Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Käpysonnille, että sivulla 942 vertailussa Lettosuon avohakkuu ja jk-hakkuu.
Ennen avohakkuuta Lettosuon avohakkuuosa oli keskimäärin CO2- nielu -3,0 tn/ha/ v. Silloin metsä ja maanpohjan kaasvillisuuden CO2- sidonta GPP oli suurempi kuin netto maapäästö NEE.
Se kuinka paljon turvemaapäästöä tuolloin oli ei selviä noista luvuista, mutta varmasti sitä oli.
6 vuotta avohakkuun jälkeen maapäästö oli n. +8 tn/ha/v, jossa ehkä hakkuutähteiteidenkin päästöä vielä saattoi olla mukana. Ensimmäisenä vuonna hakkuusästön päästö oli 20 tn ja maapäästö 11 tn eli NEE oli 31 tn/ha. Se kuinka alas maapäästö laskee pohjavesipinnan noustua ei vielä tuossa 6 vuodessa selvinnyt, mutta NEE näkyy olevan n. 5 tonnin laskussa vuodessa edelliseeen vuoteen.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552
Mikolan esitelmä.
Aleksander Stubb: ”Ilmastonmuutos on meille eksistentiaalinen kysymys”.
Taulukkossa (kohdassa 54 min ja 20 sekuntia) on esitetty metsäojitettujen soiden päästö +9,7 Mtn+kangasmetsien nielu -0,8 Mtn ja enegiateollisuuden päästö +8,4 Mtn ja kotimaan liikenteen päästö. + 9,6 Mtn.
Mikola ”ehdottaa”, että fossiilisia päästöjä pitäisi korvata vähentämällä metsäojotettujen soiden päästöjä, muuten ei päästä hiilineutraaliuteen 2035.
Suomen metsät Luken mukaan ovat jo hiilineutraali, jossa on myös mukana kaikki mahdolliset päästöt myös metsäojitettujen soiden päästöt. Metsissä ei tarvitse tehdä mitään päästövähennyksiä eikä hakuutasoa laskea, sillä ovat nyt kuin luonnontilaiset metsät. Hiilineuraali.
Ei ole oikein tieteellistä asettaa metsien päästöjä vastakkain fossiilisten päästöjen kanssa ja antaa ymmärtää että metsäpäästöt tässä on ongelma.
Floridakin menee pakkaselle ensi sunnuntaina.
https://www.windy.com/fi/-L%C3%A4mp%C3%B6tila-temp?temp,2026-01-31-15,52.322,-26.807,3,m:eV8adwW
Suomen puunjalostukselle on tullut viime aikaina kolmelta taholta tyrmäysisku.
Ensinnäkin sellun laskutusvaluutta dollari on romahtanut viime vuonna 15% euroon nähden ja toiseksi sellun dollarimääräinen hintakin on laskenut.
Open AI laski Metsäroupin menetykset sellun osalta näin.
📉Sekä sellun dollari-hinta että valuuttakurssi voivat yhdessä pienentää Metsä Groupin euroissa mitattuja myyntituloja merkittävästi – tässä esimerkissä jopa ~750 milj. € vuodessa verrattuna vuoden 2024 tasoon.
Jos sellupuuta ostettiin viime vuonna 10 milj.m3, niin sellupuun hinta laski 15 e kuutiolta merkitsisi säätöä vain 150 milj. e (toisin hinta alkoi laskea loppuvuodesta), joka on ei pelasta mitään. Loput 600 milj.e palkkakustannuksia pitäisi vielä leikata.
Ja kolmanneksi vasta Suomen beljakovilainen ay-liike lakkoili metsäteollisuudelle miljardien tappiot ja palkankorotukset päälle.
Saapa nähdä käykö kuin finassikriisin vuonna 2009?
Siinä beljakovilaisen ay-liikkeen aiheuttamassa (kilpailijamaita korkeammat palkankorotukset) metsäteollisuuden lamassa 20 000 metsäteollisuuden työpaikkaa hävisi.
Annika Kangas:”Ruotsin malliin ei voida siirtyä”
Tätäpä saattoi odottaa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/ce9eb96a-f131-48e1-a47c-bc4f74892189
Onko Ruotsissa metsien suojelu vielä hullumpaa kuin Suomessa?
Pohjantikka. joka Ruotsissa on silmälläpidettävä ei uhanalainen, on keskeyttanyt lukemattoman määrän hakkuita.
Suomessa Pohjantikka on elinvoimainen ja näkyy olevan Ruotsissa vielä elinvoimaisempi kuin Suomessa Lajitietokeskuksen kartan mukaan.
Miten Kurki jakaisit, eli mitkä luetaan vanhan metsän lajeiksi ja mitkä luonnontilaisen metsän lajeiksi?
https://laji.fi/taxon/MX.189781/occurrence
Esimerkiksi tämä kovakuoriainen Lattatylppö on vanhojen kangasmetsien laji ja toissijaisesti vanhojen lehtojen laji. Lisäksi on eteläisen ilmaston laji ja pienen popun laji ja suuret kannanvaihtelut.
Uhanalaisuuden ensisijainen syy on lahopuun väheneminen, kun se on ensin mainittu. Voisiko siitä tehdä johtopäätösiä kysymykseen, että esiintyy monenlaissa metsissä kunhan siellä on lahopuuta.
Arviointi näillä tiedoilla on epävarmaa ja työlästä.
Tässä tarkemmin Lattatylpöstä. Elää haapapuussa myös aukolla.
https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Lattatylpp%C3%B6.pdf
Laji.fi on arvioinut lajeja enemmän kuin Punainen kirja. Sieltä voi itse availla, kun valitsee lajin, uhanalaisuusluokan, elinympäristön ja lisämäären -v.
Esim. Kovakuoriaiset, CR,EN,VU,NT ja LC, Metsät ja v :
Tulee listaus 202 arvioidusta lajista ja lajin voi sitten avata ja lajilla on ensisijainen elinymäristö (taulukko 5 Punaisessa kirjassa) ja sitten myös toissijainen elinympäristö.
En löytänyt Luken julkaisua, johon Isomäki viittaa, olisikohan tiedotteissa tai uutisissa jos etsisi viime marraskuun kohdalta.
Miksi se ei olisi tämä, jonka jo postasin edellisellä sivulla?
https://www.luke.fi/fi/uutiset/metsavarat-2025-puuston-kasvun-aleneminen-pysahtynyt
