Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Markku Kulmala sanoi että kasvun lisäksi myös varastot ovat tärkeitä, samoin monimuotoisuus.
Onko tuossa varasto ja monimuotoisuus vastakkaisia?
Eli jos on varastoa (vanha metsä), ei ole suurta monimuotoisuutta ja kun on monimuotoisuutta tarvitaan myös talousmetsät mukaan.
Petri Heinonen on tutustunut Punaiseen kirjaan 2019.
Kun mediassa ja julkisessa keskustelussa puhutaan luontokadosta, pitäisi kertoa, että luontokadon kannalta kriittisimmät alueet ovat maatalouden perinneympäristöissä, tunturipaljakoilla, kalliolla ja kivikoilla sekä rannoilla, eikä metsissä.
Suomen luontokadon suurin uhkatekijä on Suomen luonto. Noin 2300 lajia kaikista Suomen uhanalaista lajeista 2667 on jo Suomen luonnon hellässä huomassa tai uhka on noiden uhanalaisten lajien elinympäristöjen umpeenkasvaminen.
Saapa nähdä milloin huomaa tutustua Taulukkoon 5.
Parhaat paikat lahopuulajeille ovat avohakkuualueet. Tämä on selvinnyt kääpien istutuskokeissa.
Kriittisesti uhanalainen haavan keltakerroskääpä vaikutti nauttivan paahteesta. Istutukset hakkuuaukioilla toivat parhaat tulokset. Avoimilla paikoilla noin 60 prosenttia siirtoistutuksista onnistui.
Ei hätää, me lakkautetaan vuodeosastoja ja yopäivystyksiä ja leikataan taas vähän lisää köyhiltä. Niimpä niin.
Pakkohan se on lakkauttaa, kun Suomi on velkaantunut nyt 17 vuoden aikana perusteettomien julkisen sektorin palkankorotusten vuoksi 190 miljardia, kun talous ei ole kasvanut.
Jairi Palonen : Suomi on joutunut epäterveelliseen tilaan 2007 oli velkaa noin 30 miljardia nyt 2024 noin 224 miljardia Julkisen sektorin palkkainflaatio on lisännyt velkaa noin 190 miljardia.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/author/jairipalonen/
Siirretään tuo velka, joille se kuuluukin maksaa, julkisen sektorin 800 000 työntekijälle maksettavaksi ja Suomen valtio on käytännössä velaton.
Lisäksi perutaan vasta sovitut vajaa 10% julkisen sektorin 800 000 tyäntekijöiden palkankorotukset, joihin seuraavien 10 vuoden aikana pitäisi ottaa velkaaa 100 miljardia, jos talous ei kasva.
Tämän jälkeen Suomen valtiolla on kyllä varaa tukea Ukrainaa.
Korruptoituneeseen Ukrainaan ja sen loputtomaan sotaan ja tunnin juniin, aseisiin jne syydetään rahaa samalla kun kansalaisten perusturvallisuus romuttuu.
Hyvin on beljakovilaisella ay-liikkeellä edennyt Suomen talouden sabotointi ja rahan kylväminen oikeaan osoitteeseen, josta Putin voi hyvällä syyllä sanoa, ” Kaikki menee suunnitelmien mukaan”
Jairi Palonen: Suomi on joutunut epäterveelliseen tilaan 2007 oli velkaa noin 30 miljardia nyt 2024 noin 224 miljardia Julkisen sektorin palkkainflaatio on lisännyt velkaa noin 190 miljardia. Jäsenjärjestöt ovat asemoineet palkkatason johon pääomat sekä vientiteollisuus sekä yksityinen sektori ei ole pystyneet vastaamaan. Samalla on julkisen sektorin palkansaajat noussut 700 000 tuhanteen talouden nousuvarat ja velka ja verot eivät ole riittäneet vaan ostovoima ei ole noussut 16 vuoteen.
Nuo perusteettomat julkisen sektorin palkankorotukset ovat kasvattaneet Suomen velkaa 190 miljardiin ja on suurempi summa kuin Belgian pankeissa Venäjän talletukset 150 miljardia, jotka pitäisi antaa Ukrainalle, että voisivat valmistaa ja ostaa aseita Venäjän tuhoamiseksi.
Rnskälänkorven tapaus kertoo, että ojitetun korven vanhan kuusikon maapohjassa ei kasva mitään korvaamaan suurta CO2-maapäästöä n, 5 tn/ha/v eikä pintakasvillisuutta tule kovin nopeasti rajulla harvennuksellakaan vähentämään sitä.
Lettosuon tapauksessa valoisan ja harvan tukkimännikon alla kasvoi jo valmiiksi pintakasvillisuutta, joka aukossa nopeasti reagoi parantuneisiin olosuhteisiin ja lähti kasvuun ja teki aukosta jo toisena vuonna nielun.
Näistä tapauksista voisi jo vetää suosituksia.
Ränskälän korven tapaisssa metsissä ei missään nimesä pidä kasvattaa kuusta, vaan valopuita mäntyä tai koivua, joidenka alustat ovat valoisia maapohjan kasvillisuudelle kasvaa, joka korvaisi osaltaan turpeen hajoamista. Uudistamisen aloitus aukolla vedenpinnan noustessa naveromätästyksella saattaa männyntaimet hyvin kasvuun ja maapohjan pintakasvillisuus muuttaa aukon nieluksi nopeasti myös pitemmäksi ajaksi ehkä ensiharvennukseen asti. Metsän järeytyessä se pitää haihduttamalla vesipinnan optimaalisena lähellä maanpintaa, vaikka naverot umpeutuvat ja maapäästöt pysyvät kohtuullisina metsän kierron loppuun saakka. Tavoite olisi, että alkukauden nielu ja loppukauden pieni päästö summattuna olisi sitten päästöneutraali.
Tämä olisi kasvatusmalli Ränskälän korven tapaisille ravinteikkaille suomaille.
En tiedä sanoa miten lähelle neutraalia tilannetta kieroajan CO2-, CH4-maapäästöissä päästään, mutta maapohja pysyy koko kierron ajan optimaalisena molemmille päästöille, joita vähentää rehevän pintakasvillisuuden nielu.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/uutiset/luke-puuston-kasvu-lisaantynyt/#e6075564
Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla on lähes 2,6 miljardia kuutiometriä, vuodentakaisesta arviosta määrä on noussut 26 miljoonaa kuutiota.
Ruotsin mallilla laskien Suomen metsien nielu kovassa nousussa.
Ja kun otetaan keroimella 0,85 nuo Ruotsin nielut vuodelta 2023, niin:
– kivennäismaat 0,85*19 (Ruotsi)=-16 Mtn
– kuollut orgaaninen materiaali 0,85*17 (Ruotsi)=- 14,5 Mtn
– orgaaninen maaperä ja muut päästöt 2024 oli +15,8 Mtn-ekv/Luke
Suomen metsänielu Ruotsin mallilla nyt = -1,1*26-16-14,5+14= 28,6+16-14,5+15,8= – 43,3 Mtn-ekv.
Saarisen lainaukset:
”Luken ja Helsingin yliopiston mittaukset Tammelan Lettosuolla osoittivat, että turpeen hajoaminen ja turpeesta vapautuneet hiilidioksidipäästöt jopa hieman vähenivät kahdessa vuodessa avohakkuun jälkeen. Näin käy, koska pohjaveden pinta kohoaa, ja se hidastaa turpeen hajoamista”, Saarinen sanoo.
”Lettosuolla päästöjä mitattiin kuusi vuotta hakkuiden jälkeen. Tänä aikana hiilidioksidipäästö pieneni 31 tonnista noin kahdeksaan tonniin hehtaarilla. Samalla trendillä nettomääräinen päästö olisi pudonnut nollaan jo noin kahdeksassa vuodessa”, Saarinen toteaa.
Linkin (https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/)sivulla 3.2.2 CO2 balances, Taulukossa 2 ja kuvassa 7:
– on CO2-päästö oli NEE=+30,86 tn ensimmäisenä vuonna avohakkuun jälkeen ja sisältää myös hakkuutähteet, jotka lasketaan tämän ohjeen mukaan:
Linkin sivu ”5 conclusions”: Toisaalta hakkuutähteiden hajoaminen lisäsi alueen CO2-päästöjä; tähteiden päästöjen arvioitiin olevan 49 % ekosysteemin kokonaishengityksestä ensimmäisenä kesänä avohakkuun jälkeen. Toisena kesänä pintakasvillisuus ja sen perustuotanto elpyivät huomattavasti. Toisaalta hakkuutähteiden CO2-päästöt vähenivät, koska osa tähteistä oli hajonnut edellisen kesän aikana. Yhteensä nämä muutokset vähensivät alueen nettoCO2-päästöjä 41 % ensimmäiseen kesään verrattuna.
Hakkuujätteiden CO2-päästö oli 0,49*Reco (ekosysteemin kokonaishengitys) oli o,49*37,29= -18,2 t/ha.
Ensimmäisenä vuonna CO2-maapäästö oli +NEE- GPP- hakkuutähteiden CO2= +30,86-6,59-18,2 tn= +6,1 tn/ha.
Toisena vuonna CO2-maanielu oli +20,72- 11,1 – 12,9(0,41*31,35)= -3,28 tn/ha.
Yhteenvetona:
Ensimmäisenä vuonna Lettosuon avohakkuun tyrvemaapäästö ilman hakkuutähteitä oli +6,1 tn/ha.
Toisena vuonna Lettosuon avohakkuualue kääntyi nieluksi ja turvemaanielu ilman hakkuutähteitä oli -3,28 tn/ha.
Minä laskisin nuo Lettosuon avohakkuun maapäästöt ja maanielun näin.
En ole varma ovatko oikein.
Häkkistä nyt tarvittaisiin.
Siis Ränskälän korvessa aloitettiin jk-kasvatus ja hakattiin jaksollisesti kasvatetun uudistuskypsän metsän puustosta 75% ja pohjapinta-alaa jäi 14 m2. Joko on kerskuttu kuinka tuottavaa jk-kasvatus on?
Carbon dynamics after thinning in two boreal forest sites: Upland and drained peatland,
Jo Tiivistelmässä (Abstrakt) paljastuu, että hakkuutähteet ovat mukana maaperäpäästöissä.
Ja se tekee aluksi kokonaispäästötön suureksi, mutta sitä ei eritellä missään, vaan kerrotaan, että:
Ojitettujen turvemaiden NEP pysyi negatiivisena, ja harvennus lisäsi edelleen CO2-päästöjä (-570 g C m⁻² yr⁻¹) ja johti hitaaseen palautumiseen (-488 g C m⁻² yr⁻¹) harvennusta edeltävälle tasolle.
Josta ei oikein saa selvää, onko tuo -557 g-CO2/m2/v harvennuksen hakkuutähteiden osuus.
Päättelisin, että 570 g/m2/v on hakkuutähteiden osuus CO2-konaispäästöistä 1058 (570+488) g/m2/v= 10,58 tn/ha/v. Tässä tapauksessa vanhan hakkuukypsän metsän metsäpohja oli kasviton kuten yleensä tiheän kuusikon maapohja on, Ei mitään kasvustoa. Nyt kun on rajusti väljennetty maapohja saa valoa, maapohja alkaa kasvaa heinää, sammalta, mustikkaa, korven kasveja ja jne., jotka vähentävät vähitellen tuota CO2-maapäästöä 4,88 tn/ha/v.
Muutaman lähteen näillä tasamailla tiedän ja yhden isomman laajojejn hiekkakankaiden laidalla, josta koko kunta ottaa vesijohtovetensä. Tuo lähde on myös puron alkulähde, muttei enää. Pumppurakennuksen vieressä lähteen vesipinta näkyy olevan monta metria maanpinnann alapuolella. Täällä purot lähtevät yleensä suuremmilta soilta ja norot epämäärisiltä suo-metsä alueilta.
