Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Metsien suojelualat eri maissa eivät ole vertailukelpoisia. Ruotsissakin kaikki korkealla olevat Kölivuorten puuttomat tai tunturikoivikkoa kasvavat alueet katsotaan suolejualueiksi, kun siellä ei voi metsätaloutta harjoittaa. Suomessa kitu- ja joutomaita ja avosoita on 4+1 milj.ha eli ne voidaan katsoa olevan samalla lailla suojeltuja. Metsiä Suomessa on suojeltu 3+1 miljoonaa hehtaaaria. Suomen metsäpinta-alasta 23 milj.ha kokonais suojeluvaatimus 30% täyttyy jo 7 milj.hehtaarista hakkuiden ulkopuolelle jäävästä metsäpinta-alasta. Tiukasti suojeltua metsää on jo riittävästi ja vielä puolet koko Euroopan tiukasti suojelluista metsistä.
Häkkinen: Lienekö tuossa vähennetty suojelualueiden puuvarastot.
Ilmeisesti koskee vain talousmetsiä ja voi olla vuosia vanhaa tietoa. Annika Kangas sanoo Webinaarissa, että Ruotsin nielu ollut Suomen nielun lailla laskussa, joka sekään ei ole viimeinen tieto. Viime vuonna Ruotsin metsien hiilinielu oli jotain – 53 Mtn-ekv ja Ruotsin oli hiilinielu, kun metsien kasvu oli palautunut takaisin 125 milj.m3:iin kuivan vuoden 2018 jälkeen, jolloin kasvu laski 110 milj.m3:iin.
Suojelualueita on 3 milj.ha ja niissä taitaa suoprosentti olla 50% luokkaa ja metsätkin vähän heikkopuustoisia. Eli olisiko puuvaranto niissä 1,5 milj.ha*150 m3/ha= 12,25 milj.mottia.
Häkkinen ”Suomen metsissä elävään puustoon sitoutunut hiili on 3,5 miljardia tonnia co2 ja maaperään on sitoutunut 14 miljardia tn co2. En oikein päässyt perille mistä on kyse, vai muistiko Asikainen väärin.”
Kertoimella 1,25 laskien 2600 runkopumottia sisältäisi CO2-sidontaa 3,25 mrd.tn. Asikainen käyttääkin kerrointa 1,35.
Mitähän Asikainen on tarkoittanut tuolla maaperän CO2:lla? Ilvesniemen mukaan etelän kivennäismaaperässä hiiltä C on 50 tn/ha ja pohjoisen maaperässä 40 tn/ha. Keskimäärin siis 3,67*45 tn/ha*15 milj.ha= 2.5 mrd.tn.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#e6075564
Metsen maaperässä on puiden elävää CO2-sidontaa 22% tuosta 3,5 miljardista eli 0,22*3,5= 0,77 mrd.tn.
Ilveniemn linkistä metsien maanpäällinen CO2-sidonta olisi keskimäärin 3,67*35 tn/ha*20 milj.ha= 2,57 mrd.tn-CO2.
Koetin hakea käsiteltiinkö Webinaarissa ollenkaan Ruotsin ”kuollut orgaaninen materia” CO2-nielua.
Sekin on ollut suuri nielu viime vuosina – 30..-31 Mtn/v.
Jos laskee kuolleen karikkesyötön (oksat, juurakot, lunnon poistuman ym.) määrän Ruotsin poistumasta 105 milj.m3 runkopuuta, niin se olisi noin 1,25*105*0,42= 55 milj.m3 ja siitä noin 50% olisi joka vuotista nielua ilmeisesti ikuisuuten asti.
Suomessahan ei tällaista nielua ole tai ainakaan karikesyötöstä ei tule nieluja ollenkaan.
Ilvesniemi sanoo, että Suomen metsät ovat edelleen nielu ei päästö ja siinä ovat mukana Luken laskemat kivennäsmaalta ja ojitetuilta turvemailta tulevat päästöt. Silloin mukana on myös puuston CO2-nielu. Tosin Ilvesniemi kehottaa jättämään molemmat maapäästöt pois laskelmista niiden epävarmuuden vuoksi. Eli Suomen metsät ovat edelleen ainakin hiilineutraali samoin kuin ovat luonnotilaiset metsätkin. Suomen metsille se riittää ja toiminta metsissä voi jatkua entiseen malliin.
Ruotsin metsien kivennäismaiden C-nielu 0,27 tn/ha/v perustuu laajoihin maaperänäytteiden analysointeihin. Olisiko tuo maaperän C-hiilitaso ollut 1960-luvulla n. 50 tn/ha ja vastaisi sitä 10 000 vuoden jaksoa jona aikana se on vakiintunut. Nyt kun metsävarat ovat olleet kasvussa 1960-luvulta lähtien uusi maaperän C-taso on lähetenyt nousuun ja nyt vuonna 2023 taso onkin 58 tn/ha. Tällä vaudilla 2-kertaiseen tasoon 100 tn/ha päästäisiin noin vuonna 2180, jolloin Ruotsin kivennäismaiden pitkäaikainen varasto tasaantuu 100 tn-C/ha tasolle ja nielu loppuisi, kun puuvaranto olisi 2-kertaistunut 1960-luvulta.
Ruotsi voisi käyttää metsien hiilinielulaskennassa kivennäismaiden C-nielua 0,27 tn/ha vielä n. 160 vuotta.
on nyt palannut takaisin 125 milj.m3:iin
Isomäen luku?
Ei kun täältä.
https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/
Mielestäni olisi selkeämpää, jos ei sotkettaisi eläviä juurakoita maaperän hiileen tai ainakin silloin tulee kertoa, että tarkoittaa hiilen määrää maanpinnan alla.
No mistä tämä sitten kertoo? Vuonna 2023 hakkuusäästö oli 17,32 milj.m3 ja sen CO2-nielu vain -13,2 Mtn. Eikä tuo ole vain runkopuun CO2-nielu, kun kerroin on 13,2/17,3= 0,77. Siitähän puuttuu kaikki muut puun elävät osat. Koko puun CO2-nielu saadaan kertoimella 1,25 *runkopuukuutiot.Maaipinnan yläpuolen metsät kerroin on noi 1,0 ja sitä näyttää Ruotsi käyttävän.
Täältä löytyy Ruotsin hakkuusäästön nielut ; https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/metsien-hiilinielu/sivu/788/
Ja edellisessä linkissä oli Ruotsin hakkuusäästöt.
Minulla on kaikki nämä linkit tallennettu, sillä ei kukaan näitä hallitse ulkomuistista.
Kurjen laskelma Suomen metsien kivennäismaan nielusta -13 Mtn CO2 saattaa olla oikean tasoinen kun se Ruotsissa on noin -20 Mtn CO2. Suomessahan se on melkein saatu häviämään Yasso mallilla, jossa voimakas lämpötila kerroin.
Ruotsin mallia on vaikea kiistää, kun on laajat maaperämittaukset 30 vuodelta ja nousua on ollut 7 Mtn-C. Eli kun Ruotsin kokonaispuuvaranto on ollut kasvussa samana aika kuin Suomen vetsien puuvaranto on kasvanut 1500 milj.m3:stä nykyiseeen n. 2600 milj,m3:iin ja Ilvesniemen mukaan maaperän hiili korreloi elävän puuston puumäärää.
Ilvesniemi sanoo linkeissä, että Etelä-Suomen metsien maaperässä on hiiltä-C samat, mitä keskimäärin on koko Ruotsin metsissä 50 C-tonnia hehtaarilla.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#e6075564
