Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 5,692)
  • Kurki Kurki

    Minun laskentani on varsin yksinkertainen. 2g/m2/vuosi ch4 päästö voi ylläpitää varastoa, joka on 30 g/m2 (puoliintumisaika 10 vuotta tarkoittaa n 15 vuoden elinikää, 15×2 =30).

    Ok. Varaston laskeminen on vaikea tehtävä.

    Open AI vastasi kysymykseen ” Paljoko on tasapainotila, kun päästö on 2 ja puoliintumisaika 10 vuotta”.

    Vastaus = 28,85.

    Jatketaan laskemallasi varastolla 48 tn-ekv/ha.

    Ojitetuille turvemaille 5 milj.ha metaanivarasto olisi 48*5= 240 tn-ekv.

    Laskettu matalimmalla luonnon suon metaanipäästöllä 2 g/m2/v.

    Saattaa olla korkeampikin ollut näille ojitusalueille.

    Tuo metaanivarasto 240 Mtn-ekv on ylläpitänyt ”yhden pykälän” korkeampaa lämpötilaa ilmakehässä.

    Metaaanivaraston häviäminen ojituksella voi katsoa olevan nielu, joka kuuluu metsien hiilinielulaskentaan ja sitä voisi käyttää esim. elvoitekausien  2021-2025, 2026-2030 LULUCF-alijäämien korjaamiseen.

     

     

     

    Kurki Kurki

    Pitää muistaa, että suon metaanipäästön varasto häviää ojituksella pääosin jo kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä. Ojituksen aiheuttama kylmentävä ilmastovaikutus ei kestä 100 vuotta, kuten voisi ekv100 laskennan perusteella kuvitella.

    Eikö tuo pitäisi sanoa mieluummin näin, että metaanipäästön loppuminen lämmittää vielä ilmastoa 20 vuotta ja sitten, varaston katomaisen jälkeen  saavutetaan sen täysi kylmentävä vaikutus ilmastoon, joka olisi ikuinen ja samalla joka vuodelle jäisi varaston kokoinen nielu tästä hetkestä ikuisuuteen?

     

    Kurki Kurki

    Turpeen noston alasajo on kaikin puolin huono asia.

    Niin oli.

    Mutta turpeesta voisi valmistaa biokaasua vientiin. Päästöt tulisi käyttäjämaille.

    Maatiloilla valmistetaan biokaasua ajoneuvokäyttöön karjanlannasta ja nurmesta. Turve kävisi märkänäkin biokaasureaktoriin.

    Kaasusta on kova kysyntä maailmalla.

     

     

    Kurki Kurki

    Toiaankin. Ensimmäinen kommentti heti natsilta.

    Kurki Kurki

    Nyt pitäisi Saksan ja Puolan lähettää 200 000 sotitasta ja tauruksineen  Ukrainan rintamalle ampumaan hyökkääjiä.

    Loppuu kauppaneuvottelut.

    Kurki Kurki

    https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-kasvihuonekaasuinventaarion-tulokset-muuttuisivat-jos-ojittamattomien-soiden-paastot-ja-nielut-raportoitaisiin

    Linkin taulukossa on laskettu eri suotyypeille CH4-päästöjä ja 4,1 milj.ha luonnon soille yteensä +12,4 Mtn-ekv.

    Laskelma menee niin, että esim A. minetrororofisten aitojen korpien ja rämeiden pelkkä metaanipäästö on 2 g /m2/v, joka on sitten kerrottu  100-vuoden ekv-kertoimella 28 ja on +56 g/m2/v.

    Ei siis ole laskettu varastoperiaatteella, jonka keskustelussa Pekka Neva ottaa esille ja esittää, että vuosittainen metaaanipäästö ei lämmitä, kun varastosta vähenenee joka vuosi sama määrä kuin tulee lisää.

    Kuinka suuri tuo metaanin maksimivarasto sitten olisi tuolla 2 g/m2/v metaanipäästöllä, jota voisi käyttää ojitetuille suomaille nieluns, joilta metaanipäästöt ovat loppuneet ojittamalla.

    Minä sitä paperilla laskeskelin, että maksimi varaston (puoliintumisaika 10 vuotta) saa kun kertoo vuosipäästön n.100:lla eli varasto olisi 200 g/m2/v, joka vielä pitäisi kertoa ekv-kertoimella 90 eli olisi 90*200 g/m2/v=180 tn/ha/v.

    Paljonko Häkkinen saa varastoa omalla kaavallaan?

    Eli maks. varasto alkoi muodostua, kun soistuminen Suomessa alkoi. Varasto on pysyvä ja on olemassa tälläkin hetkellä. Se täydentyy tuolla 2g:lla/m2 vuosittain ja korvaa siitä vuosittain  hajoavan saman määrän.

    Soiden ojittaminen on lopettanut metaanivaraston, joka olisi suuruusluokkaa 180tn/ha*5 milj.ha = -900 Mtn-ekv.

    Se pitäisi laskea jollain tapaa Suomelle nieluksi.

     

    Kurki Kurki

    Häkkisen metaanin laskutavasta en ymmärrä höykäsen pöläystä, mutta oma varstolaskenta 10 vuoden puoliintumisajalla on helppo ymmärtää ja maksimivarasto syntyy 20 vuodessa ja Luken linkista saa nuo metaanimäärät esille.

    Varaston muodostuessa maksimiinsa 20 vuodessa ja ekv-kerroin on silloin 90..100.

    Mielenkiitoisinta tässä on, kun ojitus on poistanut tuon ekv-kertoimella  90..100 syntyneen metaanivaraston, joka on silloin valtava vuosittainen nielu, jota ei ole missään laskelmassa mukana.

    Kurki Kurki

    Metaani on ilmastokeskusteluun kuuluva kuten hiilidioksidin, joten voinee kuulua tähän ketjuun.

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/suoalueiden-ilmastovaikutuksia-voidaan-arvioida-entista-kattavammin-uusi-menetelma-vahvistaa-tiedon-pohjoisten-luonnontilaisten-soiden-ilmastoa-viilentavasta-vaikutuksesta

    Ei tästä löydy yhtään mitään uutta metaaanista.

    Suomen luonnon suot sitovat CO2 ilmasta n. -4 Mtn/v, mutta siitä takisin tulee 1 Mtn mm. metaanin muodossa eli todellisuudessa CO2-nielu on -3 Mtn.

    Aika merkityksetön nielu.

    Soistuminen alkoi varsinaisesti 2000 sitten ja  liittyy ilmaston kylmenemiseen, joka alkoi Rooman lämpökauden jälkeen kohti uutta jääkautta.

    Siinäkin mielessä turpeen käyttö olisi perusteltua estää uuden jääkauden tulo, jos hiilidioksidilla yleensä on mitään vaikutusta lämpenemiseen tai kylmenemiseen.

    Suomen luonnonsoiden 4 milj.ha  metaanivarasto tietenkin on muodostunut tuhansia vuosia sitten ja on suuri edelleen tänä päivänäkin.

    Linkissa Luken laskelmassa varasto on jaettu 100 vuoden ajalle, joten metaanivarasto olisi 100*12,4 Mtn= 1240 Mtn-ekv, joka muodostui jo tuhansia vuosia sitten, mutta varasto ei ole kasvanut enää sen jälkeen.

    Suomessa on ojitettu 6 milj.ha soita, joidenka metaanipäästö on lakannut vain muutama vuosikymmen sitten.

    Jos arvioisi ojitettujen soiden metaanivaraston yhtä suureksi, niin Suomen hiilinielulaskelmista puuttuu valtava nielu – 1240 Mtn-ekv. Olisiko se vuoittainen nielu tai miten se olisi otettava huomioon, on vähän epävarmaa, mutta sanoisin, että olisi vuosittainen nielu.

    https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-kasvihuonekaasuinventaarion-tulokset-muuttuisivat-jos-ojittamattomien-soiden-paastot-ja-nielut-raportoitaisiin

    Kurki Kurki

    Minulla on ollut tämä metaanijuttu mielessä kertoa jo pitemmän aikaa tai olen kai sen jo kertonut.

    Odotetaan  vielä Häkkisen kommenttia. Häkkisellä tuo varaston muodostumisaika oli 60 vuotta.

    Kurki Kurki

    Se Luken luonnon soiden metaanilaskelma ei taida olla oikein. Se oli tehty niin, että laskettu 20 vuoden vakio metaanipäästön varaston lämmittävä vaikutus ja jaettu se 100 vuodelle.

    Vakio metaanipäästön (puoliintumisaika 10 v) lämmittävä vaikutus loppuu 20 vuoden päästä, sillä varaston metaani hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi vuosittain saman määrän kuin uutta tulee varastoon.

    20 vuoden päästä metaanin vakiopäästön alkamisesta, metaanin lämmittävä vaikutus loppuu. Metaanipäästö nostaa lämpötilaa vain sen varaston muodostumisen ajan 20 vuotta ja kun varaston kasvu loppuu, niin vakiopäästö ei enää nosta lämpötilaa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 5,692)