Verottajan kannalta jokainen puukuutio on kuin kultaa.

Metsäyhtiö luo 24% alvin, joka on sille kustannus.Sitten metsän myyjä maksaa pääomaveroa enintään 34% .

Yhteensä veroja 58%

Nyt vielä vaaditaan puunpoltoa verolle ja vero lähenee jo 100%:ia.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009406352.html

https://yle.fi/a/3-11422139

Antti Rinteen luhytaikaisesta pääministerikaudesta on jäänyt mieleen vain yksi asia. Kuulutti ensimaisenä toimenaan, että turpeen käytön verotuki pitää lopettaa heti. Eli kuulijalle tuli käsitys, että valtio maksaakin verovaroista turpeelle tukea. Todellisuudessa kuitenkin turpeen poltosta maksettiin veroa, mutta pienempää kuin kivihiilestä. Mutta verojahan valtiolle turpeesta tuli enemmän kuin kivihiilestä, sillä turvetuotannossa syntyy ansio-ja pääomaveroja, joita kivihiilelle ei synny.

Olisiko aika nyt julitsaa puunpoltosta sama.

Puunpolton verotuki lopetettava?

Maalaistenliittolainen tukijappastelu maksaa 5-6 miljardia joka ikinen vuosi.

Eikö husku tiedä, että EUhun liittyminen laski tuottajahinnat maailmanmarkkinoiden hintojen tasolle, joilla kauppaa käydään ja joka tarkoittaa käytännössä USAn maatalouden ylituotannon markkinoilla muodostuvaa hintatasoa, jolla EU:ssa eikä USAssa yksikään maanviljelijä tulisi toimeen eli sitä maataloustuotantoa ei olisi olemassakaan ilman tukia.

Kaipolan tiedoitustilanteessa Anu Ahola kertoi ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttivat tehtaan alasajoon: 1. logistiikkakustannukset Näistä mieleeni tulevat mm. liikenteen polttoaineverot sekä vihreiden läpiajama EU:n rikkidirektiivi itämeren laivoille, jota ei sovelleta välimerellä mm. Italian vastustuksen vuoksi. 2. Energiaverot ja yleiset maksut Tästä mieleeni tulee mm. sähkövero, joka EU:ssa on oltava vähintään 0,5 euroa megawattitunnilta. Ruotsissa se on minimissään, siis 0.5 euroa, kun taas Suomessa teollisuuden sähkövero oli 7 euroa megawattitunnilta vuonna 2019 (ja on edelleen korkea, vaikka hallitus päättikin joistain kevennyksistä). Kaikkeen tulee päälle vielä 24% arvonlisävero – puunhankinta mukaanluettuna. 3. Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa. https://areena.yle.fi/1-50608352

Edellinen hallitus korjasi noita muita haittoja samalle tasolle kuin Ruotsissa paitsi ei palkkakustannuksia tietenkään voinut, jotka siis kolmivuorotyössä ovat Suomessa lähes 2-kertaiset.

Tilanteessa, kun paperin kulutus laskee maailmalla, Suomessa sitten tehtaat suljetaan ensin, kun Kaipolassa yksin palkkakustannukset olivat jo 10 miljoonaa suurempi kuluerä kuin vastaavaassa tehtaassa Ruotsissa.

Sipilän Kiky ei tietenkään voinut laskea palkkakustannuksia paperitehtaissa, kun sisäinen devalvatio (5%+5%+5%) eli 5% suora palkkojen lasku, 5% tuottavuuden nousua ja 5% pidättäytymällä palkankorotuksista niin kauan, että kilpailijamaissa nostavat omiaan 5% enemmän kuin mitä Suomessa.

Tämä kolmas vaihehan vesittyi heti, kun metsäteollisuudessa ei hyväksytty 0-linjaa, vaan lakkoiltiin samat palkankorotukset kuin kilpailijamaissa ja aiheutettiin satojen miljoonien menetykset metsäteollisuudelle. Nyt tämä viimeinen AKTn poliittinen lakko toi lisää tappioita satoja miljoonia.

Kunnat voivat perustaa kiinteistöverorahastoja kuten Norjan valtio öljyrahaston, jonka pääoma suurempi kuin koko Suomen BKT ja alkaa elää osingoilla.

Laurén ym. julkaisussa ennustetaan Etelä-Suomen suometsien ongelmaksi kuivuutta.

Tämäpä yllättävää.

Turvepellot kestävät kuivuutta paremmin kuin kivennäismaat ja viime vuosien turvemaaojitusten männyntaimikotkin ovat olleet erinomaisessa kasvussa. Ainakin kuivan ja lämpimän kesän 2018 jäkeen männyntaimet kasvoivat pituutta 2019 enemmän kuin koskaan. Turvemaillahan pohjavesi on lähellä ja sitä riittää, jos edellisenä syksynä (yleensä näin tapahtuu) on satanut paljon kuten tapahtui ainakin täällä viime syksynä ja syksyllä 2017.