Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
ja muistaa olla kusematta näytteenottopaikkaan.
Nostokoukun pullovesinäytteitä ei taida sitten kukaan uskoa otetuksi luonnon vesistä.
Tässä viime syksyltä vesinäytteet Hukkajoelta ja tästä lähijoelta.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/vedet-vaaleni-kesan-sateettoman-kauden-jalkeen/
Joo, hyvä juttu tämä metsäojitus, mutta ei niitä oja vesiä olisi saanut luonnonvesiin sotkea.
Voiko tällaisen luonnon suon (Natura) vesiä sotkea luonnon vesiin?
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/luonnon-suon-humuspaasto/
Linkki: https://forest.fi/fi/artikkeli/aftonbladet-hiilinieluista/
Ruotsin maaperän CO2-nielu oli noussut 33 vuodessa vauhdilla 46,4/33= -1,41 tn-CO2/ha/v.
Kun Ruotsin hakkuusäästö on ollut noin 30 milj.m3/v, joka jaettuna talousmetsänpinta-alle 23 milj.ha hehtaarille tekisi 1,3 m3/ha/v, joka vastaa CO2-sidontaa 1,0…1,1=n. -1,4 tn-CO2/ha.
Tästä johtopäätös, että maaperään sitoutuu CO2 yhtä paljon kuin maanpäällisen metsän runkopuustoon eli kerroin olisi 2.
Suomen vuoden 2023 hakkuusäästön 17,2 milj.m3 koko CO2-nielu olisi Ruotsin tavalla laskien 2*17,2= – 34,4 Mtn-CO2.
Janne Kotiaho: Hän muistuttaa EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteesta: sen tarkoitus on pysäyttää luontokato ja turvata lisää elinympäristöjä lajeille.
Mitähän järkeä on tässäkin muistuttaa asioista, joita ei ole olemassa Suomen metsissä.
Ei lajikatoa eikä luontokatoa.
Uhanalaisia metsälajejakin, joiden voi katsoa olevan ehkä metsätalouden vuoksi uhanalaisia on n. 300 (0,397*833) lajia, joten metsälajien uhanalaisuus (mukana kangasmetsälajit) on vain 300 lajia joka on kaikista metsälajeista 10 000 noin 3% eli maailma paras näilläkin lahopuumäärillä.
Huomautetaan vielä 10 000 metsälajista 9700 lajia on elinvoimaisia ja silmällä pidettäviä. Yhtään metsälajia ei ole hävinnyt viime vuosikymmeniä metsistä.
Siinä ei ole mitään korjattavaa enää.
Lisää pinta-alaa metsälajeille saa ojittamalla soita.
Toki uhanalaisista lajeista 2367 (2667-300) lajia ovat jo metsätalouden ulkopuolella Suomen luonnon hoidossa lehdoissa, perinneympäristöissä, paahderinteissä, harjuilla, soilla, rannoilla, kallioilla, vesissä, kivikoilla ja tunturipaljakoilla odottamassa, että runsastuisivat niin, että luokka nousisi elinvoimaiseksi.
Siinäkään ei ole mitään korjattavaa.
Greenpeacen Matti Liimatainen: Viralliset suojelupuheet ja todellisuus eivät kohtaa
Pitkäämpä sai odottaa keskustelulta jotain mielenkiintoisempaa turhan lätinän jälkeen.
Kohdasta 37.30 lähtien toimittaja ottaa esille mönjän kesämökin rantavedessä.
En jättäisi monimutkaisia isoja kunnostusojitus- tai ennallistamishankkeita pelkästään maanomistajien osaamisen varaan. Ei hankkeet toteudu ilman tukea, jos ne ovat tilarajoja ylittäviä. Suometsissä on monenlaista huomioitavaa.
Mihinkähän ketjuun tämän siirtäisi?
Minulla on tuossa yksi kohde, johon on jo vanhalla turvepellolla kasvavan metsän viereen tehty ojitusmätästystä 4 ojan verran 10m välein, jolla jo männyntaimikko eikä ojien vesiä johdettu mihinkään, mutta ojien pohjilla ei juurikaan vettä. (ottaa pulloon vesinäytteitä).
Ensi kesänä olisi tarkoitus itse leventää suolle päin ojitusmätästystä samalla kaavalla eli ojan vesiä ei johdeta mihinkään. Ojan penkat olisivat ojamaat tasaisesti levitettyinä ojan molemmin puolin vähän korkeammalla. Tuo vanha pelto ojavälillä 15 m kasvaa hyvin mäntyä ja koivua, joten koko suo näyttäisi olevan kannattava ojituskohde.
Minä en lisää julkisen sektorin velkaantumista, vaan tuotan sinne verotuloja. Maksa vain itse 40% enemmän veroja vapaaehtoisesti.
Viime kesänä solmittu julkisen sektotin palkkasopimus nostaa palkkoja vajaa 10%. Se tekee lisää velkaa joka vuosi n. 3 miljardia, jos talous ei kasva.
Eikö nämä palkankorotukset pitäisi perua?
