Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tarkoittanee, että istutusrivit ovat 10m etäällä toisistaan ja koko rivi sitten on joko mäntyä kuusta tai raudusta 1 m välein. Eikö siinä sitten ole 10m ajokaista.
Koivu lähenee eukan kasvupotentiaalia. Vuosikymmeniä sitten eukan vuosikasvuksi ilmoitettiin 20 m3/ha/v. Eukaakin on jalostettu tänä aikana ja kasvanee 30..40 m3/ha/v. Kasvumaapohja lannoitetaan syvältä. Kone nostaa puolen metrin maakerroksen kitaansa ja sekoittaa lannoitteet.
Koivulla päästäneen jo 20 m3/ha/v keskikasvuun?
Muhoksella Metlan Tahvolan tilalla on siperian lehtikuusen istutus, jossa on päästy 20 m3/ha/v kasvuun. En nyt ole varma onko vain hetkellinen kasvu vai keskikasvu. Kuution kokoon siellä parhaat puut ovat kasvaneet 35 vuodessa. Minulla on tuota samaa alkuperää mäntyistutusten joukossa ja kyllä s-lehtikkuusi kasvaa 2-kertaisesti ja nyt tosiaan 35 vuoden ikäisenä kuoren päältä rinnankorkeudelta on 35 cm. Pituutta ei ihan vielä ole 20m, että olisi noin kuution.
Jäi vielä kysymättä huonopartaiselta, kun on taas vierailee palstalle, että joko tuo yo-kysymys olisi tullut ratkaistua.
Risupartakin on joku hikinen.
Taulukko 5 sen aiheuttaa.
Onko Kurki ehtinyt miettiä niitä v-lajeja? Jos ryhmässä on korkea uhanalaisuusaste, miten niitä parhaiten autetaan ja tehdäänkö niitä asioita käytännössä jo?
Taulukossa 5 v- lisämäärrelajit ovat vanhoissa metsissä.
Lehdoissa ainoa parannuskeino uhanalaisen lajin runsastuttamiseksi ja sen ylläpitämiseksi on siirtoistutus. kun muutenkin pienet pinta-alat ovat jo hoidossa ja uhanalaiset laholajit ovat reunalajeja, jotka yrittävät sopeutua Suomen ankaraan luontoon tai pienen populaation lajeja, joille pinta-alasuojelu ei käy, kun voivat kadota vuosikymmeniksi.
Mutta vakiopäästöllä metaani voi muodostaa ilmakehään vain tietyn kokoisen metaanivaraston.
Sitä tarkoitin.
Eli metaanivarasto nosti tietyn verran lämpötiaa 20 vuoden (puoliintumisaiaka 10 v) aikana, kun varasto kasvoi maksimiinsa ja sen lämmitysvaikutus jäi siihen määrään, kun varasto alkaa hajota vanhimmasta päästä.
Lisää enää lämmittää vain metaanin hajoamistuote CO2, joka 1/30 osa varastoa täydentävästä uudesta vakio metaanipäästöstä.
Tästä syystä metaanin vuosittaista vakiopäästöa ei voi lisätä muihin CO2-päästöihin, sillä eivät ole verrannollisia enää 20v päästä.
Taisi olla Häkkinen, joka kritisoi vuosittaisen metaanipäästön ja CO2-päästön yhteenlaskemista, ettei niitä voi yhteenlaskea.
Antero Ollilallakin oli samansuuntainen käsitys, ettei metaani lämmitä.
Tottahan tuo on. Näin sitä on taas tullut opittua uutta.
Esimerkiksi Suomen nautaeläinten vuosittainen metaanipäästo 2,1 Mtn-ekv jota hirvitellään, pitäisi jakaa 30 eli se vastaisi vain hajonneen metaanin CO2-päästöä 0, 07 Mtn, joka tietenkin on merkityksetön.
Samoin turvemaiden maapohjista laskettu metaanipäästö n. 2 Mtn-ekv.
Ei ole ihan noin yksinkertaista ole.
Jos muistaa niitä aikoja, miksi markkaa devalvoitiin, niis se menee juuri noin tänä päivänäkin. Nyt olisi 25% devalvaation paikka, jolla palkat laskettasiin lähemmäksi kilpailijamaiden tasoa, jota beljakovilainen ay-liike tietenkin vastustaisi tulonsiirtona köyhiltä suurpääomalle.
Nyt muutaman vuoden aikana metsäteollisuudelle beljokilainen ay-liike on aiheuttanut lakkoilullaan miljardien tappiot. Näitä kustannuksia ei kilpailijamailla ole. Niillä on kassa tuon verran suurempi. Lisäksi Suomen puujalostuslaitosten palkkakustannukset ovat 1,5 kertaiset Ruotsiin nähden. Tämähän tuli nilmi Kaipolan sulkemisen yhteydessä.
Nyt pitäisi olla menossa Sipilän KIKYn 3. vaihe. Pitää palkat ennallaan niin kauan kun kilpailijamat nostavat omia palkkojaan ja saavuttavat Suomen tason.
Onko näin ollut.
Linkissä on esitetty ennallistamisen aiheuttamat metaanipäästöt eri suotyypeillä. Suurin päästö avosuolla on 12 tn-ekv/ha/v.
Jupesalla on oikeat luvut.
Soiden ennallistamisen metaanipäästö on suurimmillaan 20 vuotta (puoliintumisaika 10 vuotta) sen alkamisesta eli juuri nyt, kun ilmaston vuoksi ilmastopäästöja pitäisi rajoittaa. Metaanipäästön ilmastovaikutus alkaa 20 vuoden päästä hiipua ja kun metaanivaraston purkautuminen on yhtä suuri kuin sinne tuleva uusi vuosittainen metaanin vakiolisäys, niin metaanin ilmastovaikutus romahtaa 1/30-osaan vuosittaisesta vakiopäästöstä, kun se hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Vain tuo hajonnut jäämä metaanista CO2 jää enää ilmastoa lämmittäväksi.
joka yhdistyy siihen kummalliseen suomalaiseen tapaan, jossa oikein haetaan sitä, että voitaisiin ns. ampua omaan jalkaan ja että Suomelle aiheutuisi ”tutkimuksista” mahdollisimman paljon taloudellista vahinkoa.
Tämä Suomen omaan jalkaan ampuminen on sotaa käyvän Venäjän hybridivaikuttamista kuten oli Neuvostoliiton Suomen suurlähettilään Aleksei Beljakovin ideoima ”Beljakovin oppi” Suomen ay-liikkeelle, kuinka kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla Suomen taloutta voi sabotoinda tavoitteena vallankumoukselle otollinen tilanne.
Kukapa ei niitä palkankorotuksia haluaisi tai kukapa ei haluaisi ilmastonmuutosta estää ja luontoa suojella, vaikka talous tuhoutuisi siinä sivussa esim. lopettaa koko Suomen metsätalous.
Beljakovilainen ay-liike Suomessa toimii entistä vahvempana. Metsäteollisuuden kilpailukyky on pilattu palkankorotuksilla niin, että vain Suomessa tehtaita suljetaan ja metsäteollisuus tekee tappiota. Turpeen luokittelemisen fossiiliseksi ajoi Venäjän influensseri Kimmo Kiljunen.
Viime vuosina Suomi on saanutt uusia beljakovilaisia liikkeita kiihdyttämään Suomen talouden tuhoa kuten Ilmastopaneeli, Luontopaneeli ja LUKE .
Ja Putin on mielissään:” Ainakin Suomessa kaikki menee suunnitelmien mukaan”.