Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Aj: Tuli laskeskeltua Hesariin, että talousmetsiin kertyisi 500 kiloa hiiltä per hehtaari vuodessa. Oletuksin: runkopuun keskikasvu 4,5 m3 per ha metsämaata miinus hakkuupoistuma 80 % plus latvus ja juuristot 40 % lisää. Runkopuun massa 400 kg josta puolet hiiltä.
Meniköhän yläkanttiin? Kurki korjaa!
Alla linkissä Luken Ilvesniemi on laskenut runkopuun CO2-nielun 0,83 kertoimella eli 4,5*0,83= – 3,74 tn-CO2.
Siitä puuttuu latvus, oksat, kanto, juuret eli elävän puun kokonaissidonta olisi 3,74+2,5(0,67*3,74)= -6,24tn-CO2
Hakkuupoistuma olisi sama kuin tuo runkopuun osuus eli -3,74 tn-CO2.
Silloin jäljelle jäisi karikenielu -2,5 tn-CO2, jossa hiiltä (C) hakkuun jälkeeen jäisi = – 2,5/3,67= 680 kg/ha.
On harkinnan arvoista, voisiko maankäyttösektorille asettaa nielutavoitteen sijaan varastotavoitteen.
Näinhän Suomet metsät ovat viime vuosina Luken mukaan toimineetkin, säilyttäneet hiilivarastoa, mutta viimeisten 60 vuoden aikana nostaneet hiilivarastoa kokonaspuuvarannon nousun verran.
Suo-ojitusten 5 milj.ha päästöt ovat Luken mukan n.+14 Mtn-ekv ja metsien kasvu niillä n. 25 milj.m3/v, jonka CO2-nielu kattaa maapäästöt hyvin, vaikka tuosta kasvusta puolet hakattaisiin. Lisäksi tuo maapäästö on riitautettu Luken onien tutkijoiden tuella. Nythän laskentatapa maapäästöissä on mitata vain maasta televa päästö, mutta ei sitä kuinka paljon metsä tuo tuo maapohjaan. Ruotsissa maapohjan CO2-varasto kasvaa vuosittain n. 1,4 tn/ha/v.
Valtion metsissä näkyy monimuotoisuus kukoistavan. Metsien lisäsuojelu saanee jäädä.
Kokonaista 5400 uhanalaista löytyi, josta ilahduttava arvio.
– Tulokset ylittivät odotukseni. Yksittäisiltä kohteilta löytyi jopa useita kymmeniä lajeja. Erityisen ilahduttavaa oli useiden lajiharvinaisuuksien löytyminen, Tuomas Kallio sanoo.
Olisi mielenkiintoista päästä lukemaan koko tutkimus.
Palaneelle tai myskyn kaatamalle aukolle tulee aukon kasvillisuus huolimatta jääneestä lahopuusta. Maassa olevat lahoavat puun antaa ravinteita kaikelle kasvavalle.
Kuivemmilla kankailla hakkuussa jäänyt puun latvus on yleensä puolukalle se paras paikka samoin kannon ympärykset. Pystyyn jääneet puut toimivat siemenpuina uudelle metsälle.
Rehevillä heinittyvillä alueilla myrkyn kaatama aukko taimettuu hitaasti ja siihen voi mennä vuosikymmeniä. Se aika kun kaikki lahopuu on jo hävinnyt maasta. Koivu nousee parhaiten heinikosta ja koivikkoon sitten kuusi. Mennee satoja vuosia ennen kuin uutta paksumpaa lahopuuta sille aukolle on taas tajolla myrskyssä. Aikaa kuluu ihan kuin avohakkuun jälkeen jätettäisiin uudistamistoimet tekemättä.
AI vastasi näin.
Kyllä — tästä asiasta on tehty kantelu Julkisen sanan neuvostolle. Tarkemmin:Seppo Vuokko kirjoitti Metsälehteen kärjekkään mielipidekirjoituksen, jossa hän arvosteli Luontopaneelin raporttia ja esitti näkemyksiä mm. vanhoista metsistä.
Tästä kirjoituksesta tehtiin kantelu JSN:lle.
Mitä JSN päätti?
JSN käsitteli asian (päätös 25.9.2024).Lopputulos oli vapauttava: lehti ei rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Mikä kantelussa oli ytimessä?Kantelussa väitettiin mm., että:
kirjoituksessa esitettiin kiistanalaisia väitteitä (esim. vanhojen metsien lajistosta) ikään kuin faktoina tietoja ei ollut riittävästi perusteltu tai erotettu mielipiteistäJSN kuitenkin katsoi, että teksti oli tunnistettavissa mielipidekirjoitukseksi, ei uutiseksi lukija pystyi ymmärtämään väitteet kirjoittajan näkemyksik.
Yhteenveto
Kyllä, kantelu tehtiin. Se liittyi nimenomaan Vuokon esittämiin näkemyksiin (mm. vanhoista metsistä). JSN kuitenkin vapautti julkaisijan, koska kyse oli mielipidekirjoituksesta.Jatkan Aakalan kirjoituksen viitaten ja muistelen, että Seppo Vuokko haastettiin oikeuteen hänen käsityksistään vanhoista metsien vähälajisuudesta (AI ei kyllä löytänyt mitään tähän viittaavaa), jossa perusteluina Seppo Vuokkoa vastaan käytettiin juuri tuota luonnontilaista Pohjois-Amerikan metsäpalomallia vanhojen metsien lajimääristä, että kyllä niissä esiintyy kaikkien muiden metsien ikäluokkien lajit myös.
Tässä Halmeen ja Nirhamon vastaus Seppo Vuokolle Luontopaneelin luontokatoraportin lyttäyksestä roskaksi.
, jossa kommenttikentässä Ranella on täydellinen vastaus eli että nykyinen jaksollinen metsänhoito Suomessa vastaa luonnontilaista häiriöihin perustuvaa eurooppalaista metsämallia ja että Halme, Nirhamo ja Vuokko itse asiassa ovatkin asiasta samaa mieltä.
Saanen kai käyttää tuolla Hesarin kommentointipalstalla kirjoituksissani tuota Ranen huomiota.
On käynyt Lapissa ja nähnyt kuinka kaikki metsät siellä hakataan keskenkasvuisina. Täälläpäin Hallitus on hakannut pois ne toiseen harvennukseen tulevat metsät, jotka eivät ole kehityskelkoisia jatkaa kasvatusta tulevan heikon tukkisaannon vuoksi. Varmaasti näin etupäässä muuallakin myös Osaran aukeilla. Nykyisin Hallituksen taimikot näyttävät erinomaisilta verrattuna paljasjuuristen taimien aikaan.
Sitä Juntti ei ollut huomannut Lapissa, että siellä metsiä on jo suojeltu lähes puolet metsien pinta-alasta. Se riittää.
Hallitus hakkaa vain puolet omistamiensa metsien vuotuisesta kasvusta. Ei siis voida puhua mistään ylihakkuista.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/2a051647-3728-44ca-96be-67644ba716be
Ja hakkuiden työllisyys ja verotulojen vaikutus.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/12a4d30b-1496-420b-b34d-b5ef7c203eae
Kitjailija Pekka Juntti ei vaikuta olevan mikään ruudinkeksijä.
Moittii metsäalan työllistävän kehosti, mutta kirjoituksen päämäärä vähentää hakkuita työllistäisi vielä kehnommin.
Suomen metsäteollisuuden vientituote työllistää vain suomalaisia eli on paras suomalisten työllistäjä, sillä tuontipanoksia tuotantoketjussa on hyvin vähän.
