Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ja Venäjän pommitukset Assadin hallinnon aikana ei aiheuttanut pakolaisaaltoa Turkkiin ja sieltä Eurooppaan.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1462901126000250
Tuohon voi lisätä, että nämä keskustelut Suomi hiilinieluun metsien nielulla pitäisi lopettaa, kun eroavat Ruotsin laskennesta niin paljon, että Ruotsin tapaan laskien Suomi olisi hiilinielu.
Riittää, että Suomen metsät ovat hiilineutraalit kuten luonnon metsätkin.
Ojitetuilla turvemailla metsät pysyvät varmimmin hiilineutraaleina tuhkalannoituksilla eli näin puiden parempi kasvu korvaa varmemmin maapäästöt.
Länsimaiselle kulttuurille on kaivettu kuoppaa jo hyvin pitkän aikaa . Kymmeniä vuosia . Vihreään aatteeseen on verhottu monta keinoa vaikuttaa haitallisesti länsimaiden talouteen ja yhtenäisyyteen.
Onko Kimmo Kiljusella ollut muuta vihreää meriittiä kuin turpeen alasajo. Hänen Venäjä-yhteytensä kun ymmärtää, niin eiköhän siinä tehty työtä enemmänkin Venäjän hyväksi estämällä turpeen käyttö Suomessa ja sitoa Suomi Venäjän energiaan, jolla Venäjä pääsisi kiristämään Suomea.
Pahin Venäjän vaikuttaminen Suomen talouteen tulee ay-liikkeen kautta. Kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla beljakovilainen ay-liike historianssa aikana on tehtaillut Suomeen miljoonia työttömiä.
https://nsidc.org/sea-ice-today/sea-ice-tools/charctic-interactive-sea-ice-graph
Pohjoisen napa-alueen jääpeitteen laajuudella ei näytä olevan yhteyttä Polaaripyörteen toimintaan.
Vaikka jääpeite on ennätysmäisen pieni, niin Polaaripyörteen hajoaminen nyt päästää kylmää ilmaa valumaan eteläisille leveysasteille.
Sen heikentyessä tai hajotessa (stratosfäärin äkkilämpeneminen) kylmää ilmamassaa voi purkautua etelämmäs, mikä aiheuttaa Pohjois-Euroopassa ja Suomessa usein hyytäviä pakkasjaksoja.
Jotkut kansalaisaloitteen tekijät jopa uskovat, että metsätaloutta rajoittamalla puhdistuisi Itämeri.
Itämeren reunavaltiot ovat vähentäneet päästöjää 80% 1970-luvulta ja Itämeren kukinta on entisellään.
Suomen metsähakkuiden vähentäminenkö puhdistaisi Itämerta.
Naurettavaa.
Kuvan männyn latvanvaihtoon syy on voinut olla, että pääsilmu kuollut tuntemattomasta syystä. Rehevällä paikalla on kaikenlaisia ongelmia männyntaimissa. Lapissa aurauksilla todettiin samaa alkuvuosina, mutta aja myötä loppuivat. Ravinne-epätasapaino.
Latvan vaihto aiheuttaa tuon alempien oksien paksuuntumisen. Minä olen korjaillut raivauksen yhteydessä näitä myyrien lavasilmujen syntejä ja lavanvaihtoja jo parin vuoden ajan. Pari vuotta sitten oli myyräkannan huippu täällä, kun talvella oli metrinen lumikerros.
Ihan hyvät ohjeet Tornatorilla kiintoaineiden ja ravinteiden poistamiseksi. Vesien mahdollisimman pitkä kulku sammaloituneissa ojissa.
Alun maalailu, kuinka vanhoilta ojituksilta tulee TOC- kuormitusta, on roskaa ja siitä paistaa läpi tietämättömyys että vain 4% vesiä värjäävästä TOC-kuormasta tulee metsätaloudesta, jossa ojitukset myös mukana. Metsätalouden valuma-alueilta TOC-kuroma voi olla alempi kuin luonnontilaisilta (ei ojituksia) valuma-alueilta kuten taulukossa 4 sivulla 46 voi havaita.
Loput 96% TOC-kuormasta vesiin tulee metsistä, pelloilta, rantaniityiltä, suojakaistoilta, koivun ym. lehdistä ja havupuiden neulasista eli kaikesta luonnossa näkyvästä vihreästä, joka syksyllä kellastuu ja alkaa maassa hajota ja huuhtoutuu sadeveien mukana vesistöihin.
Näkyy Vaasan Hallinto-oikeudelta jääneen lukematta Valtioneuvoston MetsäVesi Raportti 2020, joka on hallinnon ohjenuora vesiasioissa. Siinä metsätalouden TOC-kuorma on vain 4% ja koivun lehtien 96%.
Sivulla 44 MetsäVesi Raportti oikein vähättelee metsätalouden valuma-alueiden vesiä tummentavaa TOC-kuormaa ja siinä on mukana vielä ojituksilla kasvanan metsän TOC-luonnon huuhtouma (koivun lehdet), jotka eivät millään lailla kuulu maapäästöihin.
Orgaanisen hiilen pitoisuuksissa ero oli vain 10 %: metsätalousalueilla 22,1 mg/L verrattuna luonnontilaisiin alueisiin (20 mg/L)
Vaasan hallinto-oikeuden maininta ” ojituksesta on voinut aiheutua pilaantumista alapuolisessa vesistössä” lienee Husselle raastavaa luettavaa, kun kannanotto on aivan ala-arvoinen, kun pitäisi olla, että ”kaikki vesiä tummentava TOC tulee turvemaiden ojituksilta”.
Mutta valitushan koski vain lupahakemusta.
Tässä hyvä esimerkki Vihreästä oikeudesta on Matti Kärkkäisen ojitus. Avainsanat ovat ”voi olla”.
Vaasan Hallinto-Oikeus.
Oikeuden mukaan ojituksista on voinut aiheutua pilaantumista alapuolisessa vesistössä.
Metsätalouden ojitushankkeiden ympäristövaikutuksista on olemassa vahva tutkimusnäyttö. Ojitus lisää suolta tulevia typpi- ja fosforipäästöjä, liuenneen orgaanisen aineen ja kiintoaineen kuormitusta sekä maaperän
hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Nykytiedon valossa ojitettujen soiden päästöt ovat pitkällä aikavälillä suurempia kuin ojittamattomien soiden päästöt, vaikka ojitusalueilla ei olisi pitkään aikaan tehty mitään toimenpiteitä.
Ympäristöriskit korostuvat, jos ojitettava alue sijaitsee lähellä vesistöä tai
alueella, jossa tavataan happamia sulfaattimaita.Kaikelle tuolle on olemassa vahva näyttö tutkimuksessa MetsäVesi raportissa 2020, että on vihreää roskaa. Metsätalouden osuus koko TOC-kuormasta vesiin on 4%ja loput 96% tulee metsä- ja maaluonnosta taustakuormana. Valuma-alueilla mitaten luonnontilaisen ja ojitetun ero olisi vain n.10%.
Lainaus sivulta 44 MetsäVesi Raportista vähättelee eroa: ”Orgaanisen hiilen pitoisuuksissa ero oli vain 10 %: metsätalousalueilla (22,1 mg/L) verrattuna luonnontilaisiin alueisiin (20 mg/L)
Tässä tutkimuksessa ojittamattomien ja ojitettujen soiden TOC-kuormaerosta Mika Nieminen pohtii tuleeko ero ojitusalueella kasvavasta puustosta. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0048969721002163
Metsänhoitosuosituksissa esitetään muun ohella ohjeelliset ojasyvyydet, sarkaleveydet ja suojavyöhykkeet, joilla voidaan hallita kiintoaine-, ravinne- ja humuskuormitusta.
Suojavyöhykkeet (-kaistat) ovat juuri niitä , joista suurin osa TOC-kuormasta vesiin tulee. Ojitusalue on 10 vuodessa istutuksesta hiilinielu ja siitä eteenpäin talousmetsänä hiilineutraali ikuisuuteen.
