Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Venäjän fossiilisten tuontikielto EU:ssa astuu voimaan 2027 alussa.
Öljyn tuontihan on jo lähes nollassa, kun sitä ei Venäjällä ole toimittaa Ukrainan tuhotessa joka päivä jalostamoja. Karjalassa nyt pulaa oljytuotteista.
..Ukrainian drones have launched a successful strike on the massive Kirishi (KINEF) Oil Refinery in Russia’s Leningrad region…
https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/venajan-hyokkays-ukrainaan.248392/page-4648
pienehkö jäätikkö on 150 vuodessa kadonnut, niin miksi siitä ollaan huolissaan, kun jääkauden viimeiset jäänteet häviävät?
Edellisellä Eem-interglasiaalilla AI:n mukaan Grönlannissa jäätiköt säilyivät, vaikka lämpötila siellä oli +4..+8 C-astetta nykyistä lämpimämpää.
Dinosaurusten aikaan ei ollut jäätiköitä, mutta silloin Väli-Amerikkaa ei ollut, vaan Tyynellä valtamerellä ja Atlantilla olivat vesiyhteys.
Eli se että meillä ennallistetaan soita ja niissä voi silloin alkaa ainakin aluksi metaanin tuotanto, ei liene suuren suuri ongelma kun ei kerran ole luonnonsoidenkaan metaani.
Väitehän ennallistamisen hyödyistä on ollut, että vetinen suo muuttuu hiilinieluksi. Ei muutu juuri metaanin vuoksi.
Voi olisipa minullakin tuollainen antelias naapuri, jonka ojituksilta tulisi lannoittavia savivellivesiä metsälle joka vuosi.
Kyllä käy kateeksi.
Husselle avaan, että ruuankin tuotannossa fosforia tavitaan ja on se kauheaa, millaista mönjää sieltä turpeesta irtoaa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/d96dcbe2-b5de-4ce0-8303-66ea48356043
Mitähän olisi se vihervasemmistohallituksen ennallitamisluonnos sisältänytkään?
Metsät olisi annettu luotojärjestöjen määräysvaltaan.
Persuille päästöksestä pisteet. Ainoa metsänomistajan puolustaja.
Suomen luonnonsuojeluliiton Tapani Veistola.
”Hallituksen tekemä päätös rajata heikentämättömyysvelvoite vain Natura 2000 -alueisiin on selvästi ennallistamisasetuksen vastainen. Myös suojelualueiden ulkopuolisten metsien tilaa tulee vaalia ja parantaa.”
Linkki: mhttps://www.sll.fi/ajankohtaista/luonto-unohtui-kansallisen-ennallistamissuunnitelman-luonnoksesta/
Mika Niemisellä on ehdotus:
Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Mika Nieminen vaatii avohakkuiden kieltämistä talousmetsissä seuduilla, joilla ne aiheuttavat eniten haittaa vesistöille.
Niemisen mielestä turvemaiden avohakkuukielto olisi kirjattava lakiin, sillä kevyemmät keinot eivät takaisi toivottuja parannuksia.
Mitä tummemmaksi järven vesi muuttuu, sitä huonommin valonsäteet pääsevät etenemään kohti pohjaa ja valon määrä veden alla vähenee. Se vaikuttaa kaikkeen elämään pinnan alla, kuten kaloihin.
Muikku kutee vasta iltahämärillä ja yöllä.
AI: Muikku syö Illalla ja hämärän aikaan (Pinnassa, 0–5 metriä): Kun auringonvalo vähenee, eläinplankton nousee järven pintakerroksiin syömään. Muikkuparvet nousevat planktonin perässä aivan veden pintaan tai väliveteen (0–5 metrin syvyyteen)tankkaamaan ravintoa. Tämä hämärän hetki on muikun aktiivisinta syöntiaikaa, jolloin se näkee saaliinsa, mutta suuret petokalat eivät enää näe saastaa muikkua niin helposti.
——————————–
https://viesti.metsagroup.com/view/325730045/20/#zoom=true
Linkistä:
Tulos on ollut monille yllätys. Useat ihmiset ovat
hämmästyneitä, että miksi turpeen hajoaminen ei
kiihdy avohakkuiden jälkeen. Sen sijaan ihmiset,
jotka tutkivat juuri suometsiä, ovat todenneet, että
juuri noinhan sen pitääkin mennä. Turpeen hajo
amisen pitääkin hieman hidastua hakkuiden jäl
keen”, sanoo laajan tutkimuksen ensimmäinen kir
joittaja, Luken erikoistutkija ja akatemiatutkija Aino
Korrensalo.Eli kun turpeen hajoaminen hidastuu, niin myös TOC-kuorma vesiin pienenee, mutta pelastaahan hakkuutähteet avohakkuiden kiellon tarpeellisuuden, että vesiä tummentaa juuri turpeesta irronnut mönjä.
Tässä Annamari Laurenin käsitys näistä aina pelastavista hakkuutähteistä, kun turve ei hajoakaan.
”Tutkimus osoittaa sen, mikä systeemisestä näkökulmasta on
ilmeistä. Se on myös linjassa tutkimusten kanssa, joissa isommissa
aineistoissa on seurattu maan hiilitasetta hakkuun jälkeen. Ei niis
säkään aineistoissa turvemaat erotu merkittävästi kivennäismaista.
Kummassakin maatyypissä hakkuiden jälkeinen maan kohonnut hii
lipäästö on seurausta siitä, että hakkuutähteet ja maassa oleva tuore
karike hajoavat”, Laurén sanoo.Ajatus siitä, että avohakkuut kiihdyttäisivät turpeen hajoamista, ovat kummunneet enemmänkin avohakkuiden vastustamisesta yleisesti kuin ilmiöiden ymmärryksestä tai aineistoista erityisesti.
