Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Näin se varmaan menee, koska NEE on tase ei päästö, jossa ovat mukana maapäästö plus hakkutähteet ja josta on vähennetty pintakasvillisuuden nielu GPP.
Sehän on sinänsä ihan loogista, että kun vesi on pidempään kosketuksessa turpeen kanssa, niin siihen liukenee enemmän humusta.
Turvemaiden ojituksilta tulevat kiintoaineet ovat turvetta.
Tekoäly: TOC koostuu orgaanisista yhdisteistä, jotka voivat olla
– vesiliukoisia (esim. pienet orgaaniset hapot, alkoholit) ja
– osittain tai heikosti liukoisia (kolloidit, humusaineet, hienojakoinen orgaaninen materiaali).
– TOC-mittaus kattaa sekä liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) että mahdollisen partikkelimuotoisen orgaanisen hiilen (POC), riippuen analyysimenetelmästä ja esikäsittelystä (esim. suodatus).
En tiedä miten Kurki linkittämäänsä tutkimusta lukee,
Yleinen käsitys taitaa olla että luonnontilaisilta soilta ei tule kiintoainetta tai ruskistavaa TOC-kuormaa yhtään.
Minulle kyllä pistää silmään heti tuo että puolessa (8) metsätalouden valuma-alueista (16) onkin kiintoainekuormat samat tai alemmat. Lienevät vanhoja ojituksiaja ja ojanpohjat sammaloituneita. Sieppaavat paremmin kiintoaineita. Taisi löytyä parempi puhdistustapa kuin ohjata ojitusvedet luonnonsuolle. Sitähän on jo mainostettukin.
Vanha käsitys ojitusten aikakautena oli, että ojitus alkuun lisää kiintoainepäästöjä, mutta vanhemmiten asettuvat luonnon soiden tasolle. Näkyy pitävän paikkansa. Nythän sekin on yritetty vääntää ajan henkeen, että vanhetessaan ne ojitukset vasta kiintoaineita päästävätkin.
Toki tuossa linkissä puolet ojitusalueista tuottavat kiintoaineita enemmän, jolle tietenkin pitäisi tehdä jotain esimerkiksi laittaa mahdollisuuksien mukaan puhdistumaan näiden vanhojen sammaloituneiden ojitusalueiden kautta eli mahdollisimman pitkä purkuoja.
Mitähän pitäisi tehdä noille luonnontilaislle valuma-alueille TOC-kuorman suhteen, kun ovat tuossa tutkimuksessa keskijmäärin suuremmat kuin metsätalousalueilta?
Entäs sitten kun mertsätalouden osuus kaikesta pintavesiä tummentavasta TOC-kuormasta onkin vain 4 %. Kun taas lähes kaikki 96% tulee luonnon huuhtoumasta metsistä (lehdet ja neulaset) ja maalta (pellot ja vesien varsien luonnon niityt).
Paras toimi vesien värin kirkastamiseksi ja tuon TOC-kuorman torppaamiseksi olisi hakata avoimeksi kaikki purojen, jokien ja vesien rannat 50 m matkalta.
Tämän tutkimuksen mukaan joutuu kysymään, että mitä pitäisi tehdä luonnontilasille soille, kun sieltä tulee enemmän kiintoaineita kuin 8 ojitusalueelta. Kohisevanpuron valuma-alueelta (on ojituksia) tulee vähiten kiintoainetta.
Linkin sivu 29: https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf
Voi Kurki sitä tuollaikin laskea, jos haluaa poimia rusinat pullasta.
Greenhouse gas and energy fluxes in a boreal peatland forest after clear-cutting
Otsikossa on kyse ojitettujen turvemaiden turpeesta johtuvista CO2-lisäpäästöistä verrattuna kivennäismaihin, kun puhutaan turvemaista (pietland). Eli tutkimalla haetaan tietoa sille, että pitäsikö turvemaiden ojitukset tukkia liian suurten turpeesta tulevien päästöjen vuoksi. Onko missään tehty samanlaista tutkimusta kivennäismaista, jossa mukana hakkuutähteet?
Miksi hakkuutähteet pitää olla mukana, kun ne eivät ole turpeesta peräisin. Eihän se kerro totuutta pelkästään turvemaan päästöstä, jos mukana on puiden hakkuutähteetkin. Sehän on järjetöntä.
Hakkuutähteillä on oma CO2-varasto-laskentamenetelmä, jossa varastoon menee viimeisen vuoden hakkuutähteiden CO2 ja varastosta poistuu vahimman vuoden CO2. Varaston koon muutos on sitten nielu tai päästö.
Ravinteikkaan ojitetun metsää kasvavan suomaan pintakasvillisuus rähtää kasvuun aukossa kuten ravinteikas kivennäismaapohjakin. Lisäksi aukolla pohjaveden nousu vähentää turpeen hajoamisesta johtuvia CO2-päästöjä. Siksi aukkohakkuu Lettosuon ravinteikkaassa korvessa on suuri CO2-nielu jo toisena vuonna.
Lettosuolla ei ole mitään perusteita tukkia ojia, vaan kunnostaa ne aina tarvittaessa.
https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1
Linkin taulukko 2 on mielenkiintoinen.
Ohje laskea pois nuo hakkuutähteet löytyy tutkimuksen kohdasta 5 Conclusions.
Toisaalta hakkuutähteiden hajoaminen lisäsi alueen CO2-päästöjä; tähteiden päästöjen arvioitiin olevan 49 % ekosysteemin kokonaishengityksestä ensimmäisenä kesänä avohakkuun jälkeen. Toisena kesänä pintakasvillisuus ja sen perustuotanto elpyivät huomattavasti. Toisaalta hakkuutähteiden CO2-päästöt vähenivät, koska osa tähteistä oli hajonnut edellisen kesän aikana. Yhteensä nämä muutokset vähensivät alueen nettoCO2-päästöjä 41 % ensimmäiseen kesään verrattuna.
Hakkuutähteiden päästö= Rresidue (2017)= 0,41*Reco= 0,41*3135= +1285 g/m2
NEE(2017)/Table 2/ on koko CO2- maaperäpäästö mukana myös hakkuutähteet =+2072 g/m2
GPP (2017)/ Table 3/ on maapohjan pintakasvillisuuden CO2-nielu = -1106 g/m2
CO2-turvemaapäästö (pois lukien hakkuutähteet) on -1285+2072-1106= -319 g/m2.
Tarkoittaa että toisena vuonna aukkohakkuusta maapohja onkin CO2- nielu = -3,19 tn/ha ei päästö.
Ei mikään ihme, sillä Ojasen tutkimuksessa, josta puuttuu hakkuutähteet, ovat rehevät ojitusalueet olleet myös nieluja.
Lienee turha minulle todeta avohakkuualueet olevan kasvihuonekaasujen netto lähde, ei nielu, Kurki väittää asian olevan toisin jo toisena avohakkuun jälkeisenä vuonna, näin ei ole Kurjen viittaamassa tutkimuksessa
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Tässä Ojasen tutkimuksessa rehevillä ojituilla soilla kuten Lettosuo näkyy maaperä olevan myös nielu jopa -5 tn/ha/v .
Hakkuutähteet eivät taida olla mukana.
Kysyin Luken Sakari Sarkolalta MT:n kirjoituksen tutkimuksista, joihin ”30 tonnin päästö” liittyy ja toinen on juuri tämä, jonka otin esille.
https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1
Se ei oikein käy ilmi onko tuo 30 tonnia Sarkolan kertomaa vai toimittajan.
Minun laskujen mukaan Lettosuon avohakkuu toisena vuonna oli turvemaaperän osalta n. -3 tn CO2-nielu, jossa hakkuutähteitä ei ole mukana.
Tässä Ojasen tutkimuksessa rehevät ojitetut suot voivat olla jopa -5 tonnin CO2-nielu.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Juuri näin. Aki Ikoselle sopii kaikki tutkimukset, jotka osoittavat talousmetsät kaiken maailman päästöksi ja pahennukseksi, vaikka tälläisella silmänkätötempulla, että otetaampa hakkuutähteetkin mukaan, että saadaan ilmastopoliittisesti oikea tulos.
Muistutetaanpa Ikosta samalla vielä vanhojen metsien vähälajisuudesta.
Muistutetaanpa vielä, että MetsäVesi Raportin mukaan vesiä tummentavan TOC-orgaanisen hiilen luonnon huuhtouma on 96% ja metsätaloudesta tulee vain 4%, joka sisältää ojitukset, hakkuut ja niillä kasvavien metsien luonnon huuhtouman. Mitähän jää ojituksille?
Pahin TOC-kuorma tulee norojen, purojen, jokien ja järvien rannoilla kasvavista koivumetsistä sekä niiden rantaniityistä.
Eikö nuo vesien suojakaista pitäsi juuri poistaa, ettei vedet ruskistuisi.
Miltä kuulostaa Panu Halmeen kommentit Yle Teemassa hänen vanhoilla tiedoilla vesistökuormituksista? Entä tuokin, että ravinnekuormat pintavesiin eivät ole kovin suuret?
