Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Miksikähän tuossa Lajitietokeskuksen kartassa ovat nuo vihreällä merkityt alueet tien varsilla esim. Kajaanista Kärsämäelle ja muutkin? Talaskangasta ei ole edes rajattu. Varsinainen vanhan metsän suojelualue Paljakan luonnonpuisto on rajattu, mutta Liito-orava havainnot tuolla ovat muutamaa havaintoa lukuunottamatta Paljakan rajojen ulkopuolella.
Talaskankaan suojelualue on 50 km2 Otanmäestä etelään Kainuun ja Pojois-Savon rajan molemmin puolin eikä yhtään liito-oravan havaintoa.
Kajaanissa on ollut nyt muutama metsäpalsta myynnissä ja elen kysellyt Metsäkeskuksesta niiden liito-orava reviireistä.
Tätä Lajitietokeskuksen karttaapa en ole hoksannut käyttää.
Kiitos Ranelle.
Olisikohan tästä tapauksesta tarkempaa tietoa olemassa.
Voisi auttaa ojittajaa oikeilla tiedoilla ylemmässä oikeusasteessa.
Luonnontilasten soiden ojitus parantaakin pintavesien tilaa.
Kaikesta TOC-kuormasta pintavesiin tulee 96% muualta kuin metsätaloudesta (soiden ojituksista).
Ilmastosyklille realismia: Ei ole tiedettä.
Onko tuossa kyse samasta Michael Mannistä kuin tässä?
Jääkiekkomailan isä, professori Michael Mann yritti kaikin keinoin estää häntä pääsemästä käsiksi tutkimusaineistoonsa, mutta lopulta McIntyre onnistui v. 2003 saamaan datan haltuunsa.
Steve McIntyre, muukalainen ilmastotieteen ulkopuolelta, oli onnistunut murskaamaan Mannin lätkämailan, ilmastonmuutosliikkeen ikonin.
Kari Mielikäinen: ”No meillä on todella tämä yli 7 000 vuotta pitkä sarja, ja sieltä ei ole minkäänlaista jääkiekkomailaa löytynyt”.
Eikö liito-oravalla ole muita uhkatekijöitä kuin metsätalous. Niitä muitahan tässä tutkimuksessa ei mainita. Tutkimuksesta ei selviä onko kannan aleman syy siinä että tutkimusalojen metsiä on hakattu jopa aukeiksi. Entä jos mitään ei tutkimusalan metsälle ole tapahtunut edelliseen nähden eikä pesintää ole, niin onko sen syytä sitten selvitetty?
Kuinka paljon pedot verottaa ja luontaiset kannanvaihtelut vaikuttavat.
Oravan luontaiset kannanvaihtelut tulevat sen pääravinnosta käpyvuosista.
Näkyy riittävän päiväkodin pihan 10 puuta liito-oravan lisääntymisalueeksi.
Tässä vaaditaan:
• myös Suomessa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen rajausohjeistuksiin tulee saada uusimman tutkimustiedon mukainen vähintään 4-6 hehtaarin vähimmäiskoko, ottaen mallia Viron suosituksista, jossa ehdotetaan suojeltavaksi 150-säteinen ympyrä (7 ha) liito-oravan pesäpaikan ympärillä. Riittävä LLP-rajaus turvaa toiminnallisuuden lain suojassa.
https://laji.fi/taxon/MX.48243/occurrence
Liito-oravasta näkyy Lajitietokeskus antavan ihan toisellaista tietoa.
Viime vuodelta 3802 havaintoa ja pysynyt samalla tasolla viimeiset 20 vuotta.
Kun Suomen Luonnonsuojeluliitto kirjoittaa jotain, niin varmasti tietää, ettei se pidä paikkaansa.
Juuri näin. Ovat etsimässä liitureita aukolta.
No tästäkö lähden metsänreunasta ajelemaan kotia niin aika paljon mahtuu muutakin kuin aukkoa maisemaan.
Tien varret, kaupunkien puistomaiset asuinympäristöt ja pihapuut ovat parhaita liito-oravien elinpaikkoja. Ei syrjäiset suuret talousmetsäalueet eikä avohakkuualueet.
– Rannikko ja Etelä-Suomi: Liito-oravan levinneisyys painottuu vahvasti Etelä- ja Keski-Suomeen, ja laji on yleisempi rannikkoalueilla kuin sisämaan pohjoisosissa.
– Kaupunkiseudut: Tiheitä populaatioita on havaittu erityisesti Uudellamaalla, esimerkiksi Espoossa ja Helsingissä, missä laji viihtyy varttuneissa sekametsissä, rantametsissä ja jopa taajamien viheralueilla.
Liito-oravia Suomessa on laskettu vääristä paikoista ja saatu aleneva kanta. Liito-oravan parhaat esiintymispaikat ovat nyt kaupunkiympäristöt, joissa kannat ovat elinvoimaisia (LC), kun ovat siellä paremmin pedoilta suojassa.
AJ voisi sitä kysyä Annika Kankaalta.
Haastattelussa 8:37 tuli hyvä peruste sille että Suomen maapäästöt +10..+15 Mtn/v voisi jättää pois merkityksettöminä promille tai promillen osien muutoksina maaperän CO2-varastoon.
Antti Asikainen ” Suomen metsien puustossa on 3,5 miljardin tonnin CO2-varasto ja metsien maaperässä 14 miljardin tonnin CO2-varasto”
Suomen elävän puuston CO2-varaston laskenta: Metsävarat ovat n. 2600 milj.m3 ja sen CO2-varasto on 1,35*2600= 3,5 miljardia tonnia. Se on ok.
Maaperän CO2-varaston laskenta: Ilvesniemen mukaan mestämaassa hentaarilla olisi 60 tn C-hiilen varasto eli CO2-varasto olisi 3,67*60= 220tn/ha ja koko metsämaa-alalla 23 milj.ha CO2-varasto olisi 23*220= 5,060 miljardia tonnnia. Pitäisi olla 14 miljardia tonnia Asikaisen mukaan.
Suhde on kyllä oikea 40%/60%.
Mutta ei tullut lähtötiedoista 14 miljardin CO2-varastoa, kuten Asikaisen mukaan pitäisi.
Entäs sitten noiden maapäästöjen +10..+15 Mtn/v suhde?
10tn/5060tn= 0,19%= 1,9 promillea. Ei ihan promillen osia.
Hyvä peruste jättää maapäästöt pois laskuista jo näillä luvuilla.
Ovat mitättömät.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/a40eb4cf-2130-4823-b466-df5f5a7456b1
Haastattelussa Luken Antti Asikainen.Miksi Ruotsin ”kuollutta orgaanisen aineen” nielua ei käsitelty? Siksikö, että Annika Kangaskaan ei siitä maininnut mitään raportissa?
Ruotsin hakkuiden kuolleesta karikkeista (latvus, oksat, kannot, juuret yms.) tulee CO2-kuollutta karikenielua joka vuosi n. -20 Mtn, mutta Suomessa siitä ei lasketa yhtään nielua.Ruotsin turvemaiden päästö on n. +8 tn-ekv ja Suomen n. +14 Mtn-ekv. Turvemaiden osalta ok, sillä Ruotsissa on 1 milj.ha ojitettuja turvemaita.
