Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Häkkisen metaaain laskutavasta en ymmärä höykäsen pöläystä, mutta oma varstolaskelta 10 vuoden puoliintumisajalla on helppo ymmärtää ja maksimivarasto syntyy 20 vuodessam ja Luken linkikista saa nuo metaanimäärät esille.
Varaston muodostuessa maksimmiinsa 20mn vuodessa ekv-kerroin on silloin 90..100.
Metaani on ilmastokeskusteluun kuuluva kuten hiilidioksidin, joten voi kuulua tähän ketjuun.
Ei tästä löydy yhtään mitään uutta metaaanista.
Suomen luonnon suot sitovat CO2 ilmasta n. -4 Mtn/v, mutta siitä takisin tulee 1 Mtn mm. metaanin muodossa eli todellisuudessa CO2-nielu on -3 Mtn.
Aika merkityksetön nielu.
Soistuminen alkoi varsinaisesti 2000 sitten ja liittyy ilmaston kylmenemiseen, joka alkoi Rooman lämpökauden jälkeen kohti uutta jääkautta.
Siinäkin mielessä turpeen käyttö olisi perusteltua estää uuden jääkauden tulo, jos hiilidioksidilla yleensä on mitään vaikutusta lämpenemiseen tai kylmenemiseen.
Suomen luonnonsoiden 4 milj.ha metaanivarasto tietenkin on muodostunut tuhansia vuosia sitten ja on suuri edelleen tänä päivänäkin.
Linkissa Luken laskelmassa varasto on jaettu 100 vuoden ajalle, joten metaanivarasto olisi 100*12,4 Mtn= 1240 Mtn-ekv, joka muodostui jo tuhansia vuosia sitten, mutta varasto ei ole kasvanut enää sen jälkeen.
Suomessa on ojitettu 6 milj.ha soita, joidenka metaanipäästö on lakannut vain muutama vuosikymmen sitten.
Jos arvioisi ojitettujen soiden metaanivaraston yhtä suureksi, niin Suomen hiilinielulaskelmista puuttuu valtava nielu – 1240 Mtn-ekv. Olisiko se vuoittainen nielu tai miten se olisi otettava huomioon, on vähän epävarmaa, mutta sanoisin, että olisi vuosittainen nielu.
Se Luken luonnon soiden metaanilaskelma ei taida olla oikein. Se oli tehty niin, että laskettu 20 vuoden vakio metaanipäästön varaston lämmittävä vaikutus ja jaettu se 100 vuodelle.
Vakio metaanipäästön (puoliintumisaika 10 v) lämmittävä vaikutus loppuu 20 vuoden päästä, sillä varaston metaani hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi vuosittain saman määrän kuin uutta tulee varastoon.
20 vuoden päästä metaanin vakiopäästön alkamisesta, metaanin lämmittävä vaikutus loppuu. Metaanipäästö nostaa lämpötilaa vain sen varaston muodostumisen ajan 20 vuotta ja kun varaston kasvu loppuu, niin vakiopäästö ei enää nosta lämpötilaa.
Eipä ole ihme, että sähkö maksaa, kun on poistettu 4000 Mw lämmity. ja sähkötehoa purkamalla halpaa turvevoimaa maailman pelastamiseksi.
Shkön hinnan nousu on suoraa Venäjän hybridivaikuttamista Suomen hyödyllisten idioottien myötävaikutuksella.
Kukapa ei haluaisi pelastaa maailman.
Kukapa ei haluaisi lisää palkkaa.
Kun Kreikka joutui EUn julkisen talouden alijäämämenettelyyn, niin julkisen sektorin palkkoja alennettiin 40%.
Nyt Kreikan talous on kasvava ja talous on vahvalla pohjalla.
Suomella on sama edessä.
Suomessa se koskisi 700 000 julkisen sektorin palkansaajaa, joidenka palkkasummasta 32 miljardia lähtisi 12 miljardia.
Kun puuston kasvu ylittää kokonaispoistuman, kasvu alkaa lopulta laskea. Kasvun ja hiilinielun ylläpitämiseksi tarvitaan myös hakkuita. Metsäalueella suurin kasvu ja puuston bruttohiilinielu saavutetaan, kun eri ikäluokkien metsiköiden pinta-alat ovat yhtä suuret, kun metsä uudistetaan silloin kun kiertoajan keskimääräinen kasvu on suurimmillaan, ja kun puuston kasvu ja poistuma ovat yhtä suuret.
Professori Lauri Mehtätalon tutkimusten mukaan suurin metsän kiertoajan keskimääräinen kasvu ja siten puuston suurin bruttonielu saavutetaan Etelä-Suomessa vähän yli 70 vuodessa.
Pitäneekö tätä tulkiita niin, että tuo maksimaalisen metsänkasvun teoria on ollut jo pitempään tiedossa, mutta Lauri Metsäsalo on tutkimuksillaan osoittanut sen kasvuajan optimiksi n. 70 vuotta Etetelä- Suomessa.
MaalaiSepon tapaan olen ihmetellyt, miksi Suomen metsien kasvu ei vain nouse sinne 110 milj.m3/v, sillä ainakin viimeiset 15 vuotta ovat olleet täällä metsien kasvun kannalata paremmat kuin koskaan.
Ruotsissahan korjattiin jo kasvu 110 milj.m3:stä takaisin 125 milj.m3:iin, mihin notkahti 2018 kesän jäkeen.
”elinvoimaisuus, en monimuotoisuus, termeillä on vissi ero.”
Aki Ikosella näkyy olevan taito ymmärtää tahallaan tai tahattomasti väärin.
Nostaa esiin omia väärinkäsityksiä kommenteistani
Maitten BII arvot eivät kerro, onko jonkun maan luonto monimuotoisempaa kuin toisen maan.
Esimerkki, sademetsä 80% BII vs boreliaaninen metsä 96% ei tarkoita että meidän metsät olisivat monimuotoisempia kuin Brasilian sademetsät. Sademetsät olisivat silti monimuotoisempia.
ja väittää sitten etteivät pidä pakkansa.
Aika epärehellistä.
Tuosta tieteen vastaisuudesta voi sanoa, että minä en epäile MetsäVesi-raportin enkä muidenkaan tutkimusten tuloksia. Mutta kun nämä tutkimukset tyrmäävät luontojärjestöjen kiveen kakattuja totuuksia, ne eivät kelpaakkaan enää.
Esimerkkinä, ojituksisilta ja metsätaloudesta tuleva tummentava TOC- kuorma on vain noin 4%..8% vesiin tulevasta kokonaiskuormasta, mutta se ei enää pidäkkään paikkansa. Kaikki humusväri vesiin edelleen tulee suo-ojituksilta.
Tai jos metsätaloudesta vesiin tuleva fosforikuormalisä on 10..20 g/ha/v, niin se on valtava ei mitätön. Se pilaa Itämeren.
Samoin hiilinielulaskenta. Miksi Hamasin sanomat eivät ole käsitellyt Ruotsin tapaa laskea hiilinielua?
Minä lähetin Hamasin Sanomiin kommentin, että kommentoijat käykää katsomassa minun vastaukset Aki Ikoselle Metsälehdestä, sillä täällä niitä ei julkaista, mutta sitäkään eivät eilen julkaisseet. Yritän tänään uudelleen. Minulla on kaikki viestit tallenettu.
