Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kun vertaillaan luonnontilaista ja talousmetsää simuloinnissa, niin tuossa toisessa verrokissa suojelumetsätkin varmasti on mukana, kun ovat luonnontilaisia.
Mielenkiintoista.
Pukkalalla näkyy olevan metsän hiilestä noin puolet puihin sitoutuneena elävänä hiilenä ja puolet kuolleena hiilenä etelän maapohjassa. Keski-Suomessa maapojassa kuollutta hiiltä näkyy olevan jo 55% ja Pohjois-Suomessa 70%. Kertoimeksi tulee yli 2 koko Suomen osalta ja etelän ja pohjoisen puumääräsuhteet vielä huomoiden ehkä 2,2.
Sen mukaan laskien Suomen vuoden 2023 hakkuusäästön 17,2 milj.m3 CO2-nielu onkin aika muhkea.
Vuonna 2023 Suomen metsänielu oli 17,2 milj.m3*1,3*2,2= -49 Mtn, joka tekee Suomesta hiilineutraalin.
Pukkalan malli laskea hiilinielu antaa Ruotsin mallin mukaisia tuloksia.
Pukkalan ”olen arvioinut” linkki:
Linkki: https://blogs.uef.fi/forest-issues/2023/12/04/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa/
Mitä järkeä on verrata talousmetsien keskimääräistä hiilivarastoa satojen vuosien vanhaan luonnontiliseen metsään eli olettaa , että kaikki Suomen metsät olisivat pystyssä ikuisesti ilman häiriöitä. Suomessa metsät ovat palaneet 100 vuoden välein eli luonto on ne aina uudistanut. Eikohän luonnontilaisten metsien hiilimäärä olisi silloin paljon alempi kuin mitä Pukkalan antamat luvut, tosin suurempi kuin talousmetsissä, sillä kaikki lahopuu puu häiriön jälkeen aina jää metsiin. Lisäksi luonnon metsien uudistuminen taimikon syntyminen häiriön jälkeen on vuosikymmeniä pitempi prosessi verrattuna talousmetsien uudistamiseen. Maksimi puumäärän saavuttaminen sitten hitaammalla kasvulla kestää myös pitempään. Jos taloumetsässä istutuksesta 50 vuoden päästä puuta on 400 m3/ha , niin luonnontilaisessa metsässä siihen saa lisätä 100v, että puuta olisi sama määrä.
Esimerkiksi vesi.fi väittää ymmärtääkseni esittävänsä luonnonkuormituksen päälle tulevaa eli ihmistoiminnasta johtuvaa lisäkuormaa.
Suoseuran linkissä luonnontilaisten ja ojitettujen soiden päästöt ovat erikseen ei mitään mainintaa laskeumasta.
https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-287-826-7
Tässäkään linkissä ei ole mainintaa, että päästöt ovat luonnontilaisten soiden päästöjen päälle.
https://www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/vesi/rehevoittava-kuormitus
Sama tässäkin. Lisäksi laskeuma huomioitu erikseen. Suora laskeuma vesistöihin typen osalta on sama kuin maapäästöt. Fosforiakin tulee laskeumana. Minä lasken laskeuman 1,5 kg/ha/v ojitusalalta 5 milj,ha.
Nyt pitää muistaa, että puhutaan suo-ojitusten päästöistä. Muista lähteistä typpipäästöjä tulee 84% ja ojituksilta vain 16% ja fosforin osalta muista lähteistä 75% ja ojituksilta vain 25%.
Ojitusalueet eivät näyttele punaista hehkuvassa vesi.fi kartassa ”Ravinnekuormitus” mitään merkittävää osaa.
https://www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/vesi/rehevoittava-kuormitus
Ojitetuilta turvemailta uudet typpipäästöt ovat 7300 tn/ ja fosforipäästöt 440 tn/v.
Kysyn Annelilta ja Rukopiikiltä.
– Pitäisikö näistä typpi- ja fosforipäästöistä vahentää ojitettujen soiden luonnontilaisen ajan päästöt, jotka Suoseuran Taulukon 1 ja Kortelaisen mukaan ovat typpi=n. 1kg/ha/v (100 kg/km2/v) ja fosfori= n. 0,04 kg/ha/v (4,2 kg/km2/v). Tutkija Ahtiainen Suoseuran linkissaä toteaakin fosforista, että ojitus lisää fosforipäästöjä 6 kg/km2/v luonnontilaiseen suohon verrattuna.
Kokkonaispäästöiksi 5 milj.ha luonnon tilasen ajan ojituspinta-alan mukaan tulisi typpi= 5000 tn/ ja fosfori 200 tn/v.
Lisäksi kysyn, tulisiko vähentää myös näiden ravinteiden ilmasta tuleva laskeuma, joka typellä olisi 1,5 kg/ha/v (suot suurimmaksi osaksi pohjoisessa) ja 5 milj.ha ojitusalueilta yhteensä 7500 tn/v ja fosforilla linkin (https://www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/vesi/rehevoittava-kuormitus) mukaan olisi 6/17*430= 150 tn/v.
Jos nämä luonnon soina ollessa olevat päästöt ja laskeumapäästöt vähennettäisiin, niin päästöt olisivat:
– typpi 7300-5000- 7500= – 5200 vesien puhdistuminen
– fosfori 440-200-150= 90 tn/v päästö vesiin
Eli suo-ojitukset vähentäisivät typpipäästöjä 5200 tn/v ja fosforipäästöt laskisivat 90 tonniin/v.
Jos tuota fosforipäästöä ojitusalueilta 5 milj.ha kongretisoisi se olisi 90 000/5 000 000= 0,018 kg/ha=18 g/ha.
Rukopiikki ottaa esille nykyisen sisävesiongelman, jota ennen vanhaan ei edes ollut, kun särkikalat pyydettiin ruokapöytään. Nyt jäävät pyytämättä ja sotkevat vesiä tonkimalla järvien pohjia.
Kysyin ravinnepäästöistä Mika Niemiseltä vuonna 2022.
Tässä on vanha linkki, jonka Luke on poistanut. Siitä olen saanut nämä tiedot joskus vuosi sitten. Niemisen mukaan vanhat ojat kuormittavat vesistöjä 13 000 tonnilla typpeä ja 500 tonnilla fosforia.Mika Niemisen vastaus ”23.11.2022 ’klo’ 9.03”
Myöhemmin on nuo luvut tarkentuneet. Metsäojituksen päästöt on n. 580 tonnia fosforille ja 8 000 tonnia typelle. Laskeuma kyllä varmaan vaikuttaa typpikuormiin, koska typen pitoisuudet metsävesissä ovat kasvussa Etelä-Suomessa varttuneissa puustoissa. Tätä varmaan selittää se, että laskeuma on suurinta etelässä ja varttuneet puustot latvuksillaan siivilöivät ilmasta typpeä. Tätä kuitenkin tapahtuu sekä kangasmailla että ojitetuilla soilla.
Metsäojituksen päästöt varmaankin johtuu ennen kaikkea turpeen hajotuksesta ja sitä kautta vapautuvista ravinteista. Kun vesipinta suossa laskee kovin alas, typpeä vapautuu myös syvistä turvekerroksista, eikä sitä typpeä pysty puusto käyttämään, jolloin typpeä huuhtoutuu.Lähetin taas muutama päivä sitten postia M. Niemiselle ja sain vihjeen katso linkistä ” MMM:n rahoittaman nk. Metsävesi-ryhmän loppuraportti”, joka tässä: https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN
, josta lainaus:
Metsätalouden osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7 300 tonnia/v), fosforikuormituksesta 25 % (440 tonnia/v) ja orgaanisen hiilen kuormituksesta 78 000 tonnia/v. Uusissa typpi- ja fosforikuormitusarvioissa näkyy selvästi metsäojitusten vaikutus.
Typpi ja fosfori kuormat ovat edelleen laskussa.
– typpi laskenut 13 000 tonnista 7300 tonnoiin
– fosfori 580 tonnista 440 tonniinHakusessa ovat ravinnepäästöt.
Tässä täydentävä linkki, josta näkee ravinnelaskeumatkin.
https://www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/vesi/rehevoittava-kuormitusEsimerkiksi olisi kai verrattava vesinäytteitä samanlaisista suotyyppeistä luontaisena ja ojitettuna keskenään mahdollisen vaihteluvälin pienentämiseksi.
Luonnon kuten ojitettujen soidenkin vesi on aina humuksen ruskettamaa. Värieroja varmasti on puoleen ja toiseen. Meille on uskoteltu, että humusta tulee vain soilta, mutta tosisasia on, että sitä tulee kaikesta biomassasta varsinkin lehtipuden lehdistä ja rantaniityiltä, joka myös päätyy vesiin. Tästä humuksestahan ei vesistöihin tulevasta humuksesta mainita mitään missään.
Humuksen alkuperä haettuna englanniksi ” From where humus comes from” ja vastaus:
In addition to the plant material in leaf litter, humus is composed of decaying animals, such as insects, and other organisms, such as mushrooms. Humus is dark, organic material that forms in soil when plant and animal matter decays.
Käännös: Lehtikarikkeen kasvimateriaalin lisäksi humus koostuu lahoavista eläimistä, kuten hyönteisistä, ja muista eliöistä, kuten sienistä. Hummus on tummaa, orgaanista ainetta, jota muodostuu maaperään kasvien ja eläinten eläimen maatuessa.
Kurki sinuun pätee se tutkijoiden leikkimielinen lausahdus, että ’mitä pienemmät aineistot, sitä suuremmat johtopäätökset’!
No mitä AJ näkee noissa vesinäytteissä. Ne eivät siis todista mistään mitään? Sitäkään, että purkuvedet ovat saman värisiä. Eikö näiden Suoseuran Taulukon 1 tutkijoidenkaan tutkimukset esim TOC-päästöistä sitten todista mitään? Minusta nuo omat vesinäytteet todistaa sen mitä tuo Taulukon 1 TOC- päästötkin. Ovat samaa luokkaa ojitetuilta ja luonnon soilta.
Minulla on tuo 6 ha itse kaivettu suo ja siitä yksi purkuoja, josta otin vesinäytteen. Tarkoitus olisi laittaa suodatin, joka keräisi kiintoainetta, josta voisi laskea määriä, kuinka paljon sitä tulee.
Ei kyllä täälläpäin luonnon suot pukkaa äkkiä vettä mihinkään ojiin kun eihän luonnonsuolla mitään ojia ole.
Kylläpä on tiedoissa aukkoja. Oletko edes käynnyt suolla? Ei kaikilta pieniltä soilta lähde, mutta näiltä vedenjakajasoilta lähtee eikä niitä kaikkia ole edes nimetty. Tässäkin lähistöllä on muutaman hehtaarin luonnonsoita ja kaikilta tulee niemeämätön purkuoja osin pelto-ojia myöten tuohon lähijokeen.
Katso Paikkatietoikkunasta Mustasuo-Vaala- suo tai soistuma.
Suolta lähtee puro nimeltä Laajanpuro, joka laskee Pouhunpuroon, joka taas laskee Oulujärveen. Sieltä voi käydä ottamassa aidon luonnon suon vesinäytteen puron alkupäästä. Minä taas kävin ottamassa näytteen Natura suolta Tolkansuo 2000ha (käsittää Ison Tolkasuon, Pienen Tolkansuon, Rasinsuon), jolta lähtee useampia purkuojia tai puroja. Minä olen ne kaikki suot ja purot kävellyt.
