Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Pitäisi tuo menojen lisääjä ay saada myös mukaan vastuuseen
Niin pitäisi, mutta onko tämä sitä. Nykyiseen julkisen sektorin palkkasummaan 32 miljardia/v jo 2025 tehdyn pakkasopimuksen mukaan 10% palkankorotukset lisäävät menoja 3 miljardia vuodessa. Näiden palkankorotusten peruminen riittäisi tasapainottamaan valtion menot. Noihin palkankorotuksiin tarvittaisiin jo 2,7 % talouskasvu. Suomen BKT on 230 miljardia ja kasvu 2,7 % antaa lisäytä 6 miljardia, josta veroja puolet 3,0 miljardia. Kyseessä siis bruttopalkkojen nousu. Valtio-ja kuntatyönantajalle palkkakustannukset saadaan kertomalla bruttopalkka n. 1,5. Todellinen BKT kasvutarve olisi 4% kattamaan nuo palkankorotukset.
Julkisen sektorin (kunta-, hyvinvointialue- ja valtio) palkkaratkaisut vuosille 2026 ja 2027 on hyväksytty toukokuussa 2025. Sopimuskausi on yleisesti 1.5.2025–29.2.2028, ja palkat nousevat sopimuskaudella yhteensä noin 7,8–9,5 prosenttia
Kun Troikka hoiti Kreikan valtiontalouden kuntoon, niin julkisen sektorin palkkoja leikattiin siellä 40% eli tuo tarkoittaisi Suomessa julkisen sektorin palkkamenojen laskua 20 miljardiin (0,6*32=20) nykyisestä 32 miljardista.
Matti Kärkkäinen ei ole saanut Vaasan Hallinto-oikeudelta vastausta valitukselleen.
Mitähän pelleilyä tämä on, kun julkisuudessa asiaa on jo vatvottu monta viikkoa. Ilmeisesti vuodettu asiakirja, kun valittajan nimikin oli tummennettu niissä. Kärkkäinenkään ei nyt uskalla mennä arvioimaan kenestä on kysymys, vaikka niin muistuttaa hänen ojituksiaan.
Onkohan tullut mutkia matkaan?
ELY-keskus vaati Kärkkäistä hakemaan lupaa ojitukselleen, kun ei hyväksynyt Kärkkäisen tekemää pelkkää ojitusilmoitusta ja ELY-keskus pyysi poliisia tutkimaan ojituksen laillisuutta. Poliisin tutki ja asia meni käräjäoikeuteen, jossa syyttäjä ei nähnyt vesilakia rikotun ja jätti syyttämättä.
Käräjäoikeuden päätöksen jälkeen Itä-Suomen hallinto-oikeudella ei ollut toimivaltaa enää vaatia luvan hakemista jälkikäteen.
Hallinto-oikeudella tietenkin olisi ollut oikeus puuttua asiaan ja vaatia lupahakemusta, jos ELY-keskus olisi vedonnut suoraan Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.
Mutta kun ojitus meni oikeuteen ja nämä lupa-asiat käsiteltiin jo siellä, niin hallinto-oikeuksilla ei ole enää toimivaltaa muuttaa mitään.
https://www.hs.fi/suomi/art-2000011846084.html?utm_source=ampparit
Hukkajoella kuolleiden raakkujen määräksi on tarkentavien tutkimusten perusteella arvioitu 3 283. Yhden raakun arvo on tapahtuma-aikana ollut 589 euroa, jolloin vahingon kokonaisarvoksi muodostuu 1 933 687 euroa, poliisi kertoo.
Tuo kuolleiden raakkujen määrä ihmetyttää.
Onko todella löytynyt kuolleia raakkuja noin paljon vai onko vain arvio?
ja ottaa käyttöön lisämääreen v, niin jäävät jäljelle kangasmetsien lajit Mk 232 kpl.
Tuohan ei liene suuri urakka.
Voihan tuon vanhan metsien speliastiluokituksen tehdä kuka hyvänsä.
Informaatiota pitäisi saada monesta muustakin lähteestä lajititietokeskuksen lisäksi.
Liito-oravastakin goo-haulla löytyy linkkejä paljon.
Luontoportti ym.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007741686.html
Tässä peikonnahka (NT), jonka on arveltu muuttuvan uhanalaiseksi vanhojen metsien vähenemisen vuoksi.
Peikonnahka ei ainakaan ole vanhojen metsien laji, kun löytyy aukolta. Ei tosin ole uhanalainenkaan.
Hiekkaharjumuodostelmia, jotka kulkee Hailuodosta Muhoksen kautta Säräisniemelle ja Oulujärven pohjassa Manamansaloon ja siitä Kajaanin Paltaniemeen, ei tarvitse uudistaa aukkohakkuun jälkeen. Ne uudistuu männylle luonnostaan.
Näiden hiekkamuodostelmien metsien kasvu ei ole kyllä järin huikeaa. Kun ajelen Säräisniemen kautta autolla harva se viikko, niin on ihmetyttänyt, että miksi kaivettu kankaalle suora oja, mutta tämän kuiva ojan varrella puut kyllä olivat selvästi järeämpiä. Näkyy lähtevän järvestä, mutta ei kyllä ole luonnon oja, vaan kaivettu. Koskaan siinä ei ole ollut vettä ja näkyy jatkavan tien ali Oulujärveen. Nyt kun vanha metsä hakattiin ojan ympäriltä, niin eikös vain se männyntaimikko ole siinä ojan varrella erotu selvästi edukseen.
Näkyy se oja kuivalla hiekkakankaallakin parantavan kasvua.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1462901126000250
Tuohon voi lisätä, että nämä keskustelut Suomi hiilinieluun metsien nielulla pitäisi lopettaa, kun eroavat Ruotsin laskennesta niin paljon, että Ruotsin tapaan laskien Suomi olisi hiilinielu.
Riittää, että Suomen metsät ovat hiilineutraalit kuten luonnon metsätkin.
Ojitetuilla turvemailla metsät pysyvät varmimmin hiilineutraaleina tuhkalannoituksilla eli näin puiden parempi kasvu korvaa varmemmin maapäästöt.
