Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Oja on kaivettu Rukuan tyyppiseen suppajärveen, josta ei ole lunnon purkuojaa. Ilmeisesti siksi, että keväällä lumien sulaessa voi järven rannnoilla vesi nousta ja haitata järven ranta-asutusta. Oja säätää järven vedenpinnan ylärajaa.
https://www.hs.fi/suomi/art-2000011846084.html?utm_source=ampparit
Hukkajoella kuolleiden raakkujen määräksi on tarkentavien tutkimusten perusteella arvioitu 3 283. Yhden raakun arvo on tapahtuma-aikana ollut 589 euroa, jolloin vahingon kokonaisarvoksi muodostuu 1 933 687 euroa, poliisi kertoo.
Tuo kuolleiden raakkujen määrä ihmetyttää.
Onko todella löytynyt kuolleia raakkuja noin paljon vai onko vain arvio?
Jalmari Kolulla taisi olla huonosti kasvava metsää kivennäismailla toisessa ketjussa ””Neulasanalyysi”.
Kannattaisiko kokeilla ojitusta?
ja ottaa käyttöön lisämääreen v, niin jäävät jäljelle kangasmetsien lajit Mk 232 kpl.
Tuohan ei liene suuri urakka.
Voihan tuon vanhan metsien speliastiluokituksen tehdä kuka hyvänsä.
Informaatiota pitäisi saada monesta muustakin lähteestä lajititietokeskuksen lisäksi.
Liito-oravastakin goo-haulla löytyy linkkejä paljon.
Luontoportti ym.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007741686.html
Tässä peikonnahka (NT), jonka on arveltu muuttuvan uhanalaiseksi vanhojen metsien vähenemisen vuoksi.
Peikonnahka ei ainakaan ole vanhojen metsien laji, kun löytyy aukolta. Ei tosin ole uhanalainenkaan.
Hiekkaharjumuodostelmia, jotka kulkee Hailuodosta Muhoksen kautta Säräisniemelle ja Oulujärven pohjassa Manamansaloon ja siitä Kajaanin Paltaniemeen, ei tarvitse uudistaa aukkohakkuun jälkeen. Ne uudistuu männylle luonnostaan.
Näiden hiekkamuodostelmien metsien kasvu ei ole kyllä järin huikeaa. Kun ajelen Säräisniemen kautta autolla harva se viikko, niin on ihmetyttänyt, että miksi kaivettu kankaalle suora oja, mutta tämän kuiva ojan varrella puut kyllä olivat selvästi järeämpiä. Näkyy lähtevän järvestä, mutta ei kyllä ole luonnon oja, vaan kaivettu. Koskaan siinä ei ole ollut vettä ja näkyy jatkavan tien ali Oulujärveen. Nyt kun vanha metsä hakattiin ojan ympäriltä, niin eikös vain se männyntaimikko ole siinä ojan varrella erotu selvästi edukseen.
Näkyy se oja kuivalla hiekkakankaallakin parantavan kasvua.
Ja Venäjän pommitukset Assadin hallinnon aikana ei aiheuttanut pakolaisaaltoa Turkkiin ja sieltä Eurooppaan.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1462901126000250
Tuohon voi lisätä, että nämä keskustelut Suomi hiilinieluun metsien nielulla pitäisi lopettaa, kun eroavat Ruotsin laskennesta niin paljon, että Ruotsin tapaan laskien Suomi olisi hiilinielu.
Riittää, että Suomen metsät ovat hiilineutraalit kuten luonnon metsätkin.
Ojitetuilla turvemailla metsät pysyvät varmimmin hiilineutraaleina tuhkalannoituksilla eli näin puiden parempi kasvu korvaa varmemmin maapäästöt.
Aina kun USA sotii lähi-idässä, niin se tietää paljon lisää pakolaisia Eurooppaan.
Milloin niin on tapahtunut?
Eikö ne miljoonat pakolaiset viimeksi tulleet Syyriasta, kun Venäjä pommitti siellä siviilejä?
Länsimaiselle kulttuurille on kaivettu kuoppaa jo hyvin pitkän aikaa . Kymmeniä vuosia . Vihreään aatteeseen on verhottu monta keinoa vaikuttaa haitallisesti länsimaiden talouteen ja yhtenäisyyteen.
Onko Kimmo Kiljusella ollut muuta vihreää meriittiä kuin turpeen alasajo. Hänen Venäjä-yhteytensä kun ymmärtää, niin eiköhän siinä tehty työtä enemmänkin Venäjän hyväksi estämällä turpeen käyttö Suomessa ja sitoa Suomi Venäjän energiaan, jolla Venäjä pääsisi kiristämään Suomea.
Pahin Venäjän vaikuttaminen Suomen talouteen tulee ay-liikkeen kautta. Kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla beljakovilainen ay-liike historianssa aikana on tehtaillut Suomeen miljoonia työttömiä.
https://nsidc.org/sea-ice-today/sea-ice-tools/charctic-interactive-sea-ice-graph
Pohjoisen napa-alueen jääpeitteen laajuudella ei näytä olevan yhteyttä Polaaripyörteen toimintaan.
Vaikka jääpeite on ennätysmäisen pieni, niin Polaaripyörteen hajoaminen nyt päästää kylmää ilmaa valumaan eteläisille leveysasteille.
Sen heikentyessä tai hajotessa (stratosfäärin äkkilämpeneminen) kylmää ilmamassaa voi purkautua etelämmäs, mikä aiheuttaa Pohjois-Euroopassa ja Suomessa usein hyytäviä pakkasjaksoja.