Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Paahderinteiden uhanalaiset lajit 134.
Availin 20 ensimmäistä lajia” ja samat syyt kuin Harjujenkin uhanalaisilla lajeilla ”umpeenkasvaminen”.
Talousmetsien hakkuut olisi suositeltavia, sillä avohakkuu olisi paras suojelutoimi.
Lehtojenkin uhanalaiset lajit ovat suurimmaksi osaksi pienen popun suuret kannanvaihtelut omaavia lajeja, joidenka uhanalaisuus on umpeenkasvaminen tai ovat toisenlaisen ilmaston lajeja ja elinvoimaisiksi saaminen ei liene millään suojelutoimilla mahdollista.
Harjumetsien 113 uhanalaista lajia.
Availin 20 ensimmäistä lajia ja olivat joko tai, pienen popun lajeja, joilla oli suuret kannanvaihtelut, lähes kaikkien uhka oli umpeenkasvaminen, joka on Suomen luonnon tehtävä tai rakentaminen.
Joita ei voi mitenkään auttaa runsastumaan ja miksi pitäisi, sillä uhanalaisuuden syy ”umpeenbkasvaminen” on luonnollinen ja luonnollisuuteenhan tässä pitää pyrkiä.
Talousmetsien hakkuut olisi suositeltavia, sillä avohakkuu olisi paras suojelutoimi.
Mikä on sitten johtopäätös, jos lajeja löytyy meidän metsistä vähän ja paljon uhanalaisia?
Tuohan ei pidä paikkansa punaisten kirjojen 30 vuotisen seurannan mukaan.
Suomen metsien lajien uhanalaisuus ei ole ollut nouseva, vaan pysynyt ennallaan. Miksi pitää kylvää epäilystä?
Luontojärjestöjen valehtelu ja mustamaalaaminen on mennyt ainakin muutamaan täydestä hesarin keskustelupalstalla. Tämä yksi lehden suosima kommentaattori täyttää lähes jokaisen keskustelun Luontopaneelin valheilla.
Oikeaa tietoa saa Seppo Vuokolta.
Seppo Vuokko: ”Suomen luontopaneelin julkaisut ja julkilausumat osoittavat, ettei se tiedä metsien ekologiasta juuri mitään, kasvitieteilijä ja luontokirjailija Seppo Vuokko kirjoittaa.”
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/vuokkoluontopaneelista/#5dfaa1a5
Tähänkin pintavesien tilaan on saatu oikea tieto kansan hellimän käsityksen tilalle viimeisimpien tutkimusten mukaan.
Viittaan MetsäVesi Raporttiin 2020. Kukaan luontojärjewstöissä ei liene tutustunut raporttiin. Sen voi päätellä jo Panu Halmeen käsityksistä humus päästöistä tässä haastattelussa ”https://areena.yle.fi/1-76601113”
Luontokatoa Suomessa ei ole.
Metsäkato näillä seuduilla on pysäytetty ojittamalla paljon soita, joita oli 1950-luvulla siinä määrin 70%, että maisema muistutti lähinnä avointa tundraa. Soiden aiheuttama metsäkato on pysäytetty ja maisema on nyt metsäinen. Silti on vielä eri kokoisia (suurimmat tuhansia hentaareita) suojeltuja soita kymmeniä 50 km ympäyrän sisällä.
Täällä on sanonta: ”Suot leviävät kuin lentävä keuhkotauti”
”Luontodirektiivin laaja-alaisten metsäluontotyyppien tilan ja suotuisan viitealan arviointi 2025: Luonnonmetsät, lehdot, harjumetsät ja puustoiset suot”
Pääministeri Petteri Orpon hallitus haluaa neuvotella uudelleen EU:n ennallistamisasetuksen sisällöstä, koska Suomen näkökulmasta se on liian kallis ja voi haitata maa- ja metsätaloutta. Hallitus pyrkii avaamaan keskustelun uudelleen Euroopan komission kanssa ja toivoo uusia neuvotteluja asetuksen sisällön muuttamiseksi, vaikka itse asetus on jo hyväksytty. Suomi valmistelee kansallista suunnitelmaa asetuksen toimeenpanoon, mutta haluaa samalla lievennyksiä ja uusia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.
Suomen pitää hylätä liian kalliina asetus metsätalousalueilta.
Suomella on tiukassa suojelussa 3 milj.ha metsiä (hakkuita ei sallita) ja yhteensä suojelussa hakkuurajoitteiden kanssa jo 5 milj.ha metsiä. Siellä voi toteuttaa luonnonmetsien, lehtojen, harjumetsien ja puustoisten soiden korpien suojelua ja ennallistamista.
Lehdoillehan on jo omat hakkuuohjeet talousmetsissäkin. Eikä kannata unohtaa sitä, että luontojärjestöt vaativat ettei kaikkia lehtoja saa päästää kasvamaan vanhoiksi lehdoiksi, sillä vanhoissa lehdoissa lajimäärät romahtaa.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011698745.html
AJ:lle vastasin näin, joka julkaistiin.
Luontotietoiselle Aki Ikoselle vastasin näin, jota ei julkaistu.
Aki Ikonen:”Vanhojen metsien erityispiirrelajit on arvioitu ja lajeista 28,6% on uhanalaisia.”
Selvennetään vähän, kun et näy ymmärtävän.
Se vanhojen metsien lajien uhanalaisuusarvio on tehty niistä 1157 lajista Taulukko 5 mukaan lajeille, joidenka ensisijainen elinympäristö on vanhat metsät.
Jos uhanalaisuusarvio tehtäisiin kaikista metsien arvioiduista n. 10 000 lajista, lajien uhanalaisuus vanhoissa metsissä olisi moninkertainen.
Siitonen löysi tutkimuksissa n. 600 kovakuoriaista metsistä, joista 179 oli lahopuuriippuvaisia ja sanoo että jo aukolla on 3-kertainen määrä kovakuoriaislajeja kuin mitä vanhoissa metsissä.Eikö olekin surkuhupaisaa, että myyttisissä vanhoissa metsissä hävinneiksi luokiteltaisiin jo tästä vertailusta satoja kovakuoriaislajeja..
Toni Amnelloille vastasin näin, jota ei julkaistu.
Toni Amnell:”Ai jaha, minunkin varmaan sitten luullaan pitävän maapalloa litteänä,””
Tuota ei varmasti epäile kukaan.
Tässä Ilvesniemi tuota kivennäismaiden hiilinielua selittää. Kyllä C-varastolla on yläraja.
Ruotsin orgaanisen maaperän + muut päästöt 7+1=+8 Mtn vastannee Suomen ojitettuja soita, joidenka samat päästöt ovat n.+11+2= +13 Mtn. On siellä Ruotsissakin ojitettuja turvemaita.
Ruotsin laskennassa voisi tuo ”kuollut orgaaninen materiaali” olla luonnon poistuma ja hakkuiden hukkapuu, jota Suomessakin vuonna 2024 kertyi 15,9 milj.m3. Missäs nuo Suomen laskennassa ovat? Ovathan nekin karikesyötettä. Linkki alla.
Mulla ilmeisesti puulämmitteisen saunan pesäkin on nielu.
Maaperään tulee esim talousmetsien kasvusta ja hakkuista juurien ja kantojen kautta elävää ja lopulta kuollutta biomassaa ja kun syöte on jatkuvaa, niin syntyy varasto, joka pysyy vakiona vakio syötteen myötä. esim luonnontilaiset metsät ja talousmetsät.
Myös maanpinnelle tulevasta karikkeesta kuten oksista, lehdistä ja neulasista sadevesi vie osan niiden hiilestä maaperään.
Tuhkassa on myös palamatonta hiiltä, joten metsäpalojen jälkeen luonon metsissä sadevesi vie sitä maan sisään.
Jos tuo Kurki pitää paikkansa, eikö meidän talousmetsien kivennäismaaperän pitäisi olla edelleen jonkin suuruinen nielu, eikä lähes nolla kuten inventaariomme esittää?
Tuo 40 tn/ha oleva pitkällä ajalla ennen 1960-lukua olleen metsien kasvun 4 m3/ha/v karikkeista syntynyt C-varasto ei ole nielu.
Nyt kun kasvu etelän metsissä on n. 7 m3/ha/v, niin 1960-luvun jälkeen uutta varastoa on alkanut kerääntyä 3 m3/ha/v lisäkasvulla tuon 40,0 tn C-varaston päälle. Se olisi nielu ja sen suuruus olisi jokin ajan kuluttua 3/4*40=30 tn. Sitä en tiedä missä ajassa syntyy, mutta uskoisin, että varasto saavuttaa maksiminsa aiemmin kuin 10 000 vuodessa, jonka jälkeen varaston poistuma on yhtä suuri kuin sinne tuleva vuosittainen täydennys ja vakio C-syötöllä pysyy sitten 30 tonnissa. Kaikkiaan maaperässä olisi sitten C-varastoa 70 tonnia.
Suomessa näytetään ajattelevan, että varasto saavuttaa maksiminsa aika luhyessä ajassa ja siksi Suomen vuosittaisesta C- karikesyötteestä vähennetään sieltä hajoava hiili ja nielu on nyt nollan tuntumassa.
Ruotsissa varaston muodostus C-karikesyötöllä kestänee sitten pitempään eikä vielä ole alkanut purkautumaan. Siksi kaikki hakkuissa syntyvä C-karikesyöte lasketaan C-nieluksi eikä ole vähennyksiä.
Näin olettaisin.
Kun vedenpinta nousi ja noin sata vuotta kuivana pysynyt pintaturve joutui veden alle, orgaanisen hiilen, typen ja fosforin pitoisuudet nousivat purovedessä. Alueilla, joissa ojia oli tukittu, päästöt olivat muuta aluetta huomattavasti suurempia. Veden pH-arvo laski ja raskasmetallipitoisuuden lisääntyivät. Tutkimuksesta kertoo ruotsalaislehti Skogsaktuellt.
Ruotsihan on jo hiilinielu mukaan laskien ojitettujen turvemaiden ilmastopäästöt. Miksi enää pelleillä ojien tukkimisella, kun voi myös vanhat ojatkin perkata ja vesien kuormitus pysyy lähes ennallaan. Voi uudisojittaa lisää ja nostaa metsien kasvua.
Suomessa sen sijaan pitää tukkia kaikki suo-ojat ja lopettaa hakkuut, vaikka metsätalouden osuus orgaanisen hiilen koko kuormasta on 4% ja Panu Halmeen mukaan ravinnepäästöt eivät ole nekään kovin suuret.
Niin minäkin ole tähän saakka ajatellut, että puuston nielu on koko elävän puun biomassan maajuuret mukana. Mutta tuo Suomen kerroin 0,77 antaa ajattelemisen aihetta ei Ruotsin 1,0..1,1 niinkään, sillä on lähes puolet siitä mitä Luke antoi minulle 1,24 muutama vuosi sitten. Vaikka kuten Luke nyt ilmoittaa , että puiden latvukset ovat pienentyneet, niin ovatko ne hävinneet kokonaan?
Noista Ruotsin eri nieluista, onko esim. kivennäismaiden nielu -20 Mtn-CO2 tase eli on varaston lisäys miinus poistuma vai onko vain lisäys? Näyttäisi olevan pelkkä lisäys varastoon.
Itse ajattelen niin tuon Ruotsin ”orgaanisen maaperän” luokan päästö -7 Mtn vastaa Suomen ojitettujen turvemaiden CO2-tasetta eli päästö miinus nielu, joka oli 2023 n. -11 Mtn. Vai olisiko vain päästö turvemailta?
