Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Vöyrissä tosiaan valtaosa kuormasta liene peräisin maatalouden turvemailta.
Tai olisiko ollut kesätulvien aikaan ja pelloilta mukaan lähtenyttä enemmänkin multaa. Kyllähän tuo Vöyri on laajalti viljelysmaata on ojitettuja soita, mutta turvetuotantoa valuma-alueelta ei löydy kartasta.
Häkkinen on oikeassa, että tämän kevään lumien sulamisvedet ovat aika kirkkaita, kun routa ei vielä ole sulanut. Eilen tarkastelin vettä pullossa 5 km pituisen soratien ojasta otettua vesinäytettä, jonka ojat viime kesänä kaivettiin uudelleen molemmin puolin ja ajettiin pintaan mursketta ja joka laskee loppupäästä oman metsäpalstan läpi kanavaan. Aika kirkasta.
Hyvä, että Pakahekin on tutustunut luonnontilaisen Liuhapuron kuormituksiin. Lieneekö löytänyt kartalta.
Kyllä tässä tapauksesssa eniten kuormituksia vesiin päästävä luonnontilainen suo on oikea vertailutaso, kun se toinen ääripää on, että Kaikki Suomen järvet on pilattu suo-ojituksilla.
VetsäVesi Raportti 2020 tutkimuksineen on riittävä todiste sille, että ojitettujen turvemaiden lisäkuormat vesiin ovat merkityksettömät. Typelle 90% koko maasta ja fosforille 60%..70 maasta ja muualla soisemmilla alueilla Perämeren pohjukassa ja Pohjois Karjalassa kuormat ovat Liuhapuron tasoa tai alemmat.
Humuskuormiakin vähätellään. Sivu 44 ” Orgaanisen hiilen pitoisuuksissa ero on vain 10%. Metsätalousalueilla 22,1 mg/l verrattuna luonnontilaisiin 20 mg/l.”
Tässäkin pitää muistaa, että vertailutaso on luonnontilainen Liuhapuro 33,2 mg/l eli 50% korkeampi.
Kun Pakahe näkyy tehneet tästä keskutelusta henkilökohtaisen nälvimistaistelun, niin sanotaan nyt niin, että sinusta ei kyllä ole ollut kummosta vastusta.
Ja noin yleisesti voisitte lopettaa tämän ketjun, jossa ette ole päässeet 148 sivussa tai kolmessa vuodessa mihinkään.
Tottakai on päästy eteenpäin, kun aloitettiin niinkin matalalta tasolta kansanomaisesta käsityksestä eli paradigmasta kuin, että metsäojitukset ovat pilanneet kaikki Suomen järvet ja ne ruskeat möykyt kesämökin rantavedessä ovat tulleet ojitetuilta soilta.
Mutta ihan vielä kaikki eivät ole kuulleet sitä, että humuskuormasta vesiin 96% tulee muualta kuin ojituksila kuten tässä Yle Areenan GP:n metsävastaavan Liimataisen haastattelussakin toimittaja ottaa esille kesämökkien rantavesissä olevat möykyt, jotka ovat tulleet siihen metsäojituksilta. Linkki avautuu juuri oikeasta kohdasta. Ei tarvitse hakea.
https://areena.yle.fi/1-77183932
Rukopiikille, että 96% osuus humuskuormasta (myös koivulehdet) on luonnollista humuskuormaa.
Jos tätä tietoa ei voi hyväksyä, niin Pakahen kanssa voitte aloittaa syksyisin koivulehtien keräämiset pois luonnosta, etteivät kaikki Suomen järvet pilaantuisi.
Muistelisin että siinä Vöyrin paikkeilla olisi jokivesi Pohjanmaalla ruskeaa.
No eikö siellä Voyrin seudulla ole maataloutta vähän enemmän kuin metsätaloutta ja kun vielä senkin, että 96% humuksesta tulee kaikesta Suomen luonnossa näkyvästä vihreästä biomassasta niin, miten vain metsätalouden päästöt näkyisivät satelliittikuvassa. Tuli mieleen.
Esimerkiksi Pohjanmaan joissa sekä maa- että metsätalouden turvemaat päästelevät paljon tummentavia aineita ja ne voi nähdä jopa satelliittikuvasta.
Saako nuo kohteet tarkemmin selville.
Kävisin niitä katsomassa ja ottamassa vesinäytteet?
Metsätalouden osuuteen kuuluu ojitusten lisäksi myös hakkuutähteet, joka syö ojitusten kuormaa.
Kommentoi nyt edes Liuhapuroa jotenkin.
Sehän on monessa vesitutkiumuksessa mukana.
Löysitkö sen paikkatietoikkunasta?
Osa järvivesistämme on luontaisesti karuja, emmekä todellakaan halua, että ne rehevöityvät tai tummuvat.
Oulujärven valuma-alue on Suomen soisin valuma-alue ja Oulujärvi on kirkasvetinen järvi. Oliko Oulujoki aikoinaan Euroopan paras lohijoki. Mikään ei ole muuttunut vesissä ojitusten myötä etteikö joki ja koko vesistö latvoille asti voisi olla nytkin Euroopan paras lohijoki, jos joki entisöitäisiin.
AI:n mukaa Oulujoki oli yksi parhaista lohijoista Euroopassa ja lohituristeja oli majoittuneena jokivcarren taloihin kesäkaikaan mm. enhglantilaisia Lordeja Vaalan Lammiahoon.
Linkki. https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/oulujarven-vesinayte/
Tästä voisi tulla johtopäätökseen, että tehokas metsien hoito on ollut Hukkajoen avain tulla Suomen parhaaksi raakku-joeksi! Toinen syy on tainnut olla, ettei jokea ole aikoinaan perattu uittoa varten.
Juuri näin.
Metsätaloudesta ei ole ollut mitään haittaa raakuille.
Hukkajoen historia on täydellinen tutkimus siitä ettei mitään suojelutoimia tarvita ja juuri siitä syystä joessa on lisääntyvä Suomen paras raakkukanta.
Mutta arvio, että lahopuun ”elinikä” olisi 70 vuotta, on mielestäni virhearvio.
No entä koivunrunko maassa?
Sekin on lahopuuta.
Noin 10 vuotta.
Keloutumaton tiuhasyinen mänty pitkällään voisi olla 70v, mutta kuusi ei,ei,ei.
Männynn kanto ja paalujuuri taas on pitempi ikäinen.