Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
on nyt palannut takaisin 125 milj.m3:iin
Isomäen luku?
Ei kun täältä.
https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/
Mielestäni olisi selkeämpää, jos ei sotkettaisi eläviä juurakoita maaperän hiileen tai ainakin silloin tulee kertoa, että tarkoittaa hiilen määrää maanpinnan alla.
No mistä tämä sitten kertoo? Vuonna 2023 hakkuusäästö oli 17,32 milj.m3 ja sen CO2-nielu vain -13,2 Mtn. Eikä tuo ole vain runkopuun CO2-nielu, kun kerroin on 13,2/17,3= 0,77. Siitähän puuttuu kaikki muut puun elävät osat. Koko puun CO2-nielu saadaan kertoimella 1,25 *runkopuukuutiot.Maaipinnan yläpuolen metsät kerroin on noi 1,0 ja sitä näyttää Ruotsi käyttävän.
Täältä löytyy Ruotsin hakkuusäästön nielut ; https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/metsien-hiilinielu/sivu/788/
Ja edellisessä linkissä oli Ruotsin hakkuusäästöt.
Minulla on kaikki nämä linkit tallennettu, sillä ei kukaan näitä hallitse ulkomuistista.
Kurjen laskelma Suomen metsien kivennäismaan nielusta -13 Mtn CO2 saattaa olla oikean tasoinen kun se Ruotsissa on noin -20 Mtn CO2. Suomessahan se on melkein saatu häviämään Yasso mallilla, jossa voimakas lämpötila kerroin.
Ruotsin mallia on vaikea kiistää, kun on laajat maaperämittaukset 30 vuodelta ja nousua on ollut 7 Mtn-C. Eli kun Ruotsin kokonaispuuvaranto on ollut kasvussa samana aika kuin Suomen vetsien puuvaranto on kasvanut 1500 milj.m3:stä nykyiseeen n. 2600 milj,m3:iin ja Ilvesniemen mukaan maaperän hiili korreloi elävän puuston puumäärää.
Ilvesniemi sanoo linkeissä, että Etelä-Suomen metsien maaperässä on hiiltä-C samat, mitä keskimäärin on koko Ruotsin metsissä 50 C-tonnia hehtaarilla.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#e6075564
Häkkiselle, että kyllä Ruotsin maaperän mitatussa C-varastossa 51…58 tn/ha on mukana elävät juurakot, jotka keskimääräisellä Ruotsin puustolla 150 m3/ha ovat (Etelä -Suomen puusto juuri sama) 0,22*1,25*150= 41 tn-CO2/ha.
Ruotsin kivennäismaiden C- nielu on noussut vuodesta 1993 51 tonnista/ha vuoteen 2023 mennessä 58 tonniin yhteensä 7 Mtn-C ja vuosittainen C-nielu on ollut 7/30= 0,23 tn-C/ha/v = 84 tn-CO2/ha.
Eli puolet maaperän hiilestä on elävää juurakkoa.
Tuokin hakkuusäästön runkopuun kerroin 1,0..1,1 kertoo jo, että se vastaa maanpäällisen puuston ja runkopuun+oksien+latvuksen+ lehtien ja neulaset CO2-sidontaa eikä mukana ole elävät juuret ja kannot.
Annika Kankaan selitys Ruotsin elpyneestä metsien kasvusta ikäjakaumakuvien perusteella oli, että se on johtunut 20 vuotta sitten olleen Gudrun myrskyn (2015) nuorentamista Ruotsin metsistä. Siihen komentoisin, että kasvun romahdus 110 milj.m3 osuu ennätyskuivaan vuoteen 2018 ja sitä seuraviin, mutta on nyt palannut takaisin 125 milj.m3:iin.
Heti perään sitten esitetään skenaario Suomen metsien kasvun romahtamisesta 20 vuoden päästä, johtuen nykyisistä liiallisista hakkuista, jotka nuorentavat Suomen metsiä.
Tuo on Kurki totta, ja on jossain määrin ongelmallista, kun turvemaat eivät tuota hiilinielua, vaan se kaikki pitää repiä kivennäismaan metsistä.
Pakkohan niiden kivennäismaametsienkin on oltava sitten hiilineutraaleja, kun Luke ilmoittaa Suomen kaikkien metsien olevan hiilineutraaleja.
Ruotsin kivennäismaiden hiilinielusta WEB-seminaari 15:30 lähtien kuvat. Maaperän C-varasto on noussut 30 vuodessa (1993… 2023) n. 51 C-tonnista n. 58 C-tonniin hehtaarilla.Vuosittain 7/30= 0,23 tn/ha/v ja Ruotsin 23 milj. metsähehtarille laskettuna 0,23*23= 5,3 C-tonnia/v, joka vastaa 5,3*3,67= – 19,4 CO2-tonnia.
Tulos sama kuin linkin Ruotsin laskennassa (https://yle.fi/a/74-20140329), joka on 19 Mtn-CO2.
Suomen kivennäismaan nielun voi laskea talousmetsien suhteella Suomi 20 milj.ha miinus suot 5 milj.ha ja Ruotsi 23 milj.ha miinus suot 1 milj,ha.
Siis 15/22*19= -13 Mtn.
En keksi syytä, miksi ojitettujen turvemaiden maaperään ei kertyisi tätä hiiltä.
Suomen metsien hiilinielusta puuttuu 20/23*19= -16,5 Mtn-CO2
Samoin tuolle Ruotsin ”Kuollut orgaaninen materia” nielulle en keksi selitystä.
Suomessahan ei synny karikkeista nielua ollenkaan. Karikkeissa menee varastoon CO2-sidontaa yhteensä 0,42* 1,25*90= 47 Mtn ja saman verran sieltä purkautuu.
.
Maanviljelijät (turvepellot) ja rakentamisen metsäkadon aiheuttajat pitäisi myös saada mukaan hiilinielutalkoisiin.
Matalista turvepelloista alle 1m turvetta pääsee eroon savettamalla. Ainakin suurimmasta osasta.
Minulla on tuollaisia erilaisia metsäpohjien savetuksia eli nostettu kaivurilla kivennäismaata pintaan jotain 20 cm kerros.
Tuo viimeinen hehtaari on tälläinen tapaus, jossa turvetta 1 m kerros ja kivennäismaapohja on kuivana savimullikkoa. Ojista tuli turvekerroksen paksuuden vuoksi vähän suuremmat 1,5 m syviä ja saman verran leveitä ja n. 13 m välein.
Siellä voisi tutkia pääsekö turpeen hajoamistuotteet kivennäismaakerroksen läpi. Ojien pohjilla kasvaa nyt rahkasammalta 1000 m2 alueella ja turpeen kasvu ojien pohjilla tällaisessa ravinne ympäristössä (10-kertainen tuotto) vastannee luonnon suon hehtaarin neiluja n. 1,0 tn-CO2/ha/v.
Luken mukaan Lettosuon kaltaiset rehevät Etelä-Suomen ojitetut korpisuot ovat hiilineutraaleja. Silloin mukana on myös metsien kasvu. Se riittää. Ojia ei tarvitse tukkia, vaikka innokkaimmat niinkin haluaisivat tehdä jopa lapiotyönä. Ennen avohakkuuta Lettosuo oli -3 tonnin nielu hehtaarilta. Avohakkuussa alkuvuosina tulee notkahdus hiilinieluun, mutta pohjavedenpinnan nousu alkaa vähentää maapäästöjä (turpeen hajoaminen) ja maapohjan kasvillisuuden kasvu taimikon kanssa tekee avohakkuualueesta 10 vuodessa nielun tai ainakin hiilineutraaalin. Kaikki ojitetut suot ovat keskimäärin hiilineutraaleja kun otetaan huomioon maapohjan kasvillisuuden kasvu ja myös puiden kasvu.
Turhia tutkimuksia tulossa Joensuusta.
https://jukuri.luke.fi/server/api/core/bitstreams/e6cdb228-deb7-4029-96b1-67a976c2396d/content
Hyvää tietoa (sivu 10 kuva 2) eri suotyyppien turvepaksuuksista.
Luken mukaan Suomen metsät ovat hiilineutraali aivan kuten luonnontilaiset metsätkin ovat. Siinä on mukana kaikki hakkuista ja turvemailta tulevat päästötkin. Se riittää.
Metsät pitäisi jattää pois KHK- inventaariosta ja lopettaa puhuminen niistä. Tehdä vain skenaarioita miten fossiiliset päästöt saadaan nollattua 2050 mennessä. Energiateollisuudessa (lämpölaitokset) käytetään vielä fossiilisia 8,4 Mtn/v ja liikenteessä 9,6 Mtn.
Liikenne uusiutuville biokaasulle ja sähkölle.
