Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Jaa jos linkeissä toisessa oli humuksen ilmastovaikutuksen arvioitia.
Toisessa linkissä ”carbon load of leafs lakes” taas oli koivun lehdistä AI-mukaan.
Leaf litter introduces significant organic carbon into lake ecosystems, with rates of accumulation in boreal lake sediments now five times higher than during the Holocene. This influx of terrestrial organic carbon drives nutrient loading, boosts methane (CH4 ) emissions in shallow littoral zones, and can create extensive, slow-decomposing organic matter on the lake bottom.
Ja siitä käännös:
Lehtikarike tuo järviekosysteemeihin merkittävää orgaanista hiiltä, ja sen kertymisnopeus boreaalisissa järvisedimenteissä on nyt viisi kertaa suurempi kuin holoseenin aikana.Tämä maanpäällisen orgaanisen hiilen virta lisää ravinnekuormitusta, lisää metaanipäästöjä matalilla rannikkoalueilla ja voi luoda laajoja, hitaasti hajoavaa orgaanista ainesta järven pohjalle.
Tilanteeseen on tultu vasemmiston ay-liikkeen beljakovilaisella opilla ”velkaa palkankorotuksiin”.
Julkisen sektorin palkankorotuksista (palkkasumma noussut 20 miljardista 32 miljardiin) viimeisten 17 vuoden aikana on syntynyt 100 miljardin velka eli puolet koko velasta. Verotuloja ei ole tullut tänä aikana lisää yhtään, kun talous ei ole kasvanut ja velkasuhde on paisunut 80% BKT:stä.
Ruotsissa talous on kasvanut 25% ja verotulot ovat riittäneet menoihin. Ruotsin valtiontalouden velka on n. 33% BKT:sta
Uskon siihen saakka enemmän turvemaiden turmiollisuuteen niin kuin MetsäVesi -hankkeessa osoitettiin.
MetsäVesi raportin mukaan TOC-kurmasta tulee vesiin 96% luonnon huuhtoumana n. 68 kg/ha/v kun taas ojituksilta 4%.
Eikö se pidäkkään paikkansa?
Jos haluaa vähentää humuskuormia vesissä, niin kai se vähentäminen pitää suorittaa siitä suurimmasta kuormasta.
Minä en vaadi humuskuorman vähentämistä, kun kaikki humus, mikä vesiin tulee, on luonnollisista lähteistä ja määrät luonnollisia. Esimerkiksi humuksen luonnon huuhtouma on lisääntynyt 65 vuodessa siksi, kun metsien puusto on 1,7 kertaistunut. Se on luonnollista.
Minä en ottaisi esille keskusteluun koko asiaa metsätalouden aiheuttamaa vesien lisäkuormituksia, kun ne eivät poikkea luonnontilaisista juuri mitenkään.
Jollakin taholla näkyy olevan tarvetta paisutella ja kampittaa Suomen taloutta juuri tällaislla merkityksettömillä pikku asioilla, joihin husset uskoo.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011862066.html
Helmikuussa Saksan liittokansleri Friedrich Merz näytti asemoivan maansa kriitikoiden leiriin. Merz osallistui Antwerpenissa raskaan teollisuuden ”kriisikokoukseen” ja sanoi siellä, että EU:n pitäisi olla avoin päästökauppajärjestelmän muuttamiselle tai lykkäämiselle.’
USAn osavaltioista vain 10…15 osavaltiota on mukana päästökaupassa ja dollari on heikentynyt euroon nähden n. 10% vuodessa.
Suomen talous ei tule kasvamaan koskaan näillä opeilla eikä valtion taloutta saada tasapainoon, kun ei edes puhuta siitä helpoimmasta tavasta.
Troikka tulee ja tasapainottaa Suomen talouden laskemalla julkisen sektorin palkkoja 30%:lla, joka vastaa 10 miljardin menojen leikkausta julkisiin menoihin.
Pohjoisen pallonpuoliskon vesien tummeneminen selitetään myös Englannissa rikkipäästöjen vähentymisellä luonnolliselle tasolle ja metsien määrän lisääntymisellä, jotka tuottavat TOC-kuormasta 96%. Suomessa ja Ruotsissa 65 vuodessa metsävarat ovat kasvaneet 1,7 kertaiseksi ja sadassa vuodessa 2-kertaistuneeet. Kun TOC-kuorma on lähes sama ojitetuilta kuin ojittamattomilta valuma-alueilta, ero vain 10%, niin TOC- humuskuorman lisäys tulee metsistä ja metsää kasvavilta suo-ojitusalueilta ja niiden maapohjien biomassalta.
Metsätalouden ojitusalueiden pienestä 4% osuudesta ei pysty saamaan koskaan merkittäviä TOC-kuormituksen vähenemisestä vesiin.
Empä olisi uskonut koskaan, että vesien hapen puutteen aiheuttamiin kalakuolemiin ratkaisu olisi, että noro-tasolta lähtien vesien rannat pitäisi puhdistaa ainakin koivuista tai pitää ne avoimina ainakin 50 m leveydeltä (poistaa suojakaistat), jotta saataisiin merkittävä vähennys koko ajan lisääntyviin humuskuormiin, kun metsien kuutiomäärä kasvaa koko ajan.
Mitenkähän tässä käy, kun luontojärjestöissä tätä ei vielä tiedetä tai ei haluta ottaa mihinkään keskusteluun mukaan, mistä Suomessa suurin osa TOC-kurmasta vesiin tulee.
Kunhan tämä tulee yleiseen tietoisuuteen, niin kaikki vesiensuojelukäsitykset menevät uusiksi tähän tyyliin.
Tekoälyn (AI) mukaan humus-hiili on keskeinen resussi (elämän ylläpitäjä) vesien ekosysteemin toiminnassa. Ei siis vesien pilaaja.
– Suomen vesien (järvien ja rannikkovesien) planktonin yhteyttäminen saa pääasiallisen hiilidioksidinsa epäorgaanisesta hiilestä.
-Suomen vesistöihin tulee valuma-alueilta paljon orgaanista ainesta (humusta). Kun mikrobit hajottavat tätä orgaanista ainetta, vapautuu hiilidioksidia (CO2).
– Jotkut planktonlajit (mixotrofiset) voivat hyödyntää orgaanista hiiltä suoraan ravinnokseen tai energiaksi, mutta varsinainen yhteyttäminen perustuu epäorgaaniseen hiileen (CO2 , bikarbonaatti).
-Suomen järvet ovat usein ylikyllästyneitä hiilidioksidilla, joka syntyy orgaanisen aineksen hajotessa, mikä tekee niistä tärkeitä osia hiilikiertoa.
Pitäisköhän teroittaa lapio ja lähteä avaamaan niitä tukittuja ojia?
Yritän vielä perehtyä suon hiilitaseisiin Risto Päiväsen kirjan ”Suot ja suometsät” avulla.Kirjan ikä noin 20 vuotta näkyy siinä, että muuten perinpohjainen teos ei käsittele vesiensuojelun kysymyksiä juurikaan.
Suo-ojitusten kiihkeimpänä aikana oli käsitys, että ojitusten vanhetessa ravinne- ja humuskuormat asettuvat luonnontilaisten soiden tasolle.
Käsitys on ollut oikea.
MetsäVesi Raportin sivulla 44 vähätellään ojituksia sisältävien valuma-alueiden humus (TOC, orgaaninen hiili)-kuormia:
Orgaanisen hiilen pitoisuuksissa ero oli vain 10 %: metsätalousalueilla 22,1 mg/L verrattuna luonnontilaisiin alueisiin (20 mg/L)
Sivulla 66 on esitetty koko Suomen alueelta lisätyppi- ja lisäfosforikuormia metsätaloudesta.
Lisätyppi 90% Suomen pinta-alasta vain 1..3 kg /km2 eli 100..300 g/ha. Mitätön.
Lisäfosfori 10…30 g/ha 60..70% Suomen pinta-alasta mitätön ja punaisimmat kohdat 1000 g/ha Perämeren ja Pohjois-Karjalan valuma-alueilla ja vain tänne voisi niitä puhdistustoimia suosistella.
Nuo ovat aivan mitättömiä lisäpäästöjä, joista ei ole haittaa vesiegosyteemille. Ei ihme miten Panu Halme (https://areena.yle.fi/1-76601113) ohittaa ojitettujen soiden ravinnepäästöistä puhumisen. ” Ei tule niin hirveesti ravinteita”. Sitten kyllä kaikki tuo vuodatus humus(TOC) kuormista kyllä on yössä, kun metsätaloudesta humusta tulee vain 4%. Eli Panu Halme ei tiedosta, että kaikesta vesiin tulevasta humuksesta 96% tulee muualta kuin ojitetuilta soilta.
Sivulla 41 on vertailu lisäravinteista ja lisähumuksesta yksittäisiltä ojitetuilta ja ojittamattomilta soilta.
Kuva a) typen lisäpäästö ojitetuilta soilta. Kun huomioi ojiteluilla soilla kasvavan metsän typen lisäpäästön pois (kangas) ojitetun suon päästöistä, niin typpipäästö on lähes sama molemmilta ojitetuilta ja ojittamattomilta soilta.
Kuva b) fosforin lisäpäästö ojitetuilta soilta. Keskimääräinen lämpösumma 1200 tai suurempi johtaa siihen, että luonnontilaisilta soilta tulee enemmäm fosforikuormaa kuin ojitetuilta soilta.
Kuva c) Humuksen (orgaaninen hiili) lisäpäästö ojitetuilta soilta. Ero häviää kun vähentää ojitetuilla soilla kasvavan metsän (kangas) lisäosuuden.
Tuosta MetsäVesi Raportista vielä puuttuu kaikkein oleellisin.
Orgaanisen hiilen olemassaolo Suomen joissa ja järvissä muodostaa ekosysteemin, joka on välttämätön resurssi (ravinnon lähde) pieneliöille, joita ilman Suomen vesissä ei uiskentelisi kaloja. Katso sivulta 137, mitä tuo humusekosysteemi vesissä tarkoittaa.
Rikkilaskeuman aikaan monessa pienessä järvessä tämä ekosysteemi oli tuhoutunut. Olivat kyllä kirkkaita mutta kalattomia.
MetsäVesi Raportti 2020, johon viittauksia yllä: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/4f890fb2-69d9-4e7c-ae45-f29d53f5a4c7/content
Entäs niille kaikille ojitusalueille, jotka alittavat Liuhapuron TOC-kuorman tai antavat suurin piirtein saman kuormituksen? Kuten tuossakin linkissä Vesitalous 1/2016 näkyy olevan.
Mistä me tiedetään ilman tutkimusta mitkä suot tarvitsevat pintavalutuskenttiä? Yleensä ei tarvitse tehdä mitään.
Vanhojen ojien perkauksessa riittää, että niiden vedet kulkevat vanhoja sammaloituneita ojia jonkun matkaa ennen suurempaa virtavettä.
