Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tässä hyvä esimerkki Vihreästä oikeudesta on Matti Kärkkäisen ojitus. Avainsanat ovat ”voi olla”.
Vaasan Hallinto-Oikeus.
Oikeuden mukaan ojituksista on voinut aiheutua pilaantumista alapuolisessa vesistössä.
Metsätalouden ojitushankkeiden ympäristövaikutuksista on olemassa vahva tutkimusnäyttö. Ojitus lisää suolta tulevia typpi- ja fosforipäästöjä, liuenneen orgaanisen aineen ja kiintoaineen kuormitusta sekä maaperän
hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Nykytiedon valossa ojitettujen soiden päästöt ovat pitkällä aikavälillä suurempia kuin ojittamattomien soiden päästöt, vaikka ojitusalueilla ei olisi pitkään aikaan tehty mitään toimenpiteitä.
Ympäristöriskit korostuvat, jos ojitettava alue sijaitsee lähellä vesistöä tai
alueella, jossa tavataan happamia sulfaattimaita.Kaikelle tuolle on olemassa vahva näyttö tutkimuksessa MetsäVesi raportissa 2020, että on vihreää roskaa. Metsätalouden osuus koko TOC-kuormasta vesiin on 4%ja loput 96% tulee metsä- ja maaluonnosta taustakuormana ja valuma-alueilla mitaten luonnontilaisen ja ojitetun ero olisi vain n.10%.
Tässä tutkimuksessa ojittamattomien ja ojitettujen soiden TOC-kuormaerosta Mika Nieminen pohtii tuleeko ero ojitusalueella kasvavasta puustosta. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0048969721002163
Metsänhoitosuosituksissa esitetään muun ohella ohjeelliset ojasyvyydet, sarkaleveydet ja suojavyöhykkeet, joilla voidaan hallita kiintoaine-, ravinne- ja humuskuormitusta.
Suojavyöhykkeet (-kaistat) ova juuri niitä , joista suurin osa TOC-kuormasta vesiin tulee. Ojitusalue on 10 vuodessa istutuksesta hiilinielu ja siitä eteenpäin talousmetsänä hiilinielu ikuisuuteen.
Voimakasoksaisuus ”liian” rehevällä paikalla vain arveluttaa.
Vastasin tuonne lukijoiden kuviin.
Taimella ollut ihan oikea hento-oksainen alku. Sitten myyrä käynyt syömässä latvasilmuja. Tuo alin paksu oksakiehkura tulee siitä. Kun latvan kasvu näin pysähtyy vuodeksi kahdeksi, niin kasvu menee alaoksiin ja paksuntaa ja pidentää niitä.
Korjaus on sahata nuo paksut alaoksat pois ja korjata latvanvaihtokohta, nythän siinä on mutka, sahaamalla siitäkin ylimääräiset oksat pois. Kun sen tekee runko kyllä oikenee niin hyvin, ettei sitä muutaman vuoden päästä edes huomaa.
Metsämyyrä on monesti männyntaimikolle pahempi tuholainen kuin hirvi. Pilaa tyvitukin. Näkyy myyrä pesiytyneen aukolle. Uusi silmujen syönti saattaa olla jo ensi talvena niin, että lähes jokainen taimi syödään. Metsämyyrä kiipeilee 5..7m pituisiin taimiin asti.
Kuinka paljon tuollaisia taimia taimikossa on nyt? Ilmeisesti enemmänkin, kun aihe on paksuista oksista männyntaimikossa.Jos pitäisi Pyhä-Häkkiä esimerkkinä vanhoista metsistä, niin kai niihin hiilimäärin talousmetsissä päästään. Oliko siellä se 0,5 ha metsäalue, jossa 1000 m3/ha puuta? Siihen nyt ei päästä. Mutta on paljon kuivaa kangasta ja itsemurha kuusikoita. Metsänparannus keinoista paras on auraus ojitusmätästy, joka siirtää Pohjois-Suomen kasvuolosuhteita 500 km etelämmäksi.
Ei kai Suomessa enää hakattaisi jo suojeltuja metsiä l. luonnon metsiä, vaan voisi lisätä metsäpinta-alaa ojittamalla ravinteikkaita tai tuhkalla lannoittaa turvepohjaisia soita ja joutomaita kuten vasta Matti Kärkkäinen Ventosuolla. Nämä ojitukset ovat pitkässä juoksussa hiilineutraaleja kuten kaikki tähänkin mennessä hyvin metsää kasvavat ojitetut turvemaat.
Talouskäyttö purkaisi luonnonmetsien ja soiden hiilivarastoja ja heikentäisi monimuotoisuutta.
Luonnon metsien maapohjan hiilivarasto on vakaa ja asettunut suhteeseen 40%/60%. Nyt kuten Suomesssa ja Ruotsissa, jossa talousmetsissä on 2-kertainen puumäärä, niin maapohjan hiilivarasto alkaa kasvaa ei vähentyä (vert, ruotsin maaperätutkimukset) ja enemmän puuta antaa suuremman hiilivaraston.
Onhan niitä luonon metsiä, joissa puuta on 1000 m3/ha (Isojaon metsä) mutta paljon olisi myös heikko puustoista kitumetsää ja itsemurha kuusikoita, joidenka kasvu ja puumäärä nykyään metssien parannusohjelmien jälkeen on kokonaan toista luokkaa kuin luonnontilaisena. Parhaiten kasvavissa talousmetsissä saavutetaan Vesijaon puumäärä jo 70..100 vuodessa.
Tekokoäly (AI) sanoo:
Suomen metsien puumäärä (puuston tilavuus) luonnontilaisena olisi todennäköisesti pienempi kuin nykyinen metsätalouskäytössä oleva määrä, vaikka se sisältäisi huomattavasti enemmän lahopuuta ja vanhoja, suuria puuyksilöitä.Onko olemassa lajien uhanalaisarviota luonnon metsistä? Mistä tulee käsitys, että luonnon metsissä ei olisi lajien uhanalaisuutta? Vanhoissa metsissä lajien monimuotoisuus romahtaa ja kun luonnon metsissä niitä vanhoja metsiä lienee suhteessa enemmän, niin siihen en usko, että luonnon metsissä ei olisi lajien uhanalaisuutta mitaten niillä mittareilla miten metsien lajit nyt arvioidaan.
Kyllä luonnon metsät voi ottaa talouskäyttöön ja ojittaa lisää soita metsää kasvamaan, kun nämä talousmetsät pysyvät hiilineutraaleina. Näin saadaan lisää raaka-ainetta puujalostukseen ja samalla työtä ja verotuloja lisää ja uusiutuvaa enegiaa korvaamaan fosssiilisia.
Silti metsät olisivat hiilineutraaleja, jopa Luken laskemana.
Ruotsissahan metsät ovat suuri hiilinielu, vaikka poistuma olisi suurempi kuin metsien vuotuinen kasvu.
Ruotsin metsien poistuma on nyt n. 105 milj.m3 ja kasvu 125 milj.m3. Ruotsi voi lisätä hakkuita 10 milj.m3/v eli sen mitä Suomen hakkuita on vaadittu alemmaksi ja maa olisi silti hiilinielu.
Luonnontilaiset metsät eivät ole hiilinielu, vaan ovat ilmaston kannalta hiilineutraaleja.
Luken mukaan Suomet metsät ovat hiilineutraalit, jossa mukana myös maapäästöt. Tätä taustaa vasten ei ole mitään järkeä keskustella erikseen ojituslaueiden maapäästöistä, kun ojitusalueiden puuston nielu korvaa maapäästöt kuten Lettosuolla ja pitää ne hiilineutraaleina. Ojitetun Lettosuon avohakkuualue ennen hakkuuta oli pieni nielu.
Oksat hentoja ja oksakulma hyvä, kuten hiekkaisella karulla kasvupaikalla onkin.
Tuollainen kuivan kankaan metsätyyppi on Suomessa erittäin uhanalainen (EN). Ei siellä saakkaan olla mitään rehevyyteen viittaavia luontoarvoja kuten lehtipuita tai kuusia.
https://luontotyyppienuhanalaisuus.ymparisto.fi/lutu/#/luontotyypit/Kuivat_kankaat
Ei noista taulukoista ole mitään apua siihen, kun Kärkkäinen ja hallinto-oikeus ovat eri mieltä vähäisestä uudisojituksen pinta-alasta, josta ei tarvitse tehdä ilmoitusta Elykeskukselle. Kärkkäinenhän ojitti kaksi aluetta, joista sanoo ettei niistä tarvinnut ilmoittaa pinta-alan vähyyden vuoksi ja sitten tämän kolmannen suuremman, josta teki imoituksen.
AI ehdottaa 1 ha.
Linkki: https://pkmo.org/milla-keinoilla-metsat-saavuttavat-kestavyysvaatimukset/
Tässäkö se tauluko 2?
