Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Skellefteåssa on hotelli, kirjasto, kulttuurikeskus, konserttiseleja yms yhdessä isossa puukompleksissa. Puun käytössä ovat aivan eri mittakaavassa kuin Suomessa.
Asenteet ovat pahoja jarruja.
Ennenkuin baijerilainen hoksaa tehdä tästä maailmanlaajuista bisnestä pitäisi jonkin porukan käydä lujuuslaskuopissa siellä.
Lumikuorma ei ole mikään ongelma. Asenteet ovat.
<p>Normaali sahaaminen ei sovi jokapaikkaan.</p><p>Liima tehdään kohta ligniinistä.</p><p>Harvennuspuu tarvitsee uudenlaista ajattelua. Suomessa oli aikoinaan Lock-Wood, joka voisi toimia nykyään vaikka uudenlaisen CLT:n lisänä.</p><p>Maailmalla ne mielenkiintoiset kohteet ovat pyöreästä harvennuspuusta tehdyt rakenteet. Menetelmällä voidaan rakentaa vaikkapa jänneväliltään suuria halleja.</p>
<p><p>Perinteinen sahatavara on hyvä lähtökohta hiiltävarastoivaan rakentamiseen. Jos edes Etelä-Euroopassa puuta käytettäisiin rakentamiseen esim. kolmasosa / asukas mitä täällä Pohjolassa, niin johan alkaisi hiiltä varastoitumaan.</p><p> </p><p>Metsien nielunopeuden ja hiilen varastoinnin vinkkelistä avainasia olisi kuitenkin harvennuspuu. Jos isompi osa harvennuspuusta osattaisiin sitoa vaikka rakennuksiin, saisi metsäpää taas pohtia, kuinka lisätä vikkelimmin metsien kasvua.</p><p>Pikkutukin käyttö sahauksessa on vasta alkua. Maailmalla on fiksuja kokeiluja, joissa rakennuksiin on upotettu monenlaista harvennuskokoluokan tavaraa.</p></p><p> </p><p>Miksi tämä lisää kappaleen alkuun ja loppuun hakasulut ja p-kirjaimen??</p>
Tricon yksi ongelma on, että siihen on pitänyt laittaa biosidi mukaan, että lampaanrasva tms. säilyy varastointiketjun ajan. Kuvittelisin, että tämä biosidi on syynä siihen, että viranomainen on niin kielteinen massalevitykseen.
Kasvinsuojelulainsäädäntö on EU:ssa/Suomessa valitettavan byrokraattinen. Vain hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita saa käyttää ja myydä.
Aikoinaan mm. mäntysaippuaa käytettiin kirvantorjunnassa. Nyt ei saa käyttää, koska ei ole kasvinsuojeluaineeksi rekisteröity.
Lainsäätäjän ja byrokraattien logiikka kuitenkin ontuu:
Käyttämällä biotorjunta-aineita päästäisiin ihan tyydyttävään lopputukokseen ilman myrkkyjä. Eli parempi tulos olisi käyttää aineita, jotka eivät nykyään pääse kasvinsuojeluaineeksi.
Timppa ja Puuki ovat oikeilla jäljillä:
Entäpäs ne aineet, joita hirvi hakee? Ne ovat suoloja. Hirvi ei välitä nitraateista, mutta varsinkin kalium- ja ehkä fosfaattisuolat kyllä kelpaavat. Eli suoalueella missä on pula P- ja K-ravinteista, hirvi hakee puita missä suolojen määrä on jo sopivasti rikastunut (oksiin, neulasiin, kuoreen). Mitä enemmän puussa on esim. kaliumia, sitä paremmin se kelpaa hirvelle.
En tiedä voisiko sopivalla annostuksella noulukiviä sittenkin ohjata hirvensyöntiä.
Tämä Löyly-rakennus on yksi viherpesun irvikuvista.
Kaupunkilaistollot luulevat olevan vastuullisesti rakennetussa paikassa.
<p>Runko näyttäisi vuorijalavalta.</p><p>Lehti paljastaisi lisää.</p>
Kun tuota tyvikuvaa katsoin, niin tuli mieleen pähkinäpensas, Corylus. En kyllä tunne sen talviasua.
Edelleen runko ja kasvutapa kyllä muistuttavat Sorbusta eli kotipihlaja tai ruotsinpihlaja.
Jos kotipihlaja ei riitä, vastaan ruotsinpihlaja.