Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
https://metsatiede.org/wp-content/uploads/2026/01/Mbiol2026_Toivanen.pdf
Miksi tuossa ei sanota, että kaikkien muuttolintujen ongelmat ovat kaukomailla ja uhanalaisuus tulee sieltä talvehtimisalueelta ei Suomen metsistä tai metsätaloudesta.
Suomalaisilla paikkalinnuilla taas on monia syitä (Hömötiainen, Pyy jne) ei vain metsien uudistamis- ja hoitotoimet.
Minä ainakin oletin heti, että Suomen metsissä tai suomalaisissa olisi syy esim. äärimmäisen uhanalaisen Haarahaukan (CR) tilanteeseen. Mutta Laitietokeskuksen mukaan syy onkin ”muutokset Suomen ulkopuolella”.
Onko tarkoituskin näin, että suomalaiset lukiessaan tätä Birdlifen luentoa luulisivat olevansa syyllisiä näiden lintujen uhanalaisuuteen?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c7b9f8eb-f3a9-4588-8ead-5d26d22f8f10
Liittyy Perinneympäristöihin, joissa lasketaan olevan n. 650 uhanalaista lajia, joidenka ainoa uhka on metsien umpeenkasvaminen eli Suomen luonto.
Porvoolainen luomuemolehmätuottaja Aarne Schildt ei usko, että Suomi lähivuosina pääsee maisemanhoitosopimusten alalle asetettuun tavoitteeseen.
Uutisessa olevalla lihakarjatilalla on metsälaitumia 300 ha ja niitä nyt on tarkistettu alaspäin 25%. Hehtaarilta tukea maaksetaan 550 e, joten menetykset vuodessa ovat 41 250 e.
Perinnetyyppien ala on ollut laskussa ja nyt n. 25 000 ha, mutta tavoite on 38 000 ha.
Kalliiksi tulee tämä taistelu Suomen luontoa vastaan, joka umpeenkasvamalla hävittäisi nämä uhanalaiset lajit, jotka eivät muutenkaan kuulu Suomen luonnontilaiseen luontoon.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/746ae351-438f-4ab3-9ded-b7bbc50a3104
”Lisäsuojelu ja tehostettu luonnonhoito tulisi kohdentaa metsämaan rehevämpiin luontotyyppeihin ja maan eteläosiin uhanalaisten lajien esiintymisen perusteella.”
Rehevät luontotyypit ovat lehtoja ja jalopuusellaisiakin. Kuinka moninkertainen tehostettu luonnonhoito niille pitää antaa, kun ne ovat jo tehostetussa luonnon hoidossa. Mielenkintoista niiden luonnonhoidossa onkin, että lehtoja pitäiskin suojella aivan kuten etelänmaissa tehdään. Hakkuilla. Lehdot ovat vielä vanhojen metsien suojelun lisäämisen jarrunakin, kun niitä ei saisi päästää vanhoksi metsiksi.
Lisäksi kaikki lehtojen uhanalaiset lajit ovat joko pienen popun ja suurten kannanvaihteluiden lajeja ja eteläisiä Suomen lehtoihin vasta satunnaisesti yrittämässä sopeutua ja siitä syystä uhanalaisia.
Hakkuuthan oli viime vuonna jo yli 10milj mottia
Hakkuusäästö 2024 oli n. 13..14 milj.m3
Luke on päivittänyt 14.11.2025 hakkuusäästötilanteen.
Viime vuonna päivämäärään mennessä 12 kk aikana hakkuusäästöä oli kertynyt 26 milj.m3.
https://www.luke.fi/fi/uutiset/metsavarat-2025-puuston-kasvun-aleneminen-pysahtynyt
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/3c5d5061-e35f-4e87-9cd2-814fe72b13e6
Tapio-palvelut ilmoittaa, miksi lohikanta Simojoessa on romahtanut. Tapion mukaan syynä ei ole itse joki vaan sen valuma-alue, joka koostuu pääasiassa jokea ympäröivistä metsistä ja soista.
”Huonot ajat (1980-1990-luku): Tuolloin ojitusboomi oli menossa, mutta se ei silloin ollutkaan syy huonoon saalismäärään, vaan kannan rommauttikin merikalastus.”
”Elpyminen (n. 2000-luvun alku-2020-luku): Kalastusrajoitukset auttoivat kantaa toipumaan, ja lohen nousu jokiin parani huomattavasti, kuten myös Tornionjokeen, jossa nousi parhaimmillaan yli 100 000 lohta vuodessa.”
”Viime aikainen lasku (2022-2024): Nousulohimäärät ovat jälleen olleet huomattavan vähäisiä molemmissa joissa, vaikka tarkka seuranta jatkuu.”
Siis molempiin jokiin nousee vähemmän lohia taas. Onko jokien valuma-alueilla menossa ojitusboomi?
Susivaaran ojitukset ovat vanhoja aurauksia. Ajatuksena taisi olla, että aurauspalteet lämpiävät nopeammin ja metsä kasvaa paremmin. Tuo minun ensimmäinen kuva on aurausalueelta 280 m korkeudelta. Kasvua näyttäisi olevan, kun oksatkin ovat 5m pituisia ja runko 40 cm. Paljon taimista kuollut ja näitä oksaisia puita oli harvassa.
Omia kuvia Susivaaralta.
Kuusta olivat nyt istuttaneet avohakkuille.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/posio-susivaara-osaran-aukea/
Pitäisikö löytyä Web-seminaarista linkki, jossa tutkijat esitelmöivät.
Tämän löysin.
Tomperin poissaolon aikana on tullut uutta tietoa vesistöasioista.
Tähän kannattaa tutustua löytyy haulla MetsäVesi raportti 2020.
juu mutta mittaustuloksia näistä tehotoimista ei näytä löytyvän tai niitä ei julkaista vai löytyykö?
Linkin sivu 29: Siinä on tutkittu luonnontilaisia (ei ojituksia) ja metsätalauden (on ojituksia) valuma-alueita. Huomaa nuo kiintoaineiden valuma-alueet. Niistä kahdeksan kuudestatoista metsätalousalueesta päästävät kiintoaineita saman tai vähemmän kuin luonnontilaiset valuma-alueet. Samoin vesiä ruskeaksi värjäävä TOC-kuorma on suurempi luonnontilaislta valuma-alueilta.
https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/oulujarven-vesinayte/
