Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Olisi hyvä nähdä tutkimukset. Ensinnäkin onko tuho kohdistunut kaikkiin Stora Enson kuusen taimiin viljelmässä vai vain osaan niistä. Jos näin niin jalostus jatkuu sitten niistä parhaiten kasvaneista, jotka eivät olleet alttiita tuhoille.
aSantan tiedekieli on näissä piireissä turha.
Miksi erottelukyky 4*4 km2 ei olisi riittävä. Paremminkin voisi ajatella, että voisi suurempi, sillä kaasuista on kysymys.
Timo Pukkalan mukaan 70 % yhteyttämistuotteista menee maaperään. Jo tässä Luken laskelmissa on suuri aukko, sillä metsän CO2- nielu lasketaan kertoimella 1,27 *runkopuu, mutta satelliitti näkee metsien nielun kertoimella 2..2,5.
Häkkiselle, että tutkimus on yhdestä runsasravinteisesta korvesta, jonka maapäästöt ovat suuret. Ei päästöt ole yleistettävissä kaikkiin ojitettuihin soihin. Luken mukaan vuoden 2023 CO2-maapäästöt olivat +11,6 Mtn Suomen 5 milj.ha ojitetuilta soilta eli +2,53 tn/ha/, joka 1/10 osa tämän Ränskälänkorven CO2-päästöistä. Muut maapääästöt olivat (CH4+N2O) +2,35 Mtn-ekv.
Tutkimuskohteen Ränskälänkorven turvekerroksen sanotaan olevan noin 1m, joka ei ole kovin paljon. Jos korven pohjamaa on kaivettavaa hienojakoisempaa silttiä tai savea, niin hakkuuaukon voisi muokata kaivurilla niin, että pohjamaata nostetaan turvekerroksen päälle kauttaaltaan 25 cm kerros, niin loppuvat CO2-päästöt tai ainakin alenevat murto-osaan aivan samoin kuin turvepeltoja savetaan.
Tuon metrin turvekerroksen hajoaminen kestäisi 23 tn/ha CO2-päästöllä 1300/23=57 vuotta.
Olen lähettänyt Hoskoselle sähköpostia hiilinieluista ja Hoskonen taitaa olla ainoa, joka uskaltaa näin selvästi kyseenalaistaa tätä suomalaista ilmastopolitiikkaa. Äänestäisin Hoskosta EU-vaaleissa. Haastattelu on tehty vasta eli Ruotsin nielulaskenta on ollut esillä jo silloin, mutta ei näytä Hokoselle olevan tuttu, kun sitä ei ota esille. Tuokaan että Luke laskee kuolleen biomassa maaperässä kuten puutavarankin varastoperiaatteeella ei näytä olevan tuttu.
Epävarmuutta näytti olevan, mutta kokonaisvaikutus on 130 … 200 x co2 vaikutus. Varovaisuusperiaatteella otin kertoimeksi 160.
Onko tuo 160 vain teoreettista pohdintaa vai voiko sillä korjata näitä Luken nautojen metaanipäästöjä tai luonnontilaisten soiden metaanipäästöjä, jotka lasketaan 10 vuoden periodilla kertoimella 28..30?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/
EU-parlamentin suurin ryhmä, keskustaoikeiston EPP pyrkii lunastamaan viime vuoden EU-vaaleissa maa- ja metsätaloudelle annettuja lupauksia. Saksalaisen euroedustaja Stefan Köhlerin mukaan tähtäimessä ovat nyt sekä metsien seurantaa edellyttävä laki että metsäkatoasetus, jonka toimeenpanoa lykättiin jo vuodella.
”Olemme edelleen sitä mieltä, ettei tällaista metsätiedon keräämiseen velvoittavaa EU-lakia tarvita. Siksi me pyrimme tavalla tai toisella estämään sen etenemisen”, Köhler linjaa MT:lle puhelimitse Brysselistä.EUn metsäpolitiikka ajoi seinään.
Ei tule monitorointia eikä metsäkatoasetusta.
Suomenkin vertailutaso vuosille 2025..30 putosi -4 Mtn/v.
Kustannuksia tulee joka tapauksessa, jos EU-tavoitteet eivät muutu ja jos ilmastolakia toteutetaan jääräpäisesti. Joko hakkuiden alentamisen kautta tai sitä kautta että päästövähennyksiä joudutaan tekemään muualla kuin maankäyttösektorilla.
Suomen vertailutason laskelma vuosille 2021..2025 Ruotsin kertoimella 1,11.
Ks linkki alla: Tämä kopiotu Hiilinielun sivulta 656/29.6.2024, 09:47 / Kurki Siis kolmelle vuodelle 2023, 2024 ja 2025 pitäisi metsämaan nielua saada yhteensä -58 Mt CO2-ekv eli vuotta kohti -19,3 Mt CO2-ekv.
Lasketaan vuoden 2023 metsänielu:
– hakkuusäästö 17,2 milj.m3 vastaa CO2-nielua 1,11*17,2= -19,1 Mt CO2.
– hakkuusäästön CO2-sidonnasta ei tarvise vähentää turvemaiden maapäästöjä +11,6Mt(CO2)+2,35Mt-ekv( CH4+ N2O) = +14,0 Mt CO2-ekv, kun päästöt ovat epävarmat.
– puutuotteista lasketaan n. -1 Mtn CO2-nielua.
Vertailutasolaskelma vuodelle 2023 puutuotteiden kanssa: -19,1-1,1= – 20,2 Mt CO2-ekv.
Eli vuosille 2024 ja 2025 jäisi vielä kurottavaa -58+20,2= -37,8 Mt CO2-ekv.
Eli jos vuosien2024 ja 2025 hakkuusäästö ja puutuotteet olisi 2023 luokkaa, niin vertailusasoa tulisi 2*20,2=-40,4 Mtn, joka riittäisi vaadittavalle vertailutasolle -37,8 Mtonnille.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/metsien-hiilinielu/sivu/656/
Ruotsillahan ei ole juurikaan hakkuusäästöä, mutta näkyy vuoden 2021,-22,-23 CO2-vertailutasot olevan -40 Mtn/v luokkaa ja täyttävän reilusti vaaditun -35 Mtn/v. Ruotsilla maapäästöjä näitä vuosilta 8 Mtn-ekv/v, jotka mukana laskelmassa.
Kyllä Ruotsi osaa.
