Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Omia kuvia Susivaaralta.
Kuusta olivat nyt istuttaneet avohakkuille.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/posio-susivaara-osaran-aukea/
Pitäisikö löytyä Web-seminaarista linkki, jossa tutkijat esitelmöivät.
Tämän löysin.
Tomperin poissaolon aikana on tullut uutta tietoa vesistöasioista.
Tähän kannattaa tutustua löytyy haulla MetsäVesi raportti 2020.
juu mutta mittaustuloksia näistä tehotoimista ei näytä löytyvän tai niitä ei julkaista vai löytyykö?
Linkin sivu 29: Siinä on tutkittu luonnontilaisia (ei ojituksia) ja metsätalauden (on ojituksia) valuma-alueita. Huomaa nuo kiintoaineiden valuma-alueet. Niistä kahdeksan kuudestatoista metsätalousalueesta päästävät kiintoaineita saman tai vähemmän kuin luonnontilaiset valuma-alueet. Samoin vesiä ruskeaksi värjäävä TOC-kuorma on suurempi luonnontilaislta valuma-alueilta.
https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/oulujarven-vesinayte/
Mitään pumppausvalutuskenttiä ei tarvita ojitettujen metsää kasvavien tuvemaiden ojavesille..
Vanhat sammaloituneet ojat voivat monessa tapauksessa olla jo hyvä puhdistaja ja kulkevat painovoimaisesti ylemmältä suoalueelta alemmalle.
Purojen kevään tulvavesiä voi pysyvällä padotuksella järjestellä helposti kulkemaan vireisen luonnon suon tai ojitetun suon sammalojien kautta ja puhdistuneet (ravinteet ja kiintoane) vedet takaisin puroon.
Lisäksi muutaman epäilijän kannattaa katsoa linkkiä alla ja pohtia, miksi luonnon Natura-suon vesien väri on samaa luokkaa kuin 5..10 v suo-ojituksen. Monen metsätalouskäytön valuma-alueiden kiintoaine- ja TOC-kuormathan ovat alemmat kuin luonnontilaisia soita sisältävien valuma-alueiden. Ks. MetsäVesi raportti 2020
Vain 4% TOC-kuormasta tulee metsätaloudesta. Luonnon huuhtouma 96% metsistä ja maalta ja varsinkin purojen suojakaistoilta tuottavat ruskean värin pintavesiin.
Liunkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/luonnon-suon-humuspaasto/
Punaisen kirjan mukaan metsälajien uhanalaisuus on pysynyt ennallaan. Metsätalous ei siis ole aiheuttanut lajikatoa. Suurin uhka Suomen uhanalaisille lajeille on Suomen luonnon umpeenkasvaminen ja Suomen ankara ilmasto.
Punaisen kirjan mukaan Suomessa on 2667 uhanalaista lajia, mutta niistä 2352 lajia ovat jo Suomen luonnon hellässä huomassa hakkuiden ulkopuolella tai hakkuurajoitteissa tai hakkuusuosituksissa (lehtoja ei saa päästää vanhoiksi metsiksi ja uha-lajit ovat joko toisenlaisen ilmaston lajeja tai pienen popun lajeja) tai suojelussa seuraavasti: perinneympäristöt 650 lajia, lehdot 377, harjumetsät 75, paahderinteet 58, paloalueet 25, suot 120, vedet 156, rannat 283, kalliot 298 ja tunturipaljakat 309.Mitenkähän nuo kalliotkin ensisöidään?
Eikä yhtään metsälajia ei ole hävinnyt Suomen metsistä metsätalouden vuoksi 50 vuoteen.
Iranin 88 miljoonainen kansa haluaa Reza Pahlavin, joka asuu USAssa.
https://www.verkkouutiset.fi/a/hallinto-horjuu-iranissa-vakijoukot-kaduilla/#17ec5cb3
