Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Luken laskentatavan muutos viime keväänä heikensi metsämaan nieluja edellisvuosilta.
Luonnonvarakeskuksen kasvihuonekaasuinventaariossa (17.3.2022) arvioitiin vuoden 2020 metsämaan hiilinieluksi 27,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Mittasuhteen laskentamallien tuomasta muutoksesta kertoo se, että kun Luke päivitti uusilla malleihinsa tehdyillä päivityksillä kasvihuonekaasuinventaarion viime keväänä, arvioitiin vuoden 2020 metsämaan hiilinielun olleenkin vain 9,61 miljoonaa tonnia. Erotus kolmen vuoden takaiseen arvioon on todella suuri – 18,19 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Se vastaa kiintokuutioiksi muutettuna noin 18 miljoonaan kuutiometrin hakkuumäärää.
Tuossa näkyy olevan CO2-kerroin 18,19/18= 1,0, joka vastaa Ruotsin kerrointa.
Lukehan laskee 1 puukuution CO2-nielun kertoimella 0,77. Esim vuoden 2023 hakkuusäästö oli 17,2 milj.m3 runkopuuta, mutta sen CO2-nielu oli vain 13,2 Mtn eli 13,2/17,2= 0,77.
Noitten ojien lintu kuolleisuus perusuutkin siihen että poikaset hukkuvat niihin tai kastuvat ja kylmettyvät.
Panu Halmehan sanoo, että ongelma ei ole sammaloituneet ojanpohjat. Vaikka ei olisi yhtään kaivettua ojaa, niin alkukesä on juuri tuosta syystä sademärkyydestä ja kylmyydestä metsäkanlinnun poikasille tuhoisaa muutenkin.
Panu Halme: ”vaikea sanoa onko se 1% vai 10%”.
Lienee motokuskille vaikea hyväksyä, että ojat voivat olla vain 1% haitta poikasille.
Mitä minä olen päässyt seuraamaan kanalintujen pesiä, niin 2/3 niiden pesistä tuhoutuu tai tuhotaan jo haudonnan aikana.
Kyllä luonnon omille pesärosvoille ketuille, variksille ja muille munat kelpaavat.
Kainuussa pesärosvo supikoira on lähes kadonnut, kun ahmat ovat levittäytyneet etelämmäksi.
Petkuleella vanhat tiedot. Kannattaisi päivittää tietonsa ketjusta ”Metsätalouden vesistövaikutukset”.
Ja käydä katsomassa vesinäytteitä lukijoiden kuvissa, että vähän viisastuisi.
Panu Halmekin sanoi ojitusalueiden ravinnepäästöistä ettei ”niitä tule kovin hirveesti”.
Tässä vesinäyte Oulujärvestä, Hukkajoelta ja Lähijoelta.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/oulujarven-vesinayte/
Siirryn tänne.
https://areena.yle.fi/1-76601113
Suomen järvet ovat alkaneet muuttua ruskeiksi ja yksi keskeinen syy vesistöjen tummumiseen on soihin kaivetut ojat, joita maastamme löytyy pitkälti toista miljoonaa kilometriä. Luontotoimittaja Markku Sipi haluaa selvittää, millaisia hyötyjä ja haittoja turvemaiden ojituksista on seurannut ja miten näitä ongelmia voitaisiin ratkaista.
Täyttä roskaa.
Ohjelma näkyy elävän menneisyydessä. Kaikki vesien humusväri tulee soiden ojituksilta.
Nämä vesistöasiat on täällä jo selvitelty. Linkit ” MetsäVesi-Raportti 2020″ ja ”Vesitalous 1/2016 sivu 29”
Empä olisi uskonut, että saan Panu Halmeelta tukea ojituksilta tuleville ravinnekuormituksille. Ovat merkityksettömiä.
Panu Halme toteaa, että ojitukset eivät aiheuta kovinkaan suuria ravinnepäästöjä ja jättää niistä puhumisen. Hesarissa ravinnepäästöt kyllä on arvioitu merkittäviksi ja niitä paisuteltu, että uhkaavat Itämerta.
Ja siinä on oikeassa, mutta humuskuormiuksesta TOC vesiin hänellä on vanhaa tietoa. MetsäVesi raportissa mainitaan, että ensimmäistä kertaa mukaan on otettu myös humus-kuormituksen vaikutus. Panu Halme ei mainitse mitään metsistä tulevasta TOC taustakuormituksesta, jotka ovat n. 95% kaikista TOC-päästöistä eli tuo osuus 95% ruskeasta väristä vesiin tulee muualta kuin metsätalouden ojituksista. Eli ei tiedä niiden olemassaolosta mitään, kun ne vasta on otettu mukaan vesistökuormitusten vaikutuksiin. Metsätaloudelle jää vain n.5 % ja ojituksille vielä vähemmän, sillä tuossa on mukana myös ojitusalueila kasvavat metsät, joilta juuri sitä metsien taustakuormitusta tulee.
Toimittajan uteluun ojien vaikutuksista metsäkanalinnuille, hän mainitsee että voisi puhua jotain 1-10% poikaskuolleisuudessa ja lienee oikeassa, sillä poikaset jo parin päivän jälkeen kuoriutumisesta pyrähtelevät jo siinä määrin, että etteivät mihinkään sammaloitunesiin ojien pohjiin jää jumiin.
https://www.hs.fi/taide/art-2000011594431.html
Timppa pääsee tekemään hyvää työtä, kun hänen kaikki kommentit julkaistaan.
Minun väittely katkeaa siihen, että Toivanen ja Tuomela saa viimeisen sanan.
Säälittävää, kun Hesarin suosikkiväittelijät ovat nyt mistäään ymmärtämättömät Heidi Toivanen ja Kimmo Tuomela, jotka kyllä saavat läpi kaikki huuhaa kommenttinsa läpi.
Vuonna 1899 alkoi Sortokausi. Helmikuun Manifestiussa Suomen Suuruhtinaskunta lakkautettiin ja Suomesta tuli Venäjän maakunta. Siihen loppui edistys, kunnes Suomi 2017 sai itsenäisyyden ja lopullisesti itsenäistyi valkoisten lyötyä punaiset kansalaissodassa.
Venäjä se Venäjän vallan alla on vain taatunut ja taantuu edelleen.
Kuuden hehtaarin ojitetun alueen (ojien väli 15 m) hakkuut pitäisi tapahtua kevättalvella. Naapurin metsiä tulee hakkuuseen mukaan 10 ha. Neljä hehtaaria monenlaista kuusella olevia kivennäismaita käsittelyyn, aukkoa, ylispuiden poistoa (isojakin 2 m3), harvennuksia ja loput pari hehtaaria turvemaamäntymetsien ensi harvennuksia. Alueelle ei tule viljelytoimia.
Muualla jo vanhempien 20 ha taimikoiden hoitoa ja samalla Tricon ruiskutuksia. Lumet suli metsäteiltä, joten näyttäisi, että joulukuun ajan pääsisi autolla palstojen viereen.
