Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Eikä humus täysin liekene veteen, mutta osa humuksen orgaanisista hapoista kyllä.
Lähes 100% vesien humuksessta on liuenneessa DOC-muodossa ja muutana prosentti POC-kiintoainemuodossa siellä järven pohjassa. POC on juuri sitä kiintoainetta. Nämä muodot yhdessä ilmoitetaan TOC- kokonaismääränä. Veteen liuennutta DOC on pitempiaikasta ja nopeasti hajoavaa, minun pulloissa tämä veden ruskeus sisätiloissa katosi 6 kk:ssa.
https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2014/12/Vesitalous_1406_netti.pdf
Pitoisuuksien kasvua on tapahtunut myös pohjoisilla alueilla erityisesti suovaltaisilta alueilta valuvissa vesissä – niin luonnontilaisilta kuin käsitellyiltäkin valuma-alueilta (Sark-
kola ym. 2009).Brittein saarilla tehtyjen tutkimusten perusteella nyrkkisäännöksi
on muodostunut, että liuenneen orgaanisen aineen pitoisuudet puroissa ovat kakinkertaistuneet viimeisen 15–20 vuoden
aikana. Pitoisuuksien kasvua on tapahtunut myös pohjoisilla alueilla erityisesti suovaltaisilta alueilta valuvissa vesissä – niin,luonnontilaisilta kuin käsitellyiltäkin valuma-alueilta (Sark-
kola ym. 2009).Samanaikaisesti havaitun orgaanisen aineen määrän kas-
vun kanssa vesistöjen tummuus on jatkuvasti syventynyt, mi-
kä on voitu todeta esimerkiksi näkösyvyyden alentumisena
Suomenkin järvissä (Meriläinen ym. 2014). Selvimmin muu-
tos on havaittu karuissa kirkasvetisissä järvissä, mutta myös
alun perin tummavetisissä vesistöissä on tapahtunut veden
tummentumista.
Syinä veden laadun muutoksille on pidetty niin ilmaston-
muutoksen vaikutuksia, happaman laskeuman vähentymistä
kuin maankäytön muutoksia tai kaikkia näitä yhdessä.Alenevalla hyvä ajatus parantaa metsämaapohjaa joutomailla. Turvepeltoja ennen paranneltiin parempaan kasvuun ajamalla niille savea ja savimaille vastaavasti turvetta. Teiden kunnostuksista tulee paljon routapaikkojen joutomaita, joita kannattaa kyllä ajaa turvemaille tai kivikoille pintaan. Jos turvetta on alle metrin voi nostaa kaivurilla kivennäispohjamaata pintaan kaivamalla syvä oja, jonne sitten viereen kaivetusta ojasta pintaturve pojalle ja kivennäimaa pintaan. Pintaturve näin tehden pohjaveden alapuolelle lopettaa myös turvepellon CO2-päästöt.
Ongelmalliseksi jää orgaaninen hiili, jota lähtee veden mukaan aina kun vettä kulkee erityisesti turvemaan maaperän läpi; sitä ei osata vielä pysäyttää ennen vesistöjä eikä poistaa niistä, mutta ihminen on tunnetusti kekseliäs…
Luonnontilaisiltakin soilta tulee suunnilleen sama määrä humusta kuin ojiteteiltakin.
Pitääkö nekin puhdistaa?
Pitänee kertoa asiakkaille, että nyt meillä on nero löytynyt kun voi keskustelupalstalla heittää vastauksen, ettei varmasti ole humusta.
Jankkaaja Aki Ikonen ja peesaajansa saa pitää käsityksensä orgaaninsesta hiilestä eli humuksesta, että se on käsin kosketeltavaa. Tiede ei vain tue tuota käsitystä, vaan että se on veteen liuenneena.
Kurki kirjoittelee mitä sattuu, noukkii jonkun tutkimuksesta lauseen, kuvan tai kaavion ja sitten mennään.
Se nyt on nähty, että pahahe ikosella on humuksesta ja muustakin vielä se kansanomainen käsitys kuten peesaajillakin.
Kaikki vesiä tummentava humus tulee ojistetuilta soilta klöntteinä.
No ”Aki Ikonenhan” se , vaikka hyvästeli jo tämän palstan kerran. Tervetuloa takaisin.
Humus ei häviä vedestä itsestään lyhyessä ajassa. Se on stabiili, ja sen poistaminen on hidasta. Mistähän tämä Kurjen 6-12 kk ”tutkimustulos” on peräisin, omista pulloista?
Helsingin Yliopiston mukaan:Yli 90 % järviin huuhtoutuvasta hiilestä hajoaa ja vapautuu ilmakehään – vain alle 5 % varastoituu sedimenttiin Helsingin Yliopisto.
Humus hajoaa mirobien ym. pieneliöiden vaikutuksesta. Hukkajoen ja lähijoen pullonäytteissä vedet kirkastuivat hanaveden luokkaan 6 kuukaudessa. Purojen tummemmilla vesillä menee kauemmin. ”Aki Ikosen” kannattaa myös tehdä tuo pullokoe, niin vakuuttuu itsekin.
No humustahan se on ja kerros vain paksunee vuodesta toiseen, kun syöttö on suurempi kun hävikki.
Ei tarvitse lähteä kastomaan, sillä kuvauksen perusteella humustahan se ei ole, vaan kiintoainetta.
Kyllä ne suo-ojitukset vain lisäävät ravinnekuormitusta ojitusalueen veistöissä. Se että koko maassa metsätalouden aiheuttamat TOC päästöt ovat ”vain” 4 % kokonaispäästöistä ei anna mitään kuvaa siitä, mitä ongelma on siellä, missä on ojituksia, ja niitä meillä piisaa.
Suo-ojitukset lisäävät MetsäVesi-raportin mukaan 10 % TOC-kuormaa luonnontilaisiin soihin nähden eikä tämä 10% kumuloidu ajan myötä, kun humus hajoaa. Tuon 10 % eron voin käydä toteamassa tämän lehden Lukijoiden kuvissa sivulla 6, kuinka merkittävää se on. Ei liene mitään järkeä ruveta vähentämään metsätalouden TOC-kuorma,joka on 4% kaikesta vesiin tulevasta 1,8 milj.tonnista eimerkiksi ennallistamalla, sillä se ei korjaa yhtään mitään.
Ja millä perusteella ojitusten aiheuttat P ja N päästöt ovat pienet, silläkö perusteella, että kun päästö ei ole yli tonni per hehtaari, niin sitten se on mitätön? Taitaa enemmänkin olla siksi, että P ja N päästöt ovat niin reilusti suuremmat ojiusalueilta kuin luonnontilaisilta alueilta, jolloin ne pitää jollakin konstilla nihiloida.
Minun puolesta ”Aki Ikonen” ja peesailijat saavat pitää metsätaloudesta tulevaa fosforin lisäkuormaa 10g..20g/ha/v vaikka kuinka suurena.
Luken Mika Nieminen on pitänyt fosforin ja typen luisäkuormia merkittävänä.
Minä taas pidän fosforin 15 g/ha/v ja typen 7300 tn/ha/v laskeumaa ilmasta suoraan vesistöihin järkyttävänä metsätalouden päästöihin verrattuna.
Luonnonhuuhtouman osuus on erittäin suuri, siis väli 0:sta vihreisiin arvoihin. Osa metsätalousalueista on samalla tasolla kuin luonnontilaiset. Lämpösumma: mitä eteläisempi sijainti Suomessa, sitä enemmän toc (nousu 5 > 20 mg/l). Suoprosentti eli osuus valuma-alueesta suota: 50 % suota nosti tasoa vajaat 10 mg/l. Metsätalous nosti toc-pitoisuutta vähemmän, korkeintaan noin 5 mg/l, sitä enemmän mitä etelämpänä oltiin (mitä suurempi lämpösumma).
Miksihän ei ole käsitelty sateisuutta ja hajoamista. Niillä on suurin vaikutus humusväriin. Alkukesälla ottamani humusväriä sisältäneet vesinäytteet luonnon suolta ja ojitusalueelta alkavat olla nyt hanaveden luokkaa. Sateet antavat nopeasti väriä vesiin. Viime viikolla ottamani jokivesinäytteet lähetin Lukijoiden kuviin. Olivat lähes hanaveden luokkaa pitkän kuivan kauden jälkeen.
Aki Ikonen näkyy paasaavan, ”että kyllä se pienikin lisä humusta alkaa näkyä kymmenien vuosien päästä”, mutta kun humus ei vain kasaudu, vaan humus hajoaa 6..12 kuukaudessa.
kaivovedet
Kyllä ne kaivovedet keväällä lumien sulaessa ruskehtuvat, jos pintavettä kaivoon pääsee. Se vain todistaa. että humusta syntyy muuallakin kuin soilla ja humuksen liikkeistä vesiä kohti maanpinnalla maan ollessa roudassa.
Jos ajatellaan pohjavesialueita, niin siellä sora- ja hiekkakankaiden karuuden vuoksi humusta muodostuu vähemmän ja humus vielä hajoaa. Sadevesi taas on kirkasta.
