Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Luonnonpoistuma pitää poistaa vuotuisesta kasvusta, jotta saadaan elävän puuston biomassan lisäys. Toki se on sitten maaperässä nielu eli lisäys varastoon DOM.
Kai luonnonpoistuma on verrattavissa hakkuupoistumaan. Siinä elävää puuta kuolee vuoden aikana.
Kyllä luonnon poistuma 7,9 milj.m3 (2024) on mukana vähentäjänä hakkuusäästöa laskettaessa.
Minusta se pitäisi poistaa aina luonnossa olleena ilmiönä eikä kuuluisi hiilinielulaskelmiin.
https://www.luke.fi/fi/uutiset/metsavarat-2025-puuston-kasvun-aleneminen-pysahtynyt
Yritin kysyä Luken Minna Rädyltä, joka on yksi tiedon julkaisun allekirjoittaja, mutta eipä tiennyt onko tuo 26 milj,m3 12 kuukauden jalksolta vai joltain muulta ajalta. Jos on 12 kuukauden jalksolta, niin käyhän se kakkuusäästöstä ja sen pohjalta voi laskea 12 kk hiilinielun.
Isomäellä kangertelee vähän tuo CO2-nielu runkopuumäästä laskien. Pitäisi olla 1,25*26=32,5 Mtn.
En itseasiassa ymmärtänyt mitä DOM ja SOM tarkoittavat.
Tauluko 1.7 alla on niille selitys. Taulukko on paras yhteenveto LULUCF-maankäyttösektorin maankäyttöluokista pitemmältä ajalta. Kannattaa tallentaa.
Taulukosta voi havaita, kuinka kivennäismaat ovat olleet aiemmin suuri nielu.
Oletko nyt Kurki ihan varma tuosta? Miksi khk-inventaariossa sitten on se yli 10 milj.ekv-tn org.maaperän päästö?
Khk-laskenta erittelee metsien nielun ja maaperän päästöt ja näillä eritellyillä päästöillä sitten tehdään järjetöntä metsäpolitiikkaa.
Mutta kun summataan metsän GPP ja NEE ja GPP on suurempi tai lähes sama kuin NEE, niin metsä sillä kontaa on hiilineutraali.
Vaatimukset kohdan suometsän ojitusten tukkimisesta maapäästöjen vuoksi ei voi nolla peruste estää avohakkuumetsätalous sillä paikkaa.
Häkkinen otti esille tuon luonnonpoistuman runkopuuta 7,9 milj.m3 (2024). Totta että se pitäisi jättää pois laskelmista kuten luonnonsuotkin jätetään. Siitä tulisi päästöihin vähennystä 1,25*7,9= n. 10 Mtn.
Ojitetut suometsät pitäisi laskea erikseen.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552
Katselin linkin Lettosuon tutkimusta NEE osalta, joka näkyy laskevan 300..400 g-CO2/m2 vuosittain ja kun NEE näkyy olevan kuudentena vuonna 820 g-CO2/m2, niin se olisi parin kolmen vuoden päästä jo lähellää nollaa, kun samalla GPP kasvaa myös n. 300 g-CO2/m2/v, niin voisi sanoa:
1. Avohakkuun jälkeen Lettosuo kääntyy CO2-nieluksi noin 8…10 vuotena, jota se oli ennen avohakkuuta n. – 3 tn/ha/v, joka sitten korvaa tämän alku notkahduksen 50 vuoden aikana ennen kohteen päätehakkuuta.
2. Tällaiset ravinteikkaat Lettosuon tapaiset metsää kasvavat suot ovat ilmaston kannalta neutraaleja.
3. Näillä muutaman vuoden tutkimuksilla luodaan valheellista kuvaa suo-ojituksista, kuinka ne ovat valtavia päästölähteitä suurimmaksi osaksi hakkuutähteiden kanssa, jotka Ruotsissa ovat nieluja, kun jätetään kertomatta, että metsän koko kiertoaika huomioiden, niillä ei ole ilmastovaikutuksia yhtään enempää kuin kivennäismaiden maapohjillakaan.
Häkkisellä tarkka selvitys.
Luken kerroin nykyiselle hakkuusäästön CO2-nielulle on 0,77. joka on lähes puolet tuosta 1,25:stä. Ruotsilla se on n. 1,0.
https://stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Hakkuissa syntyvälle kuolleen biomassan CO2- päästöille tai nieluille on Metsämaaluokassa erilliset varastolaskennat linkissä sivu 45 taulukko 1.7 mukaan aivan kuten Ruotsillakin
– kivennäismaat (SOM+DOM) ovat Luken mukaan plus miinus nolla
– turvemaat (SOM+DOM) ovat Luken mukaan n. +12 Mtn-CO2-päästö
Kymmenen (10) kuutiometrin puumäärän CO2-sisällön saa kertomalla sen 0,73 eli sisältö on 7,3 tn ja jos tuo määrä olisi elävää runkopuuta, sen koko biomassan CO2-sisältö tulee kertoimella n. 1,25 eli 1, 25*10= 12,5 tn-CO2.
Luke laskenee metsien hakkuusäästön CO2-nielun niin, että kasvun koko biomassan CO2-nielusta vähennetään poistuman koko biomassan CO2-päästö.
Jos molemmilla puolin olisi kerroin 1,25, niin silloin vuoden 2023 hakkuusäästön 17,3 milj.m3 CO2-nielu olisi 1,25*17,3= – 21,6 Mtn, mutta kun se Luken mukaan onkin 13,2 Mtn ja kerroin 0,77, niin kertoimet metsien kasvulla ja poistumalla ovat erilaiset.
Luke on tätä kommentoinut niin, että puiden latvukset ovat eri kokoisia ja siitä tulee ero. Tottahan on, että päätehakkuussa hakataan niitä harvassa olevia suuria puita, joilla on myös suuri latvus, mutta onko se tuota luokkaa? Alaharvennuksissa taas jäävät kasvamaan valtapuut, joidenka latvukset ovat elinvoimaisia ja suuret suhteessa runkoihin.
Runkopuihin luetaan kaikki yli 1,3 m puuvartiset puut taimista lähtien.
Kertoimesi ovat epävirallisia (omia?) arvioita, eivätkä osa IPCC-laskentaa. Ei naturvardsverket viitteessä ole mitään kerrointa, oletko poiminut yleisen poliittisen kannan, 1m3 sitoo noin 1-1,1 t CO2 (itse asiassa pyöristetty luku viestintää varten) ja laskenut itse LUKE kertoimen 0,74, joka ei myöskään ole LUKE käyttämä vakio?
Luke käyttää kerrointa n. 1,25 , joka sama kuin CO2-sidonta (tämän tiedon olen saanut Lukelta), kun lasketaan keskimäärin kaikkien puulajien koko biomassan CO2-nielua (runkopuun lisäksi mukana oksat+juuret ym) eli 1 m3 runkopuuta sitoo 1,25 tn hiilidioksidia. Runkopuu tästä sitoo 0,58*1,25= -0,73 tn. Latvus oksat neulaset ja lehdet sitoo 0.2*1,25=0.25 tn ja kannon ja juuret 0.22*1,25=-0,275 tn.
Kun hakkuusäästö ilmoitetaan runkopuukuutiona, niin kait siihen CO2-nieluun lasketaan mukaan myös koko puun biomassa oksat, juuret ym. mukaan eikä vain runkopuu.
Tämänhän pitäisi kaikkien hiilinielusta keskusteluun osallistuvien tietää.
Häkkinen : Yhteen laskulla saadaan, että ensimmäisenä vuotena hajoaisi puubiomassa 15,5 m3 ( 13 tn co2 / ha) ja toisena 13,1 m3 ( 11 tn co2 / ha).
Linkin mukaan Lettosuon avohakkuun hakkuutähteiden osuus 1. vuonna oli n. 20 tn-CO2/ha (49%) ja toisena vuonna 14,3 tn-CO2/ha (41 %).
Häkkisen laskelma on oikean suuntainen. Lähes nappiin tuo toinen vuosi.
Linkistä ei selviä montako vuotta ottaa, että Lettosuo muuttuisi takaisin nieluksi, jota oli ennen avohakkuuta..
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552
