Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Taveja ja muita sorsalintuja näkee 1 km päässä olevassa järvessä, johon tämä puro laskee, johon ojitusalueen vedet laskee. Viime vuosina ei ole ollut tavin pesintöjä altaassa.
Mihin tuota tietoa käytettäisiin, että luonnontilaisten metsien hiilivarasto on suurempi kuin talousmetsien? Eihän niitä luonnontilaisia metsiä Ruotsissakaan taida olla yhtään hehtaaaria ja niiden syntymiseen talousmetsistä kestänee satoja vuosia.
Ja epäilen, että ei pidä kaikkiin metsiin nähden edes paikkaansa.
Kuivat ja kuivahkot vain mäntyä kasvaviin vettäläpäiseviin kangasmaihin 15..100 vuoden välein suoritettavissa hakkuissa varsinkin päätehakkuissa jää paalujuurisia tervaskantoja maapohjaan satoja kuutioita satojen vuosien aikana verrattuna satojen vuosien vanhaan luonnon metsään, jossa on vain ne yhdet kannot ja rungot.
Padon korkeudella voidaan kuitenkin säätää vedenpinnan tasoa padon takana, eli vesi liikkuu vasta tietyn korkeuden ylitettyään.
Minulla tuona padotuskorkeutena topimii oja, joka laskee ojitusalueelta puroon. Siitä on otettu tuo vesinäyte lukijoiden kuviin. Olitusalue on 4..5 ha ja sen keskellä on isompi ja syvempi oja pituutta 200 m ja pohjan leveys 2 m, jossa vettä kesällä kuivana kautenakin n. 30..50 cm. Se toimii altaana ja padotus tulee tuon verran ylempänä olevasta laskuojan pohjasta. Tavi on pesinyt tuossa allasojassa muutaman kesänä.
On monimuotoisuutta.
Kyllä suolle joka purkaa vesiä noroon tai ojaan voi kivennäismaapohjan näkyviin kaivaa. Ei siellä virtauksia ole. Mutta luonnon noroon tai ojaan, jossa hienojakoista kivennäismaata on pojalla tai lähellä pohjaa, ei kannattane mennä kaivurilla sorkkimaan varsinkaan syventämään.
Kun itse puhun suo-ojista niin ne eivät yllä kivennäismaahan. Turveoja ei virtauksesta syövy. Penkka kestää serpentiinin muodon. Jos kaivaa kivennäismaan näkyviin virtaojassa, niin sen on oltava suora. Kuten näissä vanhojen norojen ja virtaojien ojituksissa niitä onkin kaivettu suoriksi ränneiksi.
Luonnnon metsä ei ole nielu eli on ilmaston kannalta hiilineutraali, mutta on tietenkin hiilivarasto.
Tutkimuksen tulos olisi helppo todistaa käymällä Pyhä-Häkin kasvunsa lopettaneista itsemurhakuusikoista mittaamassa kokonaishiilen maasta ja kasvavunsa lopettaneesta metsästä ja sitten vertaamalla sitä 5 m3/ha/kasvavan talousmetsän hiilivarastoon. Siis vertaamalla sellaiseen 100 ha metsäalueeseen, josta vuosittain hakataan aukoksi 1 ha. Ei vertaamalla pelkästään siihen 1 ha aukoon heti hakkuun jälkeen.
Ruotsin tapa laskea metsien CO2-nielu talousmetsille näyttäisi olevan juuri sen 70% eron verran korkeampi eli luonnon metsien tasoa.
Alkuperäinen tutkimusteksti oli hyvä saada nähtäväksi.
Metsätiaisten kannat Talvilaskennan mukaan 1956..2025
– Pyrstötiainen pysynyt ennallaan
– Sinitiaisten määrä moninkertaistunut
– Talitiainen ollut kasvussa
– Kuusitiainen pysynyt ennallaan
– Töyhtötiainen pysynyt ennallaan
– Hömötiainen kanta romahtanut
– Lapintiainen pysynyt ennallaan
Ja sitten Yle levittää valhetta, että ”Metsätiaiset katoavat vauhdilla”.
Näin ei ole tapahtumassa.
Metsätiaisten kannat näkyvät pysyvän ennallaan.
Hömötiaisen vaikeudet selittää hömötiaisen vihollisten sinitiaisen ja käpytikan raju lisääntyminen.
Englannissa hömötiainen on lähes hävinnyt ja siellä sen viholliset sinitiainen ja käpytikka tuhoavat tutkimuksen mukaan suurimman osan hömötiasen pesistä.
Herääkin kysymys, että mihin se hiili sieltä nyt on alkanut karkaamaan?
AI/Tekoäly
Metsien karikesato: Suomen metsissä syntyy vuosittain arviolta 20–30 miljoonaa tonnia kariketta (neulasia, lehtiä, oksia ja juuria), joka on humuksen esiaste. Tästä vain pieni osa muuttuu pysyväksi humukseksi, sillä suurin osa hajottajista palauttaa hiilen takaisin ilmakehään hiilidioksidina.
Tuosta karikemäärästä huuhtoutuu vesiin 1,84 milj.tonnia humusta vuosittain MetsäVesi raportin mukaan ja maaperähentaarilta 76 kg/ha/v. Ilmeisesti humusta syntyy reilusti enemmän, sillä ei kaikki humus huuhtoudu, vaan jää maaperään.
Olisiko maaperään jäävä humus (orgaaninen hiili OC) yksi suuri osa tuossa Ruotsin suuressa -1,41 tn-CO2/ha/v maaperähiilen kasvussa?
Innokkaimmahan ovat jo lähteneet oma-aloitteisesti tukkimaan ojia lapiolla.
Minusta voi kyllä yrittää vähentää ojitusalueiden kuormia vesiin ja halvin tapa lienee ohjata ojistusten vedet vanhan ojitusalueen sammaloituneiden ojien kautta mahdollismman pitkän matkan. Onnistunee monessa tapauksessa. Minulla on yhdessä purossa käytössä puron tulvajärven puhdistusmentelmä ja ravinnesieppari. Se toimii hyvin vain, jos kevättulvat ovat runsaat ja vesi nousee ojista ylös järveksi serpetiinin muotoon kaivetussa pitemmäsä ojassa. Puro menee suorana ränninä 300 m metsäpalstan läpi ja se on kaivettu uudelleen serpentiiniojan muotoon, jonka pituus on nyt 1 km. Virtaus pitenee niin paljon, että veden kulkumatka nosta veden. Oja toimii ravinnesiepparina silloinkin, kun vesi nousee lähes maapinnan tasolle, sillä oja on yläosaltaan leveämpi metrin molemmin puolin, joka nyt näkyy olevan kyllä sammaloitunut, mutta ravinteita jää siihenkin puiden juurille otettavaksi.
Minulla oli vuosia sitten hakkuu toisella lähes samanlaisella suopurolla, jonka oli kaivettu suoraksi ränniksi n. 1m matkalla. Puron varren suo oli tarkoitus ojittaa molemmin puolin ja ehdotin, että ennallistetaan puro serpentiineillä, niin että se mutkittelee kattaen koko ojitusalueen, mutta suunnittelijalle se ei sopinut, sillä ennallistaminen vain vanhan puron mukaisesti olisi käynyt. Sitten ränni jäi varsinaisesti puron uomaksi ja ojia kaivetttiin puron molemmin puolin. Mieluummin olisi ottanut uuden mutkittelevan vesiuoman koko ojitusalueelle, sillä kaivetun rännin ojan varsi kasvoi erittäin hyvin kuusta ja koivua. Mutta se ei kelvannut.
Tässä tutkijat kertovat, mitä ojituksille ei ainakan kannata tehdä ilmastovaikutuksen vuoksi.
Tutkimuksen mukaan ojitetun turvemaan metsä paljastuu hiilinieluksi, kun tarkasteluun otetaan mukaan puuston hiilensidonta ja puusta valmistettuihin pitkäaikaisiin puutuotteisiin varastoituva hiili. Lisäksi ojitetun suometsän metaanitase on tutkimuksen mukaan ilmaston kannalta huomattavasti luonnontilaista suota edullisempi.
Soiden ennallistaminen sen sijaan vain lämmittää ilmastoa eli edistää ilmastonmuutosta.
