveys määrätään tietoimituksessa.
Tieosakkaat ovat kuitenkin voineet sopia MML-rekisteriin merkityn rasitteen lisäksi muuta. Esimerkiksi Kemera – Metka -hankkeissa on mahdollista, että osakastilat / omistajat allekirjoittaessaan hankkeen rahoitushakemuksen / hankesopimuksen sopivat mm. tien käyttöoikeuksista ja mm. tien leveydestä (esim. kasvatetaan tien leveyttä).
Jos myöhemmin tulee uusi tietoimitus, niin onpahan sopimuksesta ohjenuoraa myös maanmittarille, vaikkei osakkaiden aiempi sopimus välttämättä sellaisenaan siirry uudeksi rasitteeksi.
Joskus on tullut kaivettua näitä vanhoja Kemera-tiesopumksia nähtäville, kun jollakin tilalla on omistaja vaihtunut ja uusi omistaja ei halua päästää ketään ajamaan maidensa läpi kulkevaa tietä. MML-rekisterissä näitä ei kaikkia ole.
En panisi pahakseni lainkaan, että myös esim. kalisuola ja niukkaliukoinen fosfori (esim jotkut apatiittivalmisteet) tulisivat mukaan Metka-kelpoiseksi.
Kilpailu tehostaa aina kenttää.
Voimalaitostuhkassa oli v. 2012 Luken julkaisussa kaliumia (K) 0,4-0,8%.
Kalisuolassa on kaliumia 50%, K50. Levitysmäärä taisi olla JeanS:llä kalisuolan osalla 180 kg/ha.
Mihin hintaan kaliumia pitäisi saada, että löisi leiville?
<p>Case on aika selvä.</p><p>Se mitä tapahtui ei ollut oikein. Sillä ei ole kuitenkaan enää väliä, koska Normandy ehdotti vahinkorvauksena, että naapuri toisi rullan verkkoaitaa.</p><p>Naapuri toi rullan ja vahingonkorvaus oli soviteltu. Oli sopimusehdotus ja tuomalla rullan naapuri oli hyväksynyt ehdotuksen.</p><p>Jos Normandylla olisi ollut lisävaateita, olisi ne pitänyt esittää samalla. Lypsämällä lisää ja lisää, kun aikaa jo kului, ei ole korrektia sopimista.</p>
<p>Rako onnistuu turvepellolla, jos muokkaus on tarpeeksi raju.</p><p>Suopellolla on 0,7-1,0 m turvetta ja kun syvät valtaojat perkattiin, tuli penkkojen kivennäismaahan luontaisesti rauduskoivua. Hieskoivua tuli vähemmän, koska sulfaattimaata tuli pintaan ja siinä ei kasvanut alkuun edes heinä.</p><p>Raudus lähtee kasvamaan sulfaattisavessa tai vaikka kalliomurskekasassa. Mitä rajumpi muokkaus, sen varmemmin raudus kasvaa.</p><p> </p><p> </p>