Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kannattaisi muistaa ettei esim.sellun valmistuksessa pelkän kantohinnan osuus ole kuin prosenttiyksiköitä.
Tällä hetkellä lyhytkuituisen sellutonnin hinta Kiinassa liikkuu noin runsaassa 560 dollarissa tonnilta ja pitkäkuituisen runsaassa 690 dollarissa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/cdbfb1a4-06d2-4fa1-b169-e98d90f2ffb3
Sellutonniin menee 6 m3 kuitupuuta ja hinnalla 25 e kuitupuun osuus on 150 e/tn, josta puun myyjälle jää verojen jälkeen 105 e. Puun myyjän osuus on sitten 105/0,9*690=17 %. Loput kustannuksista 516 e ovat sitten tuotantoketjun voitto tai tappio plus palkkakustannukset veroineen.
Vuosittainen laskeminen on liian usein. Ruotsi han ottaa maanäytteet vain kerran 10 vuodessa.
Annika Kankaan raportissa näkyy kyllä olevan tutkimustuloksia vuosittain ja aivan viime vuosilta. Kangas sanoo, että nielu raportoidaan 30 vuoden keskiarvotrendillä. Mitähän Kangas tarkoittanee, kun väittää ettei näissä Ruotsin maaperätutkimuksissa voi havaita ilmaston lämpenemistä, kun esitetyssä 30 vuoden mittausdatassahan se pitäisi jo näkyä. Juuri tänä aikanahan suurin osa lämpenemisestä on tapahtunut.
Linkki 16 min kohdalla: https://www.youtube.com/watch?v=Dlz87GMCBOo
Scientistille. Tästä näkee miten poistuma lasketaan.
Tämä arvio on oletettavasti tarkempi kuin se 26 milj. m3.
Kysyin sitä Minna Rädyltä, että tarkoittaako viimeinen vuosi 12 kk ja vastasi näin .
Nämä tiedot on laskettu käyttämällä aina viimeisen 5 vuoden VMI-aineistoja laskennassa. Kahden peräkkäisen arvion: VMI13/14 ja VMI13 laskennassa on vain yhden vuoden ero aineistossa. Eli arvioiden laskennassa 80 % mittaustiedosta (4 vuotta) on samaa.
Mitähän tästä voi päätellä? Onko siis ollut lisäystä vuodessa 26 milj.m3 milloin?
Lisäksi lähetti Luken tiedosta, josta sen pitäisi selvitä.
https://www.luke.fi/fi/uutiset/metsavarat-2025-puuston-kasvun-aleneminen-pysahtynyt
Kasvava lämpö lisää sitten hajotusta ja maaperän hiili alkaa vähentyä, ts. voidaan saada jatkossa myös kangasmailla maaperän päästö kuten turvemailla on.
Ruotsalaisen kivennäismaamittausten mukaan hyvin lämpimän vuoden ja kesän 2018 jälkeen näkyy ainakin kaksi seuraava hiilimittausta olevan korkeampia vuodet 2019 ja 2020. Kesä 2018 ei aiheuttanut tuohon mittausjaksoon poikeamaa.
Linkissä 16 min kohdassa: https://www.youtube.com/watch?v=Dlz87GMCBOo
Maalis ja huhtikuu olisivat parhaat kuukaudet ylispuuhakkuille, kun päivät alkavat olla plussan puolella ja routaakin pehmeillä paikoilla on pitkälle tällaisen pakkastalven jälkeen. Alikasvoskuuset kestävät hakkuut paremmin. Tänä keväänä olisi nyt tulossa 6 ha hakkuuseen, josta puolet ylispuiden poistoa ja sovittiin, että pluskeleillä yläharvennetaan ja pakkaskeleillä harvennetaan. Parin naapurin metsäpalstat ovat myös mukana hakkuussa. Hakkuukuu alue kokonaisuudessaan on 15 ha.
Suomessa on metsätalouden piirissä 4,6 miljoonaa hehtaaria ojitettuja suometsiä. Puuntuotannon näkökulmasta ojitukset ovat olleet menestystarina, joka on merkittävästi kasvattanut Suomen metsävaroja. Samalla metsäojittaminen on heikentänyt luonnon monimuotoisuutta, ja suometsätalouden harjoittaminen on aiheuttanut mittavaa vesistökuormitusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.
Hohhoijaa.
Siellä Lukessa ei ole tustustuttu MetsäVesi raporttiin 2020, jonka mukaan ojituksilla ei ole pilattu pintavesien väria tai päästelty merkittävästi ravinteita, kun samaa väriä tuli ennen samoilta soilta luonnontilaisina suurin piirtein yhtä paljon ja ravinnelisät ovat fosforissakin luokkaa 10 sokeripalaa hehtaarilta. Samoin kiintoainepäästöt voivat vanhoilta sammaloiltuneilta ojituksilta olla jopa alle luonnontilaisten soiden. Kiintoaineen pidättämiseen on tehokkaampia menetelmiä kuin vettäminen. Kuljettaa vesiä toisten vanhojen ojitusalueiden ja sammaloituneiden ojien kautta ja puhdistuvat niin kintoaineista kuin ravinteista.
Kasvihuonekaasuista taas ei tarvitse välittää kun itse Lukessa on laskettu, että Suomen metsät ovat hiilineutraali, jossa myös nämä turvemaiden hasvihuonekaasupäästöt ovat mukana.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/luonnon-suon-humuspaasto/
https://www.luke.fi/fi/blogit/ilmastopolitiikan-harha
Tätähän tuolla Metsien hiilinielupalstalla on tuotu esille jo monta vuotta sitten, että se on väärin laskea Suomelle, kun metsäviennissä ulos menee CO2- hiiltä 20..30 Mtn, joka pitäisi laskea siellä käyttäjämaiden päästösksi. Onkohan Lukessa luettu Metsälehden keskustelupalstaa?
Ja viime aikoina on monen suulla sanottu, ettei Suomen metsiltä voi vaatia ikuista hiilinielua, kun metsille pitäisi riittää se mikä luonnontilaisille metsillekin, että ovat hiilineutraaleja. Hyvä että Lukessakin ollaan sitä mieltä.
Luken laskemana Suomen metsät kaikkine maapäästöineen ovat hiilineutraali. Enempää ei ole mitään perusteita vaatia eikä suo-ojia tarvitse ilmastosyistä tukkia, vaan niitä voi kaivaa vaikka lisää.
Kuitenkin Ruotsin tavalla laskien Suomen metsien hiilinielu olisi huomattava -30…-40 Mtn-ekv/v.
Ruotsin kivennäismaaperän nielulle on olemassa pitkältä ajalta mitattu peruste, että maaperän nielu pysyy vielä n. – 1 tn/ha/v ainakin 100 vuotta tästä eteenpäin, kunnes saavuttaa uuden tasapainon nykyisen nousseen ja nousevan elävän maapäällisen puuston kanssa 40%/60%.
Tuolle Ruosin ”kuollut orgaaninen materia” ei Suomessa löydy vastaavaa nielua, jossa poistuman kaikesta karikkeesta puolet jää nieluksi.
Myös elävän puun hakkuusäästön nielulaskennassa on suuri ero Ruotsin hyväksi.
https://jukuri.luke.fi/server/api/core/bitstreams/21079752-c79d-4e1b-aaf7-d83c35181d17/content
Lainaus sivu 6: Myös Ruotsissa metsien hiilinielut ovat viime vuosina pienentyneet, esimerkiksi elävän puuston nielu on vuoden 1991 39 Mt CO2:sta tipahtanut vuoden 2022 17 Mt CO2:een (NIR Se submission s. 96).
Tässä linkissä 2022 metsien hakkuusäästön CO2-nielu oli -1 Mtn.
Mistähän ero johtunee?
Ylälinkin Taulukossa 8 on massakertoimia (tn/m3) eri Suomen puulajeille kivennäsmailla ja turvemailla.
Kivennäismailla:
– metsien kasvulle: mänty 0,57 tn/m3, kuusi 0,68 tn/m3, lehtipuut 0,79 tn/m3
– luonnonpoistumalle: mä/ 0,64, ku/0,78, le/0,91
– hakkuupoistumalle: mä/0,62, ku/0,73, le/ 0,84
Jos näitä puulajeja olisi metsässä suhteessa yhtä paljon niin kasvun CO2-kerroin olisi (0,57+0,68+0,79)/3*0,5*3,67= 1,25
Luonnon poisumalle ja hakkuupoistumalle CO2-kerroin olisi 0,73*0,5*3,67= 1,34.
Eli hakkuusäästölle (1,25) ja poistumalle (1,34) olisi eri CO2-kertoimet, joilla kuutiomäärät (m3) kerrotaan ja saadaan koko puumäärän CO2-sidonta tonneissa.
Olen ihmetellyt tätä asiaa, kun Ruotsissa CO2-nielu jaettuna hakkuusäästöllä on 1,0, mutta Suomessa 0,77.
Ei tuo ero voi johtua siitäkään, että uusi kasvu olisi kevyenpää, sillä onhan poistumassakin samalla lailla uutta kasvua, vaikka luonnonpoistuma onkin selvästi raskaanpaa puuta, mutta eihän sitä ole kuin 10% poistumasta.
