Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Jos pitäisi Pyhä-Häkkiä esimerkkinä vanhoista metsistä, niin kai niihin hiilimäärin talousmetsissä päästään. Oliko sielä se 1 ha metsäalue, jossa 1000 m3/ha puuta? Paljon kuivaa kangasta ja itsemurha kuusikoita.
Talouskäyttö purkaisi luonnonmetsien ja soiden hiilivarastoja ja heikentäisi monimuotoisuutta.
Luonnon metsien maapohjan hiilivarasto on vakaa ja asettunut suhteeseen 40%/60%. Nyt kuten Suomesssa ja Ruotsissa, jossa talousmetsissä on 2-kertainen puumäärä, niin maapohjan hiilivarasto alkaa kasvaa ei vähentyä (vert, ruotsin maaperätutkimukset) ja enemmän puuta antaa suuremman hiilivaraston.
Onhan niitä luonon metsiä, joissa puuta on 1000 m3/ha (Isojaon metsä) mutta paljon olisi myös heikko puustoista kitumetsää ja itsemurha kuusikoita, joidenka kasvu ja puumäärä nykyään metssien parannusohjelmien jälkeen on kokonaan toista luokkaa kuin luonnontilaisena. Parhaiten kasvavissa talousmetsissä saavutetaan Vesijaon puumäärä jo 70..100 vuodessa.
Tekokoäly (AI) sanoo:
Suomen metsien puumäärä (puuston tilavuus) luonnontilaisena olisi todennäköisesti pienempi kuin nykyinen metsätalouskäytössä oleva määrä, vaikka se sisältäisi huomattavasti enemmän lahopuuta ja vanhoja, suuria puuyksilöitä.Onko olemassa lajien uhanalaisarviota luonnon metsistä? Mistä tulee käsitys, että luonnon metsissä ei olisi lajien uhanalaisuutta? Vanhoissa metsissä lajien monimuotoisuus romahtaa ja kun luonnon metsissä niitä vanhoja metsiä lienee suhteessa enemmän, niin siihen en usko, että luonnon metsissä ei olisi lajien uhanalaisuutta mitaten niillä mittareilla miten metsien lajit nyt arvioidaan.
Kyllä luonnon metsät voi ottaa talouskäyttöön ja ojittaa lisää soita metsää kasvamaan, kun nämä talousmetsät pysyvät hiilineutraaleina. Näin saadaan lisää raaka-ainetta puujalostukseen ja samalla työtä ja verotuloja lisää ja uusiutuvaa enegiaa korvaamaan fosssiilisia.
Silti metsät olisivat hiilineutraaleja, jopa Luken laskemana.
Ruotsissahan metsät ovat suuri hiilinielu, vaikka poistuma olisi suurempi kuin metsien vuotuinen kasvu.
Ruotsin metsien poistuma on nyt n. 105 milj.m3 ja kasvu 125 milj.m3. Ruotsi voi lisätä hakkuita 10 milj.m3/v eli sen mitä Suomen hakkuita on vaadittu alemmaksi ja maa olisi silti hiilinielu.
Luonnontilaiset metsät eivät ole hiilinielu, vaan ovat ilmaston kannalta hiilineutraaleja.
Luken mukaan Suomet metsät ovat hiilineutraalit, jossa mukana myös maapäästöt. Tätä taustaa vasten ei ole mitään järkeä keskustella erikseen ojituslaueiden maapäästöistä, kun ojitusalueiden puuston nielu korvaa maapäästöt kuten Lettosuolla ja pitää ne hiilineutraaleina. Ojitetun Lettosuon avohakkuualue ennen hakkuuta oli pieni nielu.
Oksat hentoja ja oksakulma hyvä, kuten hiekkaisella karulla kasvupaikalla onkin.
Tuollainen kuivan kankaan metsätyyppi on Suomessa erittäin uhanalainen (EN). Ei siellä saakkaan olla mitään rehevyyteen viittaavia luontoarvoja kuten lehtipuita tai kuusia.
https://luontotyyppienuhanalaisuus.ymparisto.fi/lutu/#/luontotyypit/Kuivat_kankaat
Ei noista taulukoista ole mitään apua siihen, kun Kärkkäinen ja hallinto-oikeus ovat eri mieltä vähäisestä uudisojituksen pinta-alasta, josta ei tarvitse tehdä ilmoitusta Elykeskukselle. Kärkkäinenhän ojitti kaksi aluetta, joista sanoo ettei niistä tarvinnut ilmoittaa pinta-alan vähyyden vuoksi ja sitten tämän kolmannen suuremman, josta teki imoituksen.
AI ehdottaa 1 ha.
Linkki: https://pkmo.org/milla-keinoilla-metsat-saavuttavat-kestavyysvaatimukset/
Tässäkö se tauluko 2?
Matti Kärkkäisen perustelut valitukselleen sivulta 7 lähtien.
Kärkkäinen on toiminut Vesilain mukaan ja käräjäoikeus katsoi ettei ojituksessa mitään rikosta ole tapahtunut.
Ajan henkeen hallintoviranomaiset eivät hyväksyneet vapautusta, vaan alkoivat ilmasto- ja vesipopulismitutkimusten valheisiin vedoten jatkaa syyttämistä, joka ei edes kuullu heille, vaan oikeuslaitokselle.
