Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kun puuston kasvu ylittää kokonaispoistuman, kasvu alkaa lopulta laskea. Kasvun ja hiilinielun ylläpitämiseksi tarvitaan myös hakkuita. Metsäalueella suurin kasvu ja puuston bruttohiilinielu saavutetaan, kun eri ikäluokkien metsiköiden pinta-alat ovat yhtä suuret, kun metsä uudistetaan silloin kun kiertoajan keskimääräinen kasvu on suurimmillaan, ja kun puuston kasvu ja poistuma ovat yhtä suuret.
Professori Lauri Mehtätalon tutkimusten mukaan suurin metsän kiertoajan keskimääräinen kasvu ja siten puuston suurin bruttonielu saavutetaan Etelä-Suomessa vähän yli 70 vuodessa.
Pitäneekö tätä tulkiita niin, että tuo maksimaalisen metsänkasvun teoria on ollut jo pitempään tiedossa, mutta Lauri Metsäsalo on tutkimuksillaan osoittanut sen kasvuajan optimiksi n. 70 vuotta Etetelä- Suomessa.
MaalaiSepon tapaan olen ihmetellyt, miksi Suomen metsien kasvu ei vain nouse sinne 110 milj.m3/v, sillä ainakin viimeiset 15 vuotta ovat olleet täällä metsien kasvun kannalata paremmat kuin koskaan.
Ruotsissahan korjattiin jo kasvu 110 milj.m3:stä takaisin 125 milj.m3:iin, mihin notkahti 2018 kesän jäkeen.
”elinvoimaisuus, en monimuotoisuus, termeillä on vissi ero.”
Aki Ikosella näkyy olevan taito ymmärtää tahallaan tai tahattomasti väärin.
Nostaa esiin omia väärinkäsityksiä kommenteistani
Maitten BII arvot eivät kerro, onko jonkun maan luonto monimuotoisempaa kuin toisen maan.
Esimerkki, sademetsä 80% BII vs boreliaaninen metsä 96% ei tarkoita että meidän metsät olisivat monimuotoisempia kuin Brasilian sademetsät. Sademetsät olisivat silti monimuotoisempia.
ja väittää sitten etteivät pidä pakkansa.
Aika epärehellistä.
Tuosta tieteen vastaisuudesta voi sanoa, että minä en epäile MetsäVesi-raportin enkä muidenkaan tutkimusten tuloksia. Mutta kun nämä tutkimukset tyrmäävät luontojärjestöjen kiveen kakattuja totuuksia, ne eivät kelpaakkaan enää.
Esimerkkinä, ojituksisilta ja metsätaloudesta tuleva tummentava TOC- kuorma on vain noin 4%..8% vesiin tulevasta kokonaiskuormasta, mutta se ei enää pidäkkään paikkansa. Kaikki humusväri vesiin edelleen tulee suo-ojituksilta.
Tai jos metsätaloudesta vesiin tuleva fosforikuormalisä on 10..20 g/ha/v, niin se on valtava ei mitätön. Se pilaa Itämeren.
Samoin hiilinielulaskenta. Miksi Hamasin sanomat eivät ole käsitellyt Ruotsin tapaa laskea hiilinielua?
Minä lähetin Hamasin Sanomiin kommentin, että kommentoijat käykää katsomassa minun vastaukset Aki Ikoselle Metsälehdestä, sillä täällä niitä ei julkaista, mutta sitäkään eivät eilen julkaisseet. Yritän tänään uudelleen. Minulla on kaikki viestit tallenettu.
Aki Ikonen: Maitten BII arvot eivät kerro, onko jonkun maan luonto monimuotoisempaa kuin toisen maan.
Tässä linkissähän niitä erimaiden BII indeksejä on laitettu paremmuusjärjestykseen, mutta se vertailukohta ko. maan oma luonto.
Aki Ikonen: Sotket nyt kaksi asiaa, elinvoimaisuus ei ole sama asia kuin monimuotoisuus
Lajien määrä ja myös niiden runsaus on monimuotoisuutta.
BII mittaa luonnon monimuotoisuuden muutosta käyttämällä maailmanlaajuisesti kasvien, sienten ja eläinten runsaustietoja. Indeksi osoittaa, miten paikallinen maanpäällinen luonnon monimuotoisuus reagoi ihmisen paineisiin, kuten maankäytön muutoksiin ja tehostumiseen.
Scientist: Pohjoinen luonto ei yleensä ole koskaan niin monimuotoista kuin etelän luonto.
No ei tietenkään, jos etelän ja pohjoisen luontoja verrataan. Kukas niitä on nyt verrannut?
Pohjoisen luonnon monimuotoisuutta pitää verrata pohjoisen alkuperäisluontoon, joka sitten 100%.
https://www.nhm.ac.uk/our-science/services/data/biodiversity-intactness-index.html
Tässähän tuota selvitetään.
The BII measures biodiversity change using abundance data on plants, fungi and animals worldwide. The Index shows how local terrestrial biodiversity responds to human pressures such as land use change and intensification.
Suomeksi:
BII mittaa luonnon monimuotoisuuden muutosta käyttämällä maailmanlaajuisesti kasvien, sienten ja eläinten runsaustietoja. Indeksi osoittaa, miten paikallinen maanpäällinen luonnon monimuotoisuus reagoi ihmisen paineisiin, kuten maankäytön muutoksiin ja tehostumiseen.
No tässä ainakin puhutaan hiilinieluista.
Minun vastaus Kimmo Tuomelalle:
Suomen puujalosteissa ulos on mennyt vuosittain jotain 25 Mtonnin edestä CO2-sodontaa ja Nasan satelliitti näyttää Suomelle ja Ruotsille 50 Mtonnin CO2-nielun eli Suomi jää reilusti hiilinieluksi tämänkin jälkeen. Eihän fossiilisten öljyn, kaasun ja kivihiilen päästöjäkään lasketa tuottajamaiden päästöksi, vaan kuluttajamaiden. Miksi pitäisi puujalosteiden viennissä menevä hiili laskea? Ilmeisesti Suomen jalkaanampujien mielestä pitää.Kimmo Tuomela tässä opettaa meille kaiken oleellisen hiilinieluista ja moittii sitä, kuinka joutuu aina tyhmille selittämään:
Vuonna 2023 teollisuuden käyttämästä puusta meni n. 60% massateollisuuteen. Kauanko arvelet niissä tuotteissa hiilen säilyvän?
Tätä joutuu toistamiseen selittää. Hiilinielu ja CO2-päästö on kaksi eri asiaa. Metsät toimii hiilinieluina. Kun hiilinielua vähennetään esim. suomessa se lasketaan suomen vahingoksi.</span>
Öljy ja kivihiili eivät ole hiilinieluja, koska ne eivät enään sido hiiltä. Sensijaan niiden tuotteistamiseen kulunut energia lasketaan tuottajamaiden päästöiksi. Fossiilienergian käyttö lasketaan taas käyttäjämaan päästöiksi. Esim. suomessa liikennepolttoaineiden CO2-päästöt lasketaan suomen päästöiksi.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011655026.html
Näkyy takkuilevan taas mitä julkaistaan Hesarissa. Aki Ikonenhan näkee vastauksen täältä.
Aki Ikonen: ”””Punaisessa kirjassa ei todellakaan mainita, että Suomen luonto olisi maailman monimuotoisinta, koska se ei ole sitä, et taida ymmärtää mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa.”””
No ei manitakaan, mutta Punaisen kirjan luvuthan sen todistaa.
Kaikista arvioiduista metsälajeista n. 10 000 jo n. 95% on elinvoimaisia tai silmälläpidettäviä, kun jättää lehdot (1..2% metsien pinta-alasta ) pois siksi, että ovat jo suojelussa monenlaisten hoitomuotojen vuoksi. Esimerkiksi luontojärjestöjen mukaan lehtoja ei saa päästää kasvamaan vanhoiksi lehdoiksi eli kuusettumaan, vaan suorittaa niissä hoitohakkuita, sillä metsien vanheneminen vähentää radikaalisti muita lehtolajeja kuin lahopuusta riippuvaisia.
Aki Ikonen:”””Myöskään korkea biodiversiteetti-indeksi ei tarkoita korkeaa monimuotoisuutta, yritä ensin selvittää itsellesi, mistä kirjoittelet. NHM BII on ENNUSTE, joka on tehty viidellä eri sosioekonomisella skenaariolla (SSP) vuodesta 2014 eteenpäin aina vuoteen 2050.”””
Korkea BII juuri tarkoittaa korkeaa monimuotoisuutta. Eri maiden indeksistä löytyy netistä haulla: ”Biodiversiteetti-indeksi: Suomen luonnon monimuotoisuus EU:n huippua”
Biodiversity Trends Explorer ei ole enää voimassa ja odotellaan uusia ennusteita. Siihen saakka mennään tuolla maailman parhaalla 96% indeksillä. Tanskalla se oli 45%.
Aki Ikonen: ”””Mitä tulee vesistöihin, suo-ojitusten on todettu kaikissa tutkimuksissa aiheuttavan ojitusalueiden vesistöille merkittävää ravinnekuormaa.”””
Kuormitukset ovat luonnon soiden luokkaa ja mitättömät. Luonnontilaisten valuma-alueiden (ei ojituksa) TOC-päästöt ovat keskimäärin suuremmat kuin metsätalouden valuma-alueiden (on ojituksia). Fosforin lisäpäästö luonnontilaisiin soihin nähden on 19..20 g /ha/v, joka vastaa 5..10 sokeripalaa hehtaarille ja typen lisäpäästön 200 g/ha/v aiheuttaa ilmasta tuleva laskeuma. Etelä-Suomessa typpilaskeuma on 4 kg/ha/v.
