Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Nostokoukku ei ole vielä tajunnut tuota hulluutta, mikä ympäristöpolitiikan byrokratiassa vallitsee. Pääministeri sen on jo havainnut, kun haluaa avata metsäkatoasetuksen.
Se kuitenkin taitaa päättyä Nostokoukun harmiksi, kun EU alkaa purkaa tätä byrokratian kehtoa ympäristölainsäädännössä, joka maksaa.
EU myöntää virheensä ja sen seurauksena yritysten byrokratiaa yritetään keventää ympäristölainsäädännössä miljardilla eurolla vuosittain.
Tuoreen esityksen myötä komission tähän mennessä esittämistä sääntelyn yksinkertaistamistoimista on tulossa arviolta noin 11 miljardin euron vuotuiset säästöt.
Tässä Nostolkoululle katsottavaksi Natura-suon ja ojitusaluesuon veden väri viime keväänä. Mikähän lie tuon Natura veden värin sotkenut, kun sen pitäsisi olla hanaveden kirkasta vanhasta muistista.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/luonnon-suon-humuspaasto/
No joo. Onko lisäkuorma? Pitää vielä pohtia. Se nyt on varmaa, että suon ojituksen vaikutus jää alle 4%:n, kun tuossa 2,2 mg/litrassa on muitakin TOC lähteitä,
Tämä MetsäVesi raportti 2020 tuli esille minun ottamana täällä Luken Mika Niemisen viihjaamana viime kesänä.
Onko AJ ollut tietoinen aiemmin tästä TOC- luonnonhuutoumasta ja suhteesta, että vain 4% tuleee metsätalousesta ja loput 96 % Suomen luonnosta?
Ainakin tuossa Yle Teeman keskustelussa Panu Halmeella ei ollut hajuakaan siitä, kun maalaili kuinka TOC- humus kerääntyy syvänteisiin ja on haitaksi kaloillekin.
Mutta kun siitä TOC-humuksesta 96% on kokonaan muualta kuin metsätaloudesta peräisin, niin valehteluksihan se Panu Halmeella menee väkisellä, kun hän jättää sen mainsematta, jos tiesi.
Oletan kuitenkin ettei tiennyt.
Mitä mahtaa tarkoittaa 4 % jonka päälle lisätään 0,4 %? Tuossa tipahdin kärryiltä.
Missäänhän ei sanota, että tämä 4% olisi lisäpäästö, vaan ojitusalueilta tuleva osuus koko TOC-päästöstä 100%
Vesinäytteiden ero oli 2,2 (metsätalous) -2 (luonnontilaiset)= 0,2 mg/l , joka vastaa 10%:ia.
Lisäpäästö silloin on 0,2 mg/l.
Tässsä metsätalousalueelta tulevassa vedestä mitatussa TOC-kuormassa 2,2 mg/l on mukana neljä osakuormaa eli turpeesta ojituksen vuoksi irtoava, hakkuukarikkeista irtoava ja ojituksilla kasvavan puuston sekä luonnon soilta tuleva kuorma.
Näitä neljää eri kuormaahan ei ole eritelty ja tästä voi sanoa, että ojituksilta irtoava pelkästään turpeesta irtoava lisä on pienempi kuin tuo 4%. Olisiko sitä ollenkaan, sillä kasvavan metsän TOC-kuorma on suuri.
Hyvä, että Aki Ikonen älysi tulla tänne jatkamaan, kun minä en saa jostain syystä Hamasin sanomiin julkaistua omia vastauksia ja täällä saa oikeaa informaatiota korvata nuo liioittelevat jo vanhentuneet humus-käsityksensä.
Annelilta kysyn, että oliko teillä puhetta tästä koko TOC:n 1,84 Mtn/v kuormasta ja että metsätalouden osuus siitä olisi vain 4%.
Nooh, eiköhän tuonkin humuksesta kiistelyn voisi jo lopettaa, kun ei näytä johtavan mihinkään.
Sen voi kyllä lopettaa valehteluna, kun tutkimuskin vähättelee TOC:n päästojä ojitusalueilta ja on merkityksetön veden värin kannalta.
MetsäVesi raportti /lainaus sivulta 44: ”Orgaanisen hiilen pitoisuuksissa ero oli vain 10 %: metsätalousalueilla (22,1 mg/L) verrattuna luonnontilaisiin alueisiin (20 mg/L)”.
Ja tämä lisäys 10% tulee 4%:n päälle eli on vain 0,4%:n lisä koko TOC-kuormaan ja mitätön.
Yle Teemassa Panu Halme juuri paisuttelee tätä 10% lisäkuormaa mutta, kun hän ei tiedä mitään luonnon huuhtouman koko suuruudesta, hänelle kaikki vesien tummuus tulee suo- ojituksista.
Siksi lähetin hänelle tällaisen postin.
Tuo Areenassa oleva keskustelu toistaa vanhentuneita väitteitä.
Tässä pari tutkimusta aivan viime vuosilta:https://julkaisut.<wbr />valtioneuvosto.fi/server/api/<wbr />core/bitstreams/4f890fb2-69d9-<wbr />4e7c-ae45-f29d53f5a4c7/content
https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf
MetsäVesi raportissa 2020 mainitaan, että ensimmäistä kertaa mukaan on otettu myös orgaanisen hiilen TOC-humus-taustakuormituksen vaikutus pintavesiin, jonka onkin 96% kaikesta vesiä ruskettavasta humuksesta. TOC- taustakuormitus tulee kaikesta näkyvästä vihreästä metsien ja peltojen ja rantaniittyjen biomassasta, joka muuttuu syksyllä ruskeaksi ja alkaa hajota maassa esimerkiksi koivun lehdet. Metsätalouden kuormituksen osuudeksi jää vain n.4 % ja ojituksille vielä vähemmän, sillä tuossa on mukana myös ojitusalueilla olevat metsät, jonka juuri sen taustapäästön aiheuttaa.
Lisäksi nuo linkit vahvistavat, että luonnontilaisilta valuma alueilta tuleva vesiä ruskettava TOC-kuorma on keskimäärin suurempi kuin metsälalouskäytössä tulevilta valuma-alueilta, joissa on suo-ojituksia.
Metsälehden keskustelupalstalla voi käydä tutustumassa aiheeseen. Tässä vesinäytteitä.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011680908.html
Lähetin vastauksen Aki Ikoselle, mutta ei julkaistu.
Eihän MetsäVesi raporttikaan paisuttele TOC-kuormia.
Aki Ikonen: ”””Ojitetun, kuivavan suon turve hajoaa lisääntyvässä lämpösummassa nopeammin ja ojituksista johtuen suo ei pidättele omaan kulutukseen (sammal ja lopulta turve) TOC:a ja ravinteita. TOC ja ravinteet sananmukaisesti vuotavat vesistöihin.”””
Huomaa, että MetsäVesi-raportti vähättelee ojitusalueilta tulevaa TOC kuormaa, kun käyttävät sanaa ”vain”.
Lainaus sivulta 44: ”Orgaanisen hiilen pitoisuuksissa ero oli vain 10 %: metsätalousalueilla (22,1 mg/L) verrattuna luonnontilaisiin alueisiin (20 mg/L)”
Ja sinä taas paisuttelet,
”””Ojitettu suo aiheuttaa aina merkittävän ravinne ja humuskuormituksen alueensa vesistöihin. Olkoon kyse metsäojituksesta tai maatalouskäyttöön ojitetusta suosta. Puhumattakaan 500-850000ha tuottamattomaksi jääneestä ojitetusta suosta”””vaikka TOC-metsäojien osalta on kyse vain n. 4%…6% osuudesta koko TOC-kuormasta pintavesiin.
Tähän keskusteluun ei kannata ottaa maatalouden päästöjä mukaan. Se on kokonaan toinen juttu.
Mitä tulee ilmastopäästöihin, niin Luken Paavo Ojasen tutkimuksen mukaan (löytyy netistä haulla) ”Metsäojitus–ilmaston tuhoaja vai pelastaja?” , karujen soiden ojitukset eivät aiheuta CO2-päästöjä. Alle 60cm syvillä ojilla ovat jopa pieni CO2-nielu.
Rehevien soiden ojitukset taas voivat aiheuttaa CO2-päästöjä 10 tn/ha/v tai CO2-nielua -5 tn/ha/v.
Tuo suuri nielu löytyy Ojasen tutkimuksessa ”Greenhouse gas and energy fluxes in a boreal peatland forest after clear-cutting”, jossa Lettosuon aukkohakkuu oli toisena vuonna CO2-nielu -3 tn/ha ja syy oli maapohjan kasvillisuuden elpyminen valon saannin seurauksena ja pohjaveden nousu vähensi CO2-päästöjä huomattavasti.
Tätä avohakkuu-periaatetta kannattaa kehitellä näille reheville suo-ojituksille, miten saataisiin koko kierron aikana CO2-päästö vaikka plus-miinus nollaan.
Esimerkiksi naveromätästys pitää aluksi pohjaveden ylhäällä ensiharvannukseen saakka ja siitä eteenpäin puiden haihdutus pitää pohjaveden ylhäällä päätehakkuuseen saakka.Eihän tähänkään asti ole ollut mitään tutkimuksia eikä suojelua ja silti Hukkajoki on Suomen paras raakkujoki. Eikö mennyt historia ole se paras tutkimus? Johtopäätös on, mitään ei tarvitse tehdä. Mitenkähän näitä humuspäästöjä rajoitettaisiin, kun se suojakaista juuri on se humuksen lähde. Koivut nyt ainakin pitäisi näiltä suojakaistoilta poistaa tai poistaa kaikki suojakaistat. Tuota TOC luonnon kuormaa 1,84 Mtn ei voi poistaa muuten kuin hakkaamalla kaikki Suomen metsät ja myrkyttämällä vielä maapohja ettei olisi mitään biomassaa missään.
Suomen jokivedet kyllä kelpaa tällaisenaan raakkujoiksi ihan hyvin.
Otatin tuosta Vuolijoen Eteläjoesta vesianalyysin, jossa esiintyy jokitaimenta (Salmo trutta) ja TOC-pitoisuus oli 41 mg/l, fosfori 0,028 mg/l ja typpi 0,92 mg/l. Joessa on vain se ongelma, ettei ole kutusoraikoita riittävästi, sillä kulkee niin alavia maita, ettei niitä luonnostaan ole. Siksi kanta on heikko. Eikö siihen pitäisi tyytyä, mitä luonto antaa?
Raakkujoilla pitäisi tarkistaa että niissä noudatetaan ojitusalueiden vesiensuojelun ohjeita, koska ojista valuu myös haitta-aineita samaan tapaan kuin hakkuualueilta.
Ei kannata liitoitella, sillä Hukkajoen väri on sama kuin tämän lähijoen ja Hukkajoki on silti Suomen paras raakkujoki ja väli-isäntä tammukkakin viihtyy joessa.
linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/hukkajoen-veden-vari-normiksi/
Luken laskentatavan muutos viime keväänä heikensi metsämaan nieluja edellisvuosilta.
Luonnonvarakeskuksen kasvihuonekaasuinventaariossa (17.3.2022) arvioitiin vuoden 2020 metsämaan hiilinieluksi 27,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Mittasuhteen laskentamallien tuomasta muutoksesta kertoo se, että kun Luke päivitti uusilla malleihinsa tehdyillä päivityksillä kasvihuonekaasuinventaarion viime keväänä, arvioitiin vuoden 2020 metsämaan hiilinielun olleenkin vain 9,61 miljoonaa tonnia. Erotus kolmen vuoden takaiseen arvioon on todella suuri – 18,19 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Se vastaa kiintokuutioiksi muutettuna noin 18 miljoonaan kuutiometrin hakkuumäärää.
Tuossa näkyy olevan CO2-kerroin 18,19/18= 1,0, joka vastaa Ruotsin kerrointa.
Lukehan laskee 1 puukuution CO2-nielun kertoimella 0,77. Esim vuoden 2023 hakkuusäästö oli 17,2 milj.m3 runkopuuta, mutta sen CO2-nielu oli vain 13,2 Mtn eli 13,2/17,2= 0,77.
Noitten ojien lintu kuolleisuus perusuutkin siihen että poikaset hukkuvat niihin tai kastuvat ja kylmettyvät.
Panu Halmehan sanoo, että ongelma ei ole sammaloituneet ojanpohjat. Vaikka ei olisi yhtään kaivettua ojaa, niin alkukesä on juuri tuosta syystä sademärkyydestä ja kylmyydestä metsäkanlinnun poikasille tuhoisaa muutenkin.
Panu Halme: ”vaikea sanoa onko se 1% vai 10%”.
Lienee motokuskille vaikea hyväksyä, että ojat voivat olla vain 1% haitta poikasille.
Mitä minä olen päässyt seuraamaan kanalintujen pesiä, niin 2/3 niiden pesistä tuhoutuu tai tuhotaan jo haudonnan aikana.
Kyllä luonnon omille pesärosvoille ketuille, variksille ja muille munat kelpaavat.
Kainuussa pesärosvo supikoira on lähes kadonnut, kun ahmat ovat levittäytyneet etelämmäksi.
Petkuleella vanhat tiedot. Kannattaisi päivittää tietonsa ketjusta ”Metsätalouden vesistövaikutukset”.
Ja käydä katsomassa vesinäytteitä lukijoiden kuvissa, että vähän viisastuisi.
Panu Halmekin sanoi ojitusalueiden ravinnepäästöistä ettei ”niitä tule kovin hirveesti”.
Tässä vesinäyte Oulujärvestä, Hukkajoelta ja Lähijoelta.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/oulujarven-vesinayte/
