Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
AJ on oikeasssa, että tiedossahan tuo metsien maksimikasvun periaate on ollut jo pitkään, mutta esiin sitä ei juuri ole tuotu ei hiilinieluista käydyissä kesksuteluissakaan ja vasta minäkin olen sen kuullut juuri Häkkiseltä.
Esimerkiksi HCV-kohteissa tai Kemijärven yhteismetsän hakkuusuunnitelmassa, joka saattaa olla suojelunarvoista vanhaa metsää.
Eiköhän pitäisi jo säätää laki, että Lapissa ei voi suojella enää yhtään metsähehtaaria lisää, kun suojeltua metsää on jo miljoonia hehtaareita lähes puolet koko Lapin pinta-alasta.
Hyvä että Hakkine aina silloin tällöin piipahtaa täälläkin.
Hakkineen ansioksi pitänee lukea tuo, että yhä useammin tulee esille tutkijoiden kirjoituksissa tämäkin hänen lanseeraama metsien kasvuteoria ”että metsien maksimikasvu saavutetaan vain hakkaamalla vuosittain koko kasvu ja pitämällä metsien ikaluokkajakauma optimaalisena 25-30-30-15.”
Kiitos tästä.
Minulle kyllä selvisi siitä keskustelusta, miten metaani lämmittää ilmastoa.
Mitenkä Ruotsi laskee tuon kuolleen orgaanisen materiaalin ja kivennäismaan nielut? Luultavasti varastoperiaatteeella ja kuinka pitkälle ajalle se lasketaan, että hiili palautuu takaisn ilmakehään. Jos se olisi 100 vuotta, niin silloin 100 vuotta sitten hakkuut olivat puolet nykyisestä eikä tuota 100 vuoden rajaa vielä näistä viime vuosien hakkuista ole saavutettu, joten hakkuukarikesyöte on vielä täysmääräinen, kun varasto ei vielä niiltä osin ole alkanut purkautumaan.
Suomessa tuo aika voi olla paljon lyhyempi ja varasto jää pienemmäksi ja varasto purkautuu jo melkein saman suuruisia hakkuukarikesyötteitä kuin mitä nykyään syntyy hakkuista. Eikä nielua synny juurikaan.
Suomellahan oli 2023 hakkuusäästöä 17,2 milj.m3, joka ruotsalaisen tavan mukaan laskien oli CO2-nielu 1,1*17,2= -19 Mtn.
Ja kun otetaan keroimella 0,85 nuo Ruotsin nielut vuodelta 2023, niin:
– kivennäismaat 0,85*19=-16 Mtn
– kuollut orgaaninen materiaali 0,85*17=- 14,5 Mtn
– orgaaninen maaperä ja muut päästöt +15,8 Mtn-ekv
Suomen metsänielu Ruotsin mukaan laskien 2013 oli= -19-16-14,5+14= -35,5 Mtn-ekv.
Mielenkiinnolla odotan Ruotsin lukuja viime vuodelta.
Vähän on selvinnytkin.
– metsien kasvu 125 milj.m3
– hakkuukertymä 87,1 milj.m3
– luonnonpoistuma 105 milj.m3 ( https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/, vuonna 2020 on ollut markkinapuuhakkuut 87 milj.m3 ja sitä vastaava luonnon poistuma)
– hakkuusäästö 125-105= 20 milj.m3.
Linkistä otan vuoden 2020 luvut. Ruotsin metsien hiilinielu olisi:
– kivennäismaa n. -20 Mtn-CO2
– elävä puusto n. 1,1*20= -22 Mtn-CO2
– kuollut orgaaninen materia n. -17 Mtn-ekv
– orgaaninen maaperä ja muut päästöt n. +8 Mtn-ekv
Metsien Hiilinielu= -20-22-17+8=-51 Mtn-ekv
Norja on saanut rikastua rauhassa fossiilisilla öljyllä ja kaasulla. Äljyrahaston 1500 miljardin tuotto 5% vastaa Suomen valtion budjettia.
Suomessa uusiutuvan turpeen käytön kieltämisaloite tuli suoraan Venäjän vaikuttaja Kimmo Kiljuselta.
Luke vasta julkaisi tutkimukset turvetuotannon vesistövaikutuksista. Niitä ei löytynyt.
https://www.verkkouutiset.fi/a/bjorn-wahlroos-taman-takia-suomella-ei-mene-niin-hyvin/#17ec5cb3
“Paras hallitusohjelma 50 vuoteen”
Nykyhallituksesta Wahlroos puhuu positiivisesti, mutta kritiikkiäkin on. Hän katsoo Petteri Orpon (kok.) hallituksen linjan olevan selvästi oikea ja hallitusohjelma kunnianhimoisempi kuin aikoihin.
– Harva maa on kokenut 18 vuotta sellaista talouden takapakkia kuin Suomi. Se ei oikene ihan pienillä toimenpiteillä.
Wahlroos arvioi, että tarvittaisiin “riittävän dramaattisia ja suuria” uudistuksia etenkin verotuksessa ja työmarkkinoilla, jotta talouskasvu voitaisiin palauttaa lähelle potentiaalista tasoa.Työmarkkinoilla tarvittaisiin muutosta historiansa aikana miljoonia työttömiä Suomeen tehtailleesta beljakovilaisesta ay-liikkeestä pohjoismaiseen vastuuta ottavaan ay-liikkeeseen, että kilpailukyky säilyisi ja Suomen talous saataisiin taas kasvuun.
Nyt pitäisi olla menossa Sipilän KIKYn 3.vaihe. Palkkojen pitäminen ennallaan, että kilpailijamaat nostaisivat omiaan ja päästään tasavertaiseen asemaan. Ruotsissa 3-vuorotyön palkkakustannus metsäteollisuudessa on edelleen 40% halvempaa.
Julkisella sektorilla nyt 18 vuoden aikana palkankorotuksiin on jouduttu ottamaan 100 miljardia velkaa, kun talous ei ole kasvanut yhtään.
Wahlroos ottaa tuossa esimerkiksi talouden hoidosta 1990-luvun alun laman. Holkerin hallituksen aikaisten 40% palkankorotusten aikaansaannos 600 000 työtöntä konkurssien ja pankkisektorin romahduksen jälkeen, talous pelastettiin 40 % devalvaatiolla, joka palautti palkat takaisin kilpailijamaiden tasolle ja saatiin talous kasvuun.
Pääministeri Lipposen hallituskaudella maksettiin Suomi lähes velattomaksi ja Lipponen otti beljakovilaisen ay-liikkeen 8 vuodeksi kuristusotteeseen. Muutenhan se ei olisi onnistunut.
Ilkkui joka päivä sinne suuntaan, että matalat (kilpailijamaiden mukaiset) palkankorotukset mahdollistavat Somelle hyvä talouskasvun ja hyvän työllisyyden”.
Lipponen on Suomen historian paras pääministeri.
Petri Keto-Tokoi huomautti eräässä esitelmässä mainitusta Vessarin jk-koealueesta, että se on ollut alun perin jaksollisesti hoidettu. Aitoja pitempään jk-mallissa olleita metsiä ei ole hyvin paljon tarjolla havaintokohteiksi.
Missä päin tämä jk-metsä on?
Ilmeisesti aloitettu jaksollisen vanhemman metsän yläharvennuksella ja niitä pitää tehdä useampia ja kestää kymmeniä vuosia ennen kuin jk-metsästä voi puhua.
Tässä Luontopaneelin linkissä kuvan 9 mukaan jk-metsän simulointi aloitetaan jaksollisesta ensiharvennuksesta.
