Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ei vaan esimerkiksi Liuhapurosta otettu vesinäyte siltä kohtaa, missä kaikki vesi tulee luonnontilaiselta valuma-aluelta, josta mitattu TOC-pitoisuus mg/l. On tosin näitäkin kg/ha/v mittauksia.
https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/
Tai Mustosurosta Pyhä-Häkin etelälaidalla on näyte otettu vedestä kansallipuiston rajalla, kun jatkaa laskuaan metsätaouden maisemiin.
Niiden mukaan tummumistä lisäsi soiden osuus, ojituksen osuus ja lämpösumma.
Englannissa vesien TOC-kuorma on 2-kertaistunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Siellä ei ole soiden ojituksia.
Voisiko siitä vetää johtopäätöksen, että Suomessakin ilmastonmuutos olisi nyt suurin vesien tummentaja.
Ilmastonmuutoksen kuormalisää ei ole eritelty missään.
Ihmisen vaikutus puolestaan on se, mikä on luontaisen ja käsitellyn erotus.
Imisvaikutus näkyy olevan, että ojitetut suot eli metsätalouden valuma-alueet tuottaa humusta vähemmän kuin luonnontilaiset.
Pitäiskö niiden esim. Liuhapuron suurta TOC-humuskuormaa vähentää ojittamalla ne?
Linkin ”https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf” sivulta 29 löytyvän luonnontilaisen Mustospuron valuma-alue on Pyhä- Häkin Kansallispuiston eteläreunalla.
Tämäkin luonnontilaisen puron TOC-kuorma ylittää 12 metsätalouden valuma-alueen kuormat kaikista 16 metsätalousalueen valuma-alueesta.
AJ: EU:ssa lienee tavoitteena, että vuoden 2050 (mahdollisen hiilineutraaliuden saavuttamisen jälkeenkin) metsissä olisi jäljellä hiilinieluja ja Euroopassa metsäteollisuutta. Ei pelkästään paljon puuta ja monimuotoisuutta.
Minä kommentoin tähän, että ”Juuri näin”.
Mutta ei julkaistu.
Nyt on tiukka linja.
Liuhapuro on runsaspäästöinen luonnonvesi. Jos vertailua haluaa niihin tehdä, pitää olla laajempi otos kuin yksi vesistö.
Yksi otos?
Sitähän on seurattu vuosia ja vesianalyysejä tehty kuten kaikissa muissakin yhteensä 12 valuma-aluekohteessa, jotka löytyvät MetsäVesi Raportin 2020 sivulta 46 talukosta 5.
Kaikki metsätalouden valuma-alueet 9 aluetta ovat alle Liuhapuron valtavan keskimääräisen TOC-kuorman 30,2 mg/l.
Liuhapuron vesiä ruskettavan TOC-kuorman päihittää vain toinen luonnontilainen valuma-alue Välipuro, jonka TOC lukema oli 33,7 mg/l.
Siksi, että tämän luonnontilaisen puron valuma-alueelta tulee kuormitusta paljon vesiin (typpi, fosfori ja TOC). Olisiko puron kuormituksista normiksi ojituslueilta tuleville kuormille? Jos ovat samaa luokkaa tai alempia niin, olisiko niiden tila silloin Ok?
Samaa mieltä päin mäntyä kanssa.
Olen toistanut tätä ” Riittää että Suomen metsät Luken mukaan ovat hiilineutraali ja siinä sitten ovat ojitusalueiltakin tulevat päästöt mukana”.
Kyllä se sitä on. Kivennäismaan pintakerrosta sanotaan humusmaaksi ja on värjäytynyt yläosaltaan ruskeaksi ja alin kerros on vaalea l. valkomaa. Metsätieteessä nimitys on Podsoli.
Kumuloituuko hakkuutähteet yms?
Ilmeisesti ajan kanssa syntyy ikuista hajoamatontakin maahiiltä orgaanisesta syötteestä maaperään. Tämä mutkistaa hiilivaraston laskentaa, kun hiili voi olla tuhansien vuosien ikäistä.
Annnika Kankaan selvityksestä Ruotsin ja Suomen hiilinielulaskennan eroista ei eds käsitelty tätä ”kuollut orgaaninen materia” nielua, joka on Ruotsissa suuri ja lienee juuri hakkuutähteistä, kun hakkuiden lisäys lisäsi tätä nielua.