Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Punaisen kirjan mukaan metsälajien uhanalaisuus on pysynyt ennallaan. Metsätalous ei siis ole aiheuttanut lajikatoa. Suurin uhka Suomen uhanalaisille lajeille on Suomen luonnon umpeenkasvaminen ja Suomen ankara ilmasto.
Punaisen kirjan mukaan Suomessa on 2667 uhanalaista lajia, mutta niistä 2352 lajia ovat jo Suomen luonnon hellässä huomassa hakkuiden ulkopuolella tai hakkuurajoitteissa tai hakkuusuosituksissa (lehtoja ei saa päästää vanhoiksi metsiksi ja uha-lajit ovat joko toisenlaisen ilmaston lajeja tai pienen popun lajeja) tai suojelussa seuraavasti: perinneympäristöt 650 lajia, lehdot 377, harjumetsät 75, paahderinteet 58, paloalueet 25, suot 120, vedet 156, rannat 283, kalliot 298 ja tunturipaljakat 309.Mitenkähän nuo kalliotkin ensisöidään?
Eikä yhtään metsälajia ei ole hävinnyt Suomen metsistä metsätalouden vuoksi 50 vuoteen.
Hesarissa voi vaikuttaa sekin että, kun ei ole tilaaja, ei oikein niitä kommenttejakaan aina julkaista. TA on varmasti tilaaja.
Kaliumin puutetta, jos kuusentaimien viimeistä edellinen neulaskerta kellastuu.
Nyt tuli Trumpille varoitus.
Venäjän sotabloggarit ovat vaatineet Trumpin likvidointia, kun meni kaappamaan venäläisen sukelluveneen vartioiman Venäjän varjotankkerin.
Iranin 88 miljoonainen kansa haluaa Reza Pahlavin, joka asuu USAssa.
https://www.verkkouutiset.fi/a/hallinto-horjuu-iranissa-vakijoukot-kaduilla/#17ec5cb3
Tuosta Grönlannista ei kannataisi riidellä. Olkoon nyt vähän aikaa Trumpin omistuksessa. Kunhan demokraatit saavat enemmistön kongressiin palauttavat hallinnon Tanskalle.
Grönlantihan on Natossa ja varmasti nytkin saisi rakentaa sellaisen puolustuksen sinne kun haluaa.
Puiden kuolleiden karikkeiden päästöt lasketaan varastoperiaatteella. Niitä ei liene vaikea laskea, kun tiedetään hakkuun runkopuumäärä ja ym. luonnonpoistumat.
Korkiakoski 2019 ja 2023 tutkimukset on tehty ojitetuilta turvemailta siksi, kun niiltä tulee turvemaapäästöjä. Se ainakin minusta on mielenkiintoisin tieto, jota ei tahdo löytyä muuten kuin salapoliisityönä.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552
Näkyy nuo NEE, GPP ja TER(Reco) vähän eroavan edellisestä tutkimuksesta.
Vuoden 2017 luvut NEE=2220, GPP= 1290 ja TER(Reco)= 3490
Turvemaaperän päästö (ilman hakkuutähteitä) ei siitä juurikaan muutu ja on 2220 (NEE) – 1460(0,42*3490 (TER))= 7,6 tn.
Jos tuo hakkuutähteiden(residue) osuus olisi pudonnut 6 vuodessa puoleen 25% TER:stä vuonna 2021, niiden osuus olisi 0llut 0,25*4000= 1000 eli suurempi kuin kaikki päästöt 820.
Avohakatun Lettosuon maapohja saavutti vuonna 2021 CO2-nielun -1000+821= -1,7 tn/ha.
Onhan soiden ojittaminen poistanut metaanipäästöjä mutta toisaalta se on aiheuttanut valtavat hiilipäästöt, ja turvepelloilla lisäksi
No ei nuo ojitusten aiheuttamat CO2-päästöt n. +12 Mtn kovin suuret ole siihen nähden, kun Ruotsillakin 2023 oli niitä +7 Mtn. Jaettuna pinta-alalle 5 milj.ha siitä tulee n. +2,4 tn/ha.
Ruotsin ei tarvitse omista ojitus-päästöistä eikä muistakaan välittää enää mitään, kun on laskenut itsensä hiilinieluksi.
Jatketaan.
Jatkotutkimus Korkiakoski ym.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552
Taukossa 2 näkyy olevan tuosta Lettosuon aukkohakkuusta mittaukset vuoteen 2021 saakka. Suureet NEE, GPP ja TER.
Pintakasvillisuuden CO2-sidonta GPP on noussut 3-kertaiseksi ensimmäisestä hakkuun jälkeisestä kesäajasta 2016-17.