Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Hoskonen ainakaan ei ole lukenut Metsälehden Hiilinielu-ketjua. On niin heikoilla tiedoilla varustettu. Asennetta kyllä näkyy olevan. Sillä ei pitkälle pötkitä.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/
EU-parlamentin suurin ryhmä, keskustaoikeiston EPP pyrkii lunastamaan viime vuoden EU-vaaleissa maa- ja metsätaloudelle annettuja lupauksia. Saksalaisen euroedustaja Stefan Köhlerin mukaan tähtäimessä ovat nyt sekä metsien seurantaa edellyttävä laki että metsäkatoasetus, jonka toimeenpanoa lykättiin jo vuodella.
”Olemme edelleen sitä mieltä, ettei tällaista metsätiedon keräämiseen velvoittavaa EU-lakia tarvita. Siksi me pyrimme tavalla tai toisella estämään sen etenemisen”, Köhler linjaa MT:lle puhelimitse Brysselistä.EUn metsäpolitiikka ajoi seinään.
Ei tule monitorointia eikä metsäkatoasetusta.
Suomenkin vertailutaso vuosille 2025..30 putosi -4 Mtn/v.
Kustannuksia tulee joka tapauksessa, jos EU-tavoitteet eivät muutu ja jos ilmastolakia toteutetaan jääräpäisesti. Joko hakkuiden alentamisen kautta tai sitä kautta että päästövähennyksiä joudutaan tekemään muualla kuin maankäyttösektorilla.
Suomen vertailutason laskelma vuosille 2021..2025 Ruotsin kertoimella 1,11.
Ks linkki alla: Tämä kopiotu Hiilinielun sivulta 656/29.6.2024, 09:47 / Kurki Siis kolmelle vuodelle 2023, 2024 ja 2025 pitäisi metsämaan nielua saada yhteensä -58 Mt CO2-ekv eli vuotta kohti -19,3 Mt CO2-ekv.
Lasketaan vuoden 2023 metsänielu:
– hakkuusäästö 17,2 milj.m3 vastaa CO2-nielua 1,11*17,2= -19,1 Mt CO2.
– hakkuusäästön CO2-sidonnasta ei tarvise vähentää turvemaiden maapäästöjä +11,6Mt(CO2)+2,35Mt-ekv( CH4+ N2O) = +14,0 Mt CO2-ekv, kun päästöt ovat epävarmat.
– puutuotteista lasketaan n. -1 Mtn CO2-nielua.
Vertailutasolaskelma vuodelle 2023 puutuotteiden kanssa: -19,1-1,1= – 20,2 Mt CO2-ekv.
Eli vuosille 2024 ja 2025 jäisi vielä kurottavaa -58+20,2= -37,8 Mt CO2-ekv.
Eli jos vuosien2024 ja 2025 hakkuusäästö ja puutuotteet olisi 2023 luokkaa, niin vertailusasoa tulisi 2*20,2=-40,4 Mtn, joka riittäisi vaadittavalle vertailutasolle -37,8 Mtonnille.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/metsien-hiilinielu/sivu/656/
Ruotsillahan ei ole juurikaan hakkuusäästöä, mutta näkyy vuoden 2021,-22,-23 CO2-vertailutasot olevan -40 Mtn/v luokkaa ja täyttävän reilusti vaaditun -35 Mtn/v. Ruotsilla maapäästöjä näitä vuosilta 8 Mtn-ekv/v, jotka mukana laskelmassa.
Kyllä Ruotsi osaa.
Aalto-yliopiston professorin mukaan ainut kasvukeino on tuottavuuden kasvu, eli tehtyä työtuntia kohti tulee saada enemmän tuloa.
Julkisuuteen ei voi kirjoittaa, että Suomen palkkataso on liian korkea kilpailijamaihin nähden. Siksi puhutaankin tuottavuuden nostosta, josta ei yleensäkkään tarvitsisi puhua, jos pallkataso olisi kilpailukykyinen.
Suomen ainoa ongelma näkyy olevan ikuisesti, joka viime vuosinakin on nähty, beljakovilainen ay-liike ja aina lakkoilemalla revityt kilpailijamaita korkeammat palkankorotukset. Suomella ei olisi mitään hätää, jos palkkoja olisi viimeisten 30 vuoden aikana nostettu kilpailijamaiden Ruotsin ja Saksan mukaan. Tanskan kruunua ei ole devalvoitu koskaan. Tanskan hallituksella on mahdollisuus puolittaa mikä tahansa palkkaratkaisu hintakilpailukyvyn sailyttämiseksi. Maan hintataso tulee kotimaisesta palkkatasosta. Jos Suomessa palkkataso olisi 15%v alempi, niin hintatasokin olisi 15 % alempi.
Sipilan Kiky 15 % sisäinen devalvaatio eli palkkakustannuksia alas koostui 3 osasta. Palkkoja alas 5%, tuottavuutta ylös 5% ja sitten odotellaan niin kauan, että kilpailijamaat ovat nostaneet omia palkkojaan 5% enemmän kuin Suomessa.
Suomen beljakovilainen ay-liike on tehtaillut historiansa aikana miljoonia työttömiä kilpaijamaita korkeammilla palkankorotuksilla. Ein ole ihme, että Suomella menee huonosti, kun historia on ollut tällainen, jota muilla mailla ei ole.
Kannatan pohjoismaista vastuuta ottavaa ammattiyhdistysliikettä, en tätä Neuvostoliiton ja Putinin kannattamaa Suomea tuhoavaa ay-liikettä.
”Hyvää on ettei metaani kumuloidu ilmakehässä.”
aSanta ;””Vakiopäästönä tuo ei pidä paikkaansa – kumuloituvuus tarkoittaa kasautumista ja kertymistä eli vähitellen sen osuus kasvaa ajan funktiona,””
Scientist tarkoittanee päästön alun kumuloitumisen jälkeen metaani ei kumuloidu ja on siinä oikeassa.
Wikipedia-linkit aSantalta eivät ole vakiopäästö ja todiste siitä, että päästöt kumuloituvat, vaan metaanipäästöt lisääntyvät nykyään joka vuosi.
Ompa kummallista jankkausta. aSanta puhuu metaanipäästöjen alkamisen jälkeisesta kumumuloitumisesta ja muut sen 50 vuoden jälkeisistä metaanipäästöstä, jotka eivät tietenkään enää kumuloidu ja lisää metaanivarastoa. Vakiopäästöinen metaani alkaa hajota 50 vuoden päästä sitä mukaan kun uutta metaania tulee lisää.
Mitään syytä edes puhua nykyään metaanin kumuloitumisesta kuin teoreettisena kysymyksenä, sillä sen päästön alkamisen jälkeinen kumuloitumisen aika 50 vuotta lienee jo niin kaukana takana päin ettei sitä kukaan tiedä. Esimerkkinä Suomen nautojen vuotuiset vakio metaanipäästöt. Ne päästöt eivät enää kumuloidu.
Ja Häkkinen on siinä oikeassa ettei Suomen metaanipäästöjä tulisi ynnätä yhteen CO2-päästöjen kanssa, sillä CO2-päästöt kumuloituvat, mutta metaanipäästöt eivät.
Näkyy Tekoäly olevan eri mieltä kuin Soimakallio 10 Mm3 hakkuusäästön CO2-nielusta.
Vastaus kysymykseen ”Paljonko on hakkuusäästön CO2-nielu”
Jos hakkuita vähennetään 10 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa, arvioidaan, että hiilinielu kasvaisi noin 5–8 miljoonalla tonnilla CO₂ vuodessa (lähde: LUKE, SYKE).
Kurki pohtii, että Luken kerroin 0,77 hakkuusäästölle on väärin.
Tässä on kysymys hakkuusäästöstä siis elävästä puun kokonaisbiomassasta eikä sisällä kuollutta maansisäistä biomassa tai sen päätöjä ja suhde 0,77 tulee luvuista 13,2/17,2=0,77.
Hakkuusäästö vuonna 2023 oli 17,2 Mm3 ja sen CO2-nielu -13,2 Mtonnia Luken mukaan, jonka kokonaisbiomassa on 17,2/0,6=28,7 Mm3 ja sisältää vain elävien puiden runkopuun, latvuksen, oksat, neulaset, lehdet, kannot ja juuret.
