Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
https://www.hs.fi/alueet/art-2000012041904.html
Nyt on taas Toni Amnell puhdistamassa pöytää vanhoilla huuhaa perusteluilla.
Eilen yritin ketjuun tätä, mutta turhaan. Pääseeköhän kukaan kuin Toni niin helpolla Hesariin julistamaan roskaansa.
S-L Peltonen ”Vanhoista metsistä on suojeltava kaikki, lähellä luonnon tilaa olevat, elinympäristöjä joudutaan myös ennallistamaan. Nyt vain näyttää siltä, että viimeisetkin vanhat metsät halutaan tieten tahtoen tuhota ensin. ”
Lajirikkaiden lehtojen ja harjujen niiden paahderinteiden ja paloalueiden uhanalaisia lajeja on 500 kaikista Suomen metsien 833 uhanalaisesta lajista. Näitä 500 lajia uhkaa vain Suomen luonto umpeenakasvulla. Siksi ne ovat erilaisilla suojetoimilla suojeltuja yhdessä perinneympäristöjen 650 uhanalaisten lajien kanssa. Siis kaikkiaan 1150 uhanalaista lajia kaikista 2667 uhanalaisesta lajia uhkaa ainoastaan Suomen luonto umpeenkasvulla.
Lisäksi lehtojen päästämistä vanhoiksi metsiksi Luontopaneeli suosittelee estämään, sillä lehtojen elinvoimaiset lajit romahtaisivat.
Se siitä vanhojen metsien suojelusta lehtojen osalta ja muutkin vanhat metsät ovat elinympäristönä heikko kaikille metsälajeille.Punaisen kirjan taulukon 5 sivulla 43 mukaan vanhat metsät ovat ensisijainen elinympäristö vain 1163 lajille, kun taas muut metsät ovat ensisijainen elinympäristö lopuille 8336 arvioiduille lajeille kaikista arvioiduista metsälajeista 9499 .
Vanhojen metsien suojelulle ei löydy mitään perusteita eikä niiden suojelua tarvita.
https://tapio.fi/projektit/simojoki/
Simojoen tilanne vaatii nopeita toimia. Simojokeen kutemaan nousevien lohien määrä on ollut matalalla tasolla nyt jo kolme perättäistä vuotta. Syy ei ole itse joessa, vaan sen valuma-alueella: laajojen ojitusten takia vesi ei pidäty alueen soihin, vaan virtaa nopeasti jokeen aiheuttaen haitallista kuormitusta ja joen virtaaman voimakkaita vaihteluita.
Esittelyssä kansanomaisille käsityksille perustuvia tekosyitä vesien kunnostamiseksi. Ihan niin kuin muissa Perämeren joissa kuten Tornionjoessa ei olisi kutemaan nousevan lohen vaihtelua, joka johtuu Itämeren lohen liikakalastuksesta. Miksi lohikannan olisi pysyttävä Simojoessa ikuisesti nousevana.
Juuri alueen ojitettuihin soihin sadevedet pysähtyvätkin, sillä puiden haihdunta pitää turvemaapohjan kuivempana ja sateesta jää suuri osa ensinnäkin ojitusalueilla kasvaviin puihin ja toiseksi turvemaapohja vain kostuu eikä lisää vesien virtaamaa sammaloituneissa ojissa.
Talven jälkeen jäätynyt luonnonsuo heittää lumien sulavedet nopeammin tai yhtä nopeaan vesistöön kuin ojitusalueet.
Tuossa Perämeren pohjukassa kaikki joet ovat olleet aina kesäaikaan vähävetisiä liruja. Onhan siinä nimensä mukainen Kuivajokikin. Lienee vanhempaa perua kuin suo-ojitustusten jälkeen annettu.
Perämeren alueen sademäärä on maamme alhaisimpia, tyypillisesti vain 450–550 mm vuodessa. Tämä johtuu Skandien vuoristosta, joka pysäyttää Atlantilta tulevat kosteat ilmamassat ennen niiden saapumista Suomeen
Vanhoilta sammaloituneilta ojitetuilta soilta tulee vähemmän kaikkia kuormia kuin luonnontilaisilta soilta, kun huomioi ojitetuilla soilla kasvavista metsistä tulevat kuormat.
Tuon voi katsoa MetsäVesi Raportin 2020 sivuvulla 41 olevasta kuvasta 13/a,b ja c.
Virallisten määritysten mukaan näkösyvyydessä ja väriluvussa on selvä ero. Oikea johtopäätös olisi, että pullovesitesti ei ole riittävän hyvä testimenetelmä.
Sanoisin, että nuo mitatut arvotkin vaihtelee värin mukaan. Nyt tämä kevät selvensi kuvaa. Jos talvella muodostuu maahan routaa kunnolla, niin pintavesiin ei huuhtoudu juurikaan TOC-kuormaa ja siksi lumen sulamisvesi on hanaveden luokkaa. Onhan lumessa ilmansaasteita, jotka näkyvät mittauksissa.
Veden värihän se ihmisiä häiritsee ja riittää minullekin.
Vesien puhdistustoimien perusteeksi pitäisi jo riittää väri eli jos lähellä on luonnontilainen suo ja sen purkuojan väri on samaa luokkaa kuin jonkin lähellä olevan ojitusalueen purkuojan, niin mitään syytä ei ole tehdä puhdistustoimia ojitusalueen purkuojan vesille.
Mitenkä se noin?
Simojärven vesi näkyy Vesi.fi mukaan olevan erinomaista. Jokikin on Oulujoen luokkaa hyvä, johon kyllä lohi pyrkii nousemaan. https://www.vesi.fi/karttapalvelu/
Tässä vuonna 2012 kehutaan Simojoken vettä erinomaiseksi. https://yle.fi/a/3-6276911
Olisiko niin, että vesien puhdistajan (Tapio Palvelut OY) mielestä Simojoen tila on hälyttävä vähän joka kohdasta, että pääsisi tekemään mahdollisimman paljon vesien puhdistustoimia?
Mikä siellä on tilanne?
Laita linkkiä.
On se Etelä-Konnevesi yleensä ottaen kirkkaampi kuin tuo kuvaamani näyte,
Jos laittaisi pulloon. Ehkä sitten näkisi eron.
Minä totesin jo aiemmin, että tuskimpa se Konneveden veden väri on yhtään kirkkaampi kuin Oulujärven.
Kun näkyy molempin järvien vesi olevan hanaveden luokkaa kuvissa, niin paremmuus pitää ratkaista sitten makutestillä.
Nostokoukku-Heikki on sosialisoinut pellot.
Mutta eikö palkoistakin sovita yhdessä työnantajan ja työntekijän välillä ?
Sovitaampa hyvinkin sen jälkeen, kun AKT laittaa Suomen viennin seis.