Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
En tiedä kertoa. Arvelisin, että ovat murskanneet niin paljon hussen myyttejä, ettei taida enää olla mielessä yhtään.
Voi turkanen sentään.
Luonnon Natura suolta tuleekin ruskeaa vettä.
Ja ennallistetulta suolta metaanipäästö voi olla +20 tn-ekv/ha.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/humusvari-pintavedesta-katoaa-nopesti/
Suojeltu, vaikka ei ole mitääjn suojeltavaa.
Kuusi ja maapinnalla joku sammal. Seppo Vuokon mukaan voisi olla enintään noin 30 kasvilajia, joilla juuret maasssa. Kuva on tosin syksyltä. Minulla vähän samanlaisessa varjostavassa kuusikossa metsän sisällä näkee keväällä metsätähtiä, ketunleipää ja jotain sammalta. Ei mustikkaa. Ei mitään marjoja. Yhtään poimittavaa sientäkään en ole nähnyt koskaan. Reunametsässä missä valoa sitten enemmän lajeja.
Maan alla voisi sitten olla kuusen mykoritsasienilajeja parikymmentä.
Kovakuoriaisten lahopuulajeja on n. 200 kaikista kovakuoriaislajeista n. 600. Kun ei ole lahopuuta, ei niitäkään ole.
Turvepelloille joidenka turvepaksuus on elle 1m suosittelen kivennäispohjamaan nostamista kauttaaltaan pintaan. Savettamista jo tehdään syvemmilläkin turvepelloilla ja siihen hommaan yrittäjiäkin löytyy. Vettäminen on huono ratkaisu. Ei ne pellot kestä raskaiden koneiden painoa. Metsäojille karuimmilla suo-ojituksilla ei tarvitse ruveta patoja rakentamaan, sillä tämä Ojasen tutkimus näyttäisi, että hiilipäästöt n.60 cm ojilla olisi vielä plus miinus nolla. Allastyyppinen muutaman hehtaarin tasainen ojitusala myös olisi hyvä esim. 30cm padotuskorkeudella.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Rehevillä turvemailla nimenomaan pitäisi uudistaa avohakkuilla ja naveromätästyksellä, että taimet lähtee hyvään kasvuun ja joka nostaa pohjaveden pintaa ainakin ensi harvennukseen saakka, jonka jälkeen puut haihduttamnalla pitää pohjaveden lähellä pintaa. Syvempää ojitustakin tarvittaneen ja maaston tasaisuuden mukaan voisi sitten suunnitella suureman alan myös niin, että se olisi esim 30 cm allas, jossa ojan pohjan turve kävisi padosta. Tällöin kuivan kesän aikana altaasta ei olisi vesipäästöjä eikä normaalit sateet nostaisi vesipintaa yli padotuskorkeudenkaan. Olisin vähemmän huutoumapäästöjä.
Ojasen ym rehevän Lettosuon tutkimus alla tukee tätä mallia, sillä turvemaapohjan CO2-nielu toisen vuonna avohakkuun jälkeen pintakasvillisuuden elvyttyä oli jo -3.0 tn/ha/v. Miten kauan kestänee noin suuurena, mutta jatkettuna matalilla naveroilla ja puiden haihduttamisella päästään kiertoaikana varmasti alemmalle päästötasolle. Ehkäpä jo plus miinus nollaan.
https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1
Sanevat vastannevat soiden ennallistamisia ja päästävät metaania 672/28= 24 g/m2/v.
Aluksi 20 vuoden aikana, kun metaanivarasto kasvaa ja ekv-kerroin on 90 vuosittainen metaanipäästö lämmittää ilmastoa 90*24*10 000= +21,6 tn/ha/v.
Metsähallitus on ennallistanut 36 000 ha soita ja 40 000 on vielä ennallistamatta.
Kunhan saadaan 100 000 ha kokoon, niistä metaanipäästöt ovat jo merkittävät +2 Mtn-ekv/v.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/1ebc3a28-0182-4b43-98c0-3d68310b0264
Luontoarvokartan avulla metsänomistaja näkee, missä osissa hänen metsiään on suurimmat luontoarvot.
Ei kai vain ne suurimmat luontoarvot ole taas siellä vanhoissa metsissä?
Mihinkähän tätäkin ohjelmaa tarvitaan?
Ilman tätä ohjelmaakin ovat Suomen metsät pärjänneet niin hyvin, että metsälajien elinvoimaisuus on nyt 96% ja maailman paras.
Kurki on näköjään laskenut excelillä metaanin hajoamista. Ne numerosarjat ovat kyllä hiukan väärin. Metaania hajoaa tietty prosentti jäljellä olevasta massasta. Eli ensimmäinen luku on 1 ja tutkitaan sen pienenemistä.
Otin vain luvun 20 ensimmäiseksi luvuksi, että saadaan helppo numerosarja, joka antoi myös lähes saman tuloksen, minkä Häkkinen sai omilla kaavoillaan.
Kyllä metaani minulla on nyt hallinnassa ja myös max metaanivaraston laskenta. Enempää ei tarvitse tietää.
Kiitos Häkkiselle.
Tämä selvä.
Kurki. Sama kokemus
Näyttäisi, että enää ei julkaista hamasin sanomissa minun kommentteja.
Kymmenen viimeistä kommmenttia eikä yksikään ole kelvannut.
Se meni aiemminkin tähän tyyliin, että Aki Ikonen tai Toni Amnell sai viimeisen sanan. Tosin monet tietävät ainakin Aki Ikonen, että minun kommentti löytyy sitten kyllä Metsälehden keskustelupalstalta. Ilmeisesti oli liikaa, että vahojen metsien lajiköyhyydelle löytyi niin raskasta todistusaineistoa kuten yo-kirjoitukset, että katsoivat, että maine moisilla kirjoituksilla lehden suosiman linjan myyttisen monimuotoisista vanhoista metsistä olisi vaarassa.
