Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Petri Keto-Tokoi huomautti eräässä esitelmässä mainitusta Vessarin jk-koealueesta, että se on ollut alun perin jaksollisesti hoidettu. Aitoja pitempään jk-mallissa olleita metsiä ei ole hyvin paljon tarjolla havaintokohteiksi.
Missä päin tämä jk-metsä on?
Ilmeisesti aloitettu jaksollisen vanhemman metsän yläharvennuksella ja niitä pitää tehdä useampia ja kestää kymmeniä vuosia ennen kuin jk-metsästä voi puhua.
Tässä Luontopaneelin linkissä kuvan 9 mukaan jk-metsän simulointi aloitetaan jaksollisesta ensiharvennuksesta.
Metsätalouden vesistöpäästöt ovat nyt paljon lievemmät kuin uudisojitusten aikaan, kun ojat ovat nyt pääosin vanhoja ja kasvittuneita.
Näinhän se on, mutta eikö se viimeinen hokema ole, että kuormat ojitusalueilta eivät laskekaan ajan myötä.
Paikallisesti kuorma voi olla metsätaloudesta edelleen suuri,
Nyt ei ollut tasapuolista ja joudun huomauttamaan, että luonnnnontilaisilta valuma-alueiltakin on myös mitattu yhtä suuria TOC-kuormia.
Ajantasaisia ohjeita noudattamalla saadaan kuriin pääosa haitoista.
Pahoittelut, että tuli lorautettua niin ruskeaa vettä jokeen, kun laitoin venettä talviteloille.
Saanenkohan syytteen vesien pilaamisesta.
Sanovat sinun kirjasi mitä tahansa.
Eivät ole minun kirjoja.
Eipä kauakaan kun oli tv:ssä juttua ojitusten vaikutuksista vesistöön.
Ne taas ovat roskaa. Vain n. 5% verran vesiä tummentavaa humusta tulee ojistusalueilta, jos sitäkään.
Laitoin veneen talviteloille muutama päivä sitten. Oli syksyn sateiden jälkeen täynnä vettä ja koivunlehtiä paljon likoamassa veneessä, kun rannalla kasvaa koivuja.
Vesi oli ruskeampaa kuin joessa ja veneen pohja tyhjennyksen jälkeen haisi vielä käymälän alustalle.
Siinä meillä on vesien pilaaja.
Koivun lehdet.
Ei tuota humuspäästöä koskevaa tulosta varmaan voi yleistää 3 valuma-alueesta koko Suomeen.
MetsäVesi-raportissa sivu 46 Taulukko 5 on nyt 3 luonnontilaista valuma-aluetta Liuhapuro, Kelopuro ja Välipuro ja niiden keskimääräinen TOC-kuorma on suurempi kuin ojituksia sisältävien.
Vesitalous 1/2016 / Finer ym tutkimuksessa olivat Liuhapuro, Porkkavaara ja Mustospuro ja niidenkin TOC-kuorma oli suurempi.
Vuonna 2014 perustettu seurantaverkko muodostuu 11 luonnon tausta-
kuormituksen ja 20 normaalin metsätaloustoiminnan aiheuttaman kuormituksen seurantaa varten instrumentoidusta pienestä (4,5 – 12 200 ha) metsäisestä valuma-alueesta.Tässä on siis tuloksia 5 luonnontilaisesta valuma-alueesta kaikista seurannassa olevista 11 luonnontilaisesta valuma-alueesta.
Eiköhän näistä voi jo yleistää ja vaikuttaa siltä, että kaikkia seuranta alueita on käytetty arvioineissa, kun tekstissä lukee, että ojitetuilta valuma-alueilta tulee TOC- kuormaa 10% enemmän kuin luonnontilaisilta. Vaikka taulukosta 5 laskien se on toisin päin.
Orgaanisen hiilen pitoisuuksissa ero oli vain 10 %: metsätalousalueilla 22,1 mg/L verrattuna luonnontilaisiin alueisiin (20 mg/L).
Ja kun vielä pitäisi metsätalouden TOC-kuorma jakaa ojituksen kuorman, hakkuiden kuorman ja metsän kuorman kesken.
Montako vahingonkorvaus vaadetta ovat metsänomistajat saaneet vaikka ojitusten vuoksi kun ovat pilanneet vesistöjä?
Taitaa olla luuloa nuo vesien pilaamiset ainakin humusvärin (TOC) osalta, joka yleensä mielletään pilaamiseksi. Sitähän tulee n.95% kokonaan muualta (metsät, pellot, luonnon rantaniityt yms.) vesiin kuin metsätaloudesta, jolla taas tarkoitetaan suo-ojituksia ja hakkuita. Lisäksi tulee humusta metsästä, joka kasvaa ojitusalueilla. MetsäVesi-raportin mukaan valuma-alueita (ojittamatonta ja ojitettua) verrattaessa ojitetuilta tuli vain 10% enemmän humusta, mutta maaperä päästön vertailussa ojituksilta pitäisi vielä poistaa hakkuista ja siinä kasvavasta metsästä tuleva humus. Ojitetun suo humusmaapäästö lienee alempi kuin luonnon suon humusmaapäästö.
Näinhän on valuma-alueita verraettaessa. MetsäVesi-raportin 3 luonnon suon humuspäästö oli suurempi kuin ojitettuja soita sisältävien valuma-alueiden soiden. Ks. sivu 46 taulukkko 5. Taulukossa luonnontilaisen suon Välipuron TOC-päästö oli suurin 33,7 mg/l.
En ymmärrä miten metsänomistajilta voi vesien värin pilaamisen vuoksi vaatia korvauksia.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162009/VNTEAS_2020_6.pdf
Johan näitä uusia puuinnonvaatioita alkaa olla.
– Puuakku
– Puusta tehdyt vatteet
– Läpinäkyvä puusta tehty muovia korvaava kelmu
– Puusta tehdyt auton renkaat
Olisiko tuo lingniinipohjainen akku säköautoihin lupaavin grafiitin korvaajaksi. Kiina on akkugrafiitin suurin tuottaja. Grafiitti painaa n. 2tn/m3 ja ligniini 0,4 tn7M3. Akun painokin putoaa.
https://www.is.fi/mainos/metsiensuomi/art-2000008767710.html
Ruotsissa oli vuonna 2022 nielua 30 Mtn-ekv, vaikka hakkuusäästö oli lähes nolla.
Etelä-Suomessakin nyt pitäisi olla reilu nielu Ruotsin mukaan laskien.
Kello käy eikä Annika Kankaan ruotsiraporttia vain näy.
Liimatainen se vain jatkaa Suomen metsien monimuotoisuuden heikentämistä, kun Metsägroupin toiminta taas auttaa uhanalaisia lajeja tulemaan esille.
Eihän lahopuuta alueelta poisteta. Lahopuulajien monimuotoisuus kasvaa aukossa niille lajeille, jotka aukolla menestyvät paremmin kuin varjossa.
Alla olevasta nettihausta voi tutustua aukon lahopuulajien runsastumiseen, kuinka uhanalaiset lajit ilmaantuvat tyhjästä aukon lahopuihin. Uhanalaiset lajit todellisuudessa elävät metsissä vähän joka paikassa lähistöllä, vaikka niitä niistä ei ole havaintoa missään. Iso haapa aukolla maassa on varsinainen magneetti tuomaan esille uhanalaisia lajeja, joidenka edellinen havintopaikka saattoi olla päivämatkan päässä jossain päin Suomea, mutta nyt oli kuitenkin ihan siinä aukon lähellä.https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/35a5bcfd-d5e3-46d7-9df2-17fd6f6cebc4
Kolmen eri jäsenmaan hallituslähteet kertovat MT:lle, että kun Kööpenhaminan epävirallisessa huippukokouksessa muutama viikko sitten muut yrittivät keskittyä droonipuolustukseen, saksalaiset käänsivät keskustelun ympäristö- ja ilmastosäädösten purkamiseen.
No nyt alkaa löytyä järkeä ja tämä ympäristö- ja ilmastohulluus väistyä.
Jos Saksa ilmoittaisi, että siirtyy tauolle, se olisi siinä.
