Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 2,749)
  • Kurki

    https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf

    Ks. Linkin sivu 45 taulukko 1,7.

    Linkissä metsämaan hiilinielu 2020 on – 32,7Mtn, jossa mukana metsäpohjien SOM+DOM nielu – 3,7 Mtn (oletettu samaksi kuin vuoden 2019 kun vuoden 2020 erittelyä ei ole). Hakkuusäästön (2020) 23,5 milj.m3 CO2-nielu olisi 1,18*23,5=-27,8 Mtn plus 3,8Mtn (SOM+DOM). (Tilastokeskus käyttää CO2-muuntokertoimena 1,18*hakkuusäästö-m3, kun Luke käyttää kerointa 1,28 ja periaatteella 40/60 se on 2,5).

    Kun linkkien tiedot sanovat, että vuoden 2021 hakkuut olivat edellis vuotta 10 milj.m3 suuremmat, niin CO2- hiilinielu pienetyisi silloin 1,18*10=n. 12 Mtn vuodesta 2020 ja olisi 32,7 -12= n. -21 Mtn.

    Aika suuri ero siihen nähden mitä Tilastokeskus ilmoittaa vuoden 2021 metsämaan CO2-nieluksi nyt -6,7 Mtn.

    Eli nielulaskelmia on muutettu aikaisempiin vuosiin nähden niin, että metsämaan hiilinielu tipahtaa kolmasosaan.

    Kurki

    Ahaa, sillä lailla.

    Nieluja on ruvettu karsimaan.

    Kasvihuonekaasuinventaarion biomassan kasvut ja VMI:n tilavuuskasvut on laskettu eri menetelmillä, minkä vuoksi pikaennakon tulosta ei voi verrata edellisten vuosien metsänieluun.

    https://www.luke.fi/fi/seurannat/maatalous-ja-lulucfsektorin-kasvihuonekaasuinventaario/kasvihuonekaasuinventaarion-pikaennakkotiedot-vuodelle-2021-uusien-puuston-kasvutietojen-huomioon-ottaminen-kaantaa-lulucfsektorin-paastolahteeksi

    Kurki

    Linkistä: Runsainta lisäys oli 60–100-vuotiaissa metsissä, joissa metsämaan hiilivarasto kasvoi vuodessa keskimäärin noin 300 kiloa hehtaarilla. Yli satavuotiaissa metsissä hiilen kertymä maaperään väheni. Hiilen määrän muutos mukailee puuston vuosikasvun tasoa.

    Ymmärrän tuon, että maapohjan hiilen määrä korreloi maanpinnan yläpuolisen biomassan eli suurammaksi osaksi puiden biomassan kanssa.Alukasvillisuuden biomassa on suhteessa vähäistä. Hakkuun jälkeen metsäpohja päästää vanhaa CO2-kertymää aluksi, mutta uusi biomassakasvu jossain vaiheessa korvaa sen ja maapohjan hiillen määrä alkaa seurata taas puunkasvua periaatteella 40/60. Esimerkiksi jos avohakkuun runkopuuston määrä oli 100 m3/ha, niin maapohjan kunnostaminen suraavalle puusukupolvelle parempaan kasvukuntoon johtaa sitten samassa ajassa 200 m3/ha määrään, niin maapohjankin hiilivarasto on sitten 2- kertainen. Ei kannata tehdä johtopäätöksiä 1 ha aukosta, vaan katsoa kokonaisuutta eli koko valtakunnan metsäalaa.

    Suomessa metsien runkopuumäärä oli 60..200 vuotta sitten vakiintunut enimmmään puolet nykyisestä ja samoin metsäpohjien hiilen määrä.

    Ei liene vaikeaa ymmärtää, että petsäpohjien hiilen määrä siitään on lähes 2-kertaistunut koko valtakunnan puuton kasvun myötä.

    Joten tämäkin nielu on jätetty huomiotta kuten metaanipäästöjen loppuminen 6 milj.ha ojitusaloilta, joka antaa jo -18 milj.ekv metaaninielun vuosittain.

    Kurki

    Niinpä niin mutta tuleeko sitä biomassaa minkä verran lisää joka vuosi.

    Tulee tietenkin silloin, kun tulee hakkuusäästöä.

    Kurki

    Myönnän, että minulla tulee paljon kirjoitusvirheitä, mutta ei se minua haittaa. Asia tulee kuitenkin kerrottua. Niitähän  voi korjata myöhemmin.

    Kurki

    Pidän selkeämpänä vaihtoehtona biomassamallien käyttöä

    Puiden biomassan lisäksi maapohjassa on paljon muutakin biomassaa.

    Humus, pintakasvillisuuden juuristo, puiden hienojuuret, jotka muodostaa yhteydet sienijuuriin, eliöt (änkyrimato) ja mikrobit.

    Tässä Luken tutkimusessa näin väitetään, että koko metsän hiili jakautuu niin, että 40% on maanpinnan yläpuolella ja 60% maapinnan alapuolella.

    Maanpinnan yläpuolinen hiili on helposti laskettavissa runkopuumäärästä.

    Loppu on matematiikkaa.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5

    Kurki

    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/497cb610-3e4d-43b4-84ee-e87fde81e245

    Linkissä 2021 metsämaan nielu on vain -6,7 Mtn.

    Luken mukaan poistuma oli 2021 91 milj.m3 ja metsien kasvu 103 milj.m3.

    Metsien runkopuuvarasto kasvoi 12 milj.m3, joka vastaa periaatteella 40/60 laskettuna CO2-varaston kasvua 2,5*12= 30 Mtn. Tuohon pitää lisätä vielä maapohjien (kivennäis- ja turvemaat) karikesyötön CO2-nielut (DOM+SOM), joka esim. vuonna 2020 oli – 3,8 Mtn.

    Eli metsämaan vuoden 2021 hiilinielu oli näin laskien noin  -33,8 Mtn.

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/tukkipuun-hakkuissa-ennatykset-rikki-vuonna-2021

    Metsien hiilivaraston kasvu vuonna 2021 oli 2,5*12= 30 Mtn.

    Uskallan tätä laskentatapaa pitää faktana, kun Luken tutkija ensin kiisti laskentatavan mutta, kun lähetin hänelle alla olevan laskelman metsien CO2-varaston kasvusta, niin vastaus oli,

    ” No juu, tuolla perusteella”.

    Suomen nykyisen runkopuuvarannon 2500 milj.m3 mukaan laskettu CO2-hiilivarasto periaatteella 40/60 olisi 2,5*2500= 6250 Mtn. Metsien runkopuuvaranto oli 1960-luvulla n.1500 milj.m3, jonka CO2-varasto periaatteella 40/60 oli 2,5*1500=3750 Mtn. Suomen metsien CO2-varasto on siis kasvanut 1960-luvulta .6250-3750=2500 Mtn.

    CO2-varasto oli 1960-luvulta 2500 Mtn pienempi kuin nykyäänja on siis uutta hiilivarastoa.

     

    Kurki

    Lahokaviosammal on Etelä-Ruotsissa ja Oslon vuonossa elinvoimainen eli on eteläinen eri ilmaston laji ja juuri siitä syystä aina vähälukuinen Suomessa. Etelä-Ruotsissa metsien käsittely ja hakkuut ovat Suomen kaltaisia ja silti elinvoimainen.

    Suomessa lajin luokitus on pysynyt ennallaan jo 20 vuoden ajan. Parantunut  edellisestä arvioinnista 2010 ER (äärimmäisen uhanalainen) nykyiseen EN (erittäin uhanalainen) .

    Laji esiintyy kaikilla lahopuilla ja kannoilla etupäässä lehdoissa ja puronvarsissa, jotka ovat suurimmaksi osaksi hakkuiden ulkopuolella ja on näitä uhanalaisia lajeja, jotka pitäisi ottaa pois uhanalaisluokituksesta siitä syystä, että Ruotsissa lehtoja on jo luonnostaan enemmän ja että se on yleinen vaikka siellä hakataan metsiä kuin Suomessa, mutta Suomessa uhanalainen elinympäristönsä äärirajoilla ei siedä hakkuita ollenkaan.

    https://laji.fi/taxon/MX.43478/occurrence

    Kurki

    Juuri näin kuin AJ kirjoittaa.

     

    Kurki

    Kyllä suomessa luonnon soita tarvitaan.

    Täällä soita ennen oli 70 % pinta-alasta. Nyt vähemmän ojitusten seurauksena.

    Täällä on sanonta:” Suot leviävät kuin lentävä keuhkotauti”.

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 2,749)