Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Oksat hentoja ja oksakulma hyvä, kuten hiekkaisella karulla kasvupaikalla onkin.
Tuollainen kuivan kankaan metsätyyppi on Suomessa erittäin uhanalainen (EN). Ei siellä saakkaan olla mitään rehevyyteen viittaavia luontoarvoja kuten lehtipuita tai kuusia.
https://luontotyyppienuhanalaisuus.ymparisto.fi/lutu/#/luontotyypit/Kuivat_kankaat
Ei noista taulukoista ole mitään apua siihen, kun Kärkkäinen ja hallinto-oikeus ovat eri mieltä vähäisestä uudisojituksen pinta-alasta, josta ei tarvitse tehdä ilmoitusta Elykeskukselle. Kärkkäinenhän ojitti kaksi aluetta, joista sanoo ettei niistä tarvinnut ilmoittaa pinta-alan vähyyden vuoksi ja sitten tämän kolmannen suuremman, josta teki imoituksen.
AI ehdottaa 1 ha.
Linkki: https://pkmo.org/milla-keinoilla-metsat-saavuttavat-kestavyysvaatimukset/
Tässäkö se tauluko 2?
Matti Kärkkäisen perustelut valitukselleen sivulta 7 lähtien.
Kärkkäinen on toiminut Vesilain mukaan ja käräjäoikeus katsoi ettei ojituksessa mitään rikosta ole tapahtunut.
Ajan henkeen hallintoviranomaiset eivät hyväksyneet vapautusta, vaan alkoivat ilmasto- ja vesipopulismitutkimusten valheisiin vedoten jatkaa syyttämistä, joka ei edes kuullu heille, vaan oikeuslaitokselle.
Nyt on valikoitu väitteitä tukevia tutkimuksia, josta lainaus, jotka kaatuvat muihin olemassa oleviin tutkimuksiin.
Kuten nämä:
Sivu 29: https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf
Hallinto-oikeus:Ojituksen ympäristövaikutukset Metsätalouden ojitushankkeiden ympäristövaikutuksista on olemassa vahva tutkimusnäyttö. Ojitus lisää suolta tulevia typpi- ja fosforipäästöjä, liuenneen orgaanisen aineen ja kiintoaineen kuormitusta sekä maaperän hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Nykytiedon valossa ojitettujen soiden päästöt ovat pitkällä aikavälillä suurempia kuin ojittamattomien soiden päästöt, vaikka ojitusalueilla ei olisi pitkään aikaan tehty mitään toimenpiteitä.
Ympäristöriskit korostuvat, jos ojitettava alue sijaitsee lähellä vesistöä tai alueella, jossa tavataan happamia sulfaattimaita.Sen lisäksi mitä kommentoin tähän tuossa linkissä, helppohan tuon ojituksen kuormitus Ventojokeen on todeta. Olisi viime kesänä otettu vesinäytteitä Ventojoesta Kärkkäisen ojitusalueen ylä- ja alapuolelta ja katsottu paljonko fosfori-, typpi-, TOC- ja kiintoainepäästöt ovat suuremmat.
Nyt on valikoitu väitteitä tukevia tutkimuksia, josta lainaus, jotka kaatuvat muihin olemassa oleviin tutkimuksiin.
Mitä nämäkin ”sekä maaperän hiilidioksidipäästöjä ilmakehään.”?
Ojitusalueiden maapäästöt n. +14 Mtn-ekv jäävät pienemmäksi kuin niillä kasvavien puiden kasvu n. 25 mlj.m3/v. Lisäksi luonnon soiden suuret metaanipäästöt lakkaavat ojituksilla. Senhän näkyy Kärkkäinenkin huomioineen.
Nykytiedon valossa ojitettujen soiden päästöt ovat pitkällä aikavälillä suurempia kuin ojittamattomien soiden päästöt, vaikka ojitusalueilla ei olisi pitkään aikaan tehty mitään toimenpiteitä.
No eivät ole niin merkittävästi, että asiaa kannattasi edes ottaa esille.
Jatkoa seuravassa postauksessa.
https://www.hs.fi/alueet/art-2000010835621.html
Näkyy olevan Matti Kärkkäisen ojitukset, joista oli keskustelua vuosi sitten.
Ei ole suostunut hakemaan lupaa ojituksille.
Miksikähän salataan nimi uutisessa?
