Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tämä vielä.
Ilmaston lämpeneminen on laskettu väärin. Se ei olekaan +1,43 astetta, vaan noin +0,43..+0,83 astetta.
If these systematic artificial warming errors were to be corrected rather than ignored, the 140-year (1880-’90 to 2010-’20) GISTEMP global warming trend plummets from the current estimate of +1.43°C down to +0.83°C, a 42% differential. The temperature reduction can be even more pronounced – from +1.43°C down to +0.41°C – if a set of conservative assumptions (described in detail in the paper) are removed.
Kaikki tämä hiilihömppä loppuu kohta, kun USA ja muu maailma lisää fossiilisten käyttöä, joka koko maapallon energian totannosta on 80% ja nyt kovassa nousussa. Saksankin on lisättävä hiilen käyttöä rajusti, kun venäläistä öljyä ja kaasua ei voi käyttää Ukrainan sodan vuoksi.
Ei kai EU ainoana ilmastopoliikan kannattajana kannata sellaisesa tilanteessa jatkaa, kun sillä ei saavuteta mitään.
The collapse of a critical Atlantic current can no longer be considered a low-likelihood event, a study has concluded, making deep cuts to fossil fuel emissions even more urgent to avoid the catastrophic impact.
Jo artikkelin ensimminen kappale murskaa tieteellisen uskottavuuden.
Viittaus fossiilisiin päästöihin.
Jääkauden jälkeen on ollut monta lämpökautta eivätkä ne johtuneet fossiilisten käytöstä.
Paljon saa lämmetä, että 1,6 m läpimittaisia puita kasvaisi kuten Keskiaajan lämpökaudella Alaskassa, jossa nyt jään vetäydyttyä löytyy muinaisen metsän puiden jäänteitä.
https://ilmastorealismia.blogspot.com/2015/09/kun-jaa-paljastaa-kiusallisia.html
https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1
Tässä Ojanen ym tutkimuksessa avohakkuuala oli toisena vuonna jo merkittävä CO2-maanielu, kun hakkuutähteet jättää pois, joista yleensä lasketaan varastomenetelmällä erikseen joko nielua tai päästöä.
Verrokkialue on ojitettu n. 1,0 m syvvillä ojilla 45 m välein 1969 ja joskus sen jälkeen lannoitettu fosforilla ja kaliumilla. Ojat ovat mataloituneet ja ajan myötä sammaloituneet. Pääpuulaji on mänty, jossa aliskasvu on tiheä kuusentaimia ja hiekoivua.
Maanpinnan kasvillisuus on laikuttaista ja heikkoa valon puutteen vuoksi. Osittain tästä syystä maapäästö on suurempi kuin avohakkuulla ja myös siksi, että pohjavesitaso nousi avohakkuulla vähentäen CO2-päästöjä. Vaikka ojitus oli jo mataloittanut verrokkialueen ojia, niin suuri puusto haihdutaa ja pitaa pohjaveden tasoa jonkin verran alempana.
Jatkaisin avohakkuualueella nyt niin, että alue naveromätästetään ja istutetaan männylle. Maapinnan kasvillisuuden ylläpitämä CO2-nielu jatkuu niin kauan kun valoa maapohjalle tulee riittävästi eli taimikko pitäisi pitää vesakosta vapaana ensiharvennukseen asti ja harventaa vähän reilummin, että valoisuus maapohjalle säilyy.
Näin kiertoajan maapäästö voitaisiin pitää aluskasvillisuudella ehkä päätehakkuseen asti nieluna tai ainakin neutraalina, kun summataan alkuajan nielut ja loppuajan päästöt.
Kertulle ja Petkulekselle vähän kertausta.
Seppo Vuokko: ”Luontopaneelin luontokatoraportti on roskaa.”
Suomen luontopaneelin julkaisut ja julkilausumat osoittavat, ettei se tiedä metsien ekologiasta juuri mitään, kasvitieteilijä ja luontokirjailija Seppo Vuokko kirjoittaa.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/vuokkoluontopaneelista/#5dfaa1a5
Kaikkien paitsi Vuokon mielestä luonto ei kestä nykymenoa.
Tiilikkajärven kansallipuistossa on tutkttu laajennuksen lähes 4000 ha entisiä talouskäytössä olleita ojitettuja metsiä.
Tutkijat löysivät Pohjois-Savon Rautavaaran Tiilikkajärven kansallispuiston lajikartoituksessa peräti 1 052 eri kasvi- ja eläinlajia. Löydettyjen kasvien ja eläinten joukossa oli paljon lajeja, joita siellä ei ole havaittu aikaisemmin.
Ja vielä tämä lintututkimus Tiilikkajärven ojitetuista talousmetsistä. Lintulaskennoissa ne olivat paremmat kuin luonnontilaiset alueet.
Mitenkä tämä on mahdollista, kun luonto ei kestä nykymenoa.
Vuokko voitti muut.
Tottakai ne lehdet hajoaa vedessä ihan samanlailla kuin muuallakin.
Vedessä ei ole happea, joka hajoittaisi pohjaan painuneen biomassan, että siitä jäisi vain tuhka jäljelle. Eihän turpeen kiintoainekkaan katoa vedessä, mutta ilmassa hapettuu ja jäljelle jää vain tuhka.
Vesikasvien jäänteethän ovat yksi syy matalien järvien umpeen kasvamiseen ja turvekerrros kasvaa soilla, kun vesitaso on lähellä pintaa.
Mökkiuimarantojen ylläpitäminen puhtaana mustasta mönjästä vaatisi koivujen kaatamisen rannasta tai sitten lehtien haravoimisen rantavedestä joka syksy.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/2aa59c07-a1ba-49e1-a532-ace25af811de
Vasta julkaistun MetsäVesi-raportin 2020/66/kuva 28 mukaan metsätalouden lisäfosforikuorman valuma suurimmalla osalla Suomea on 10 g/ha/v ja Oulun alueella pistemmäisesti 150g/ha/v. Suora fosforilaskeuma ilmasta 3,4 milj.ha vesistöalueelle on 44 g/ha/v. Lisätyppeä vesistöihin suurimmalla osalla Suomea tulee valumana 0,1..1 kg/ha/v ja ilmasta laskeumana 1kg/ha/v (Lappi) ja 4 kg/ha/v (Etelä-Suomi) keskimäärin koko Suomessa n. 2,4 kg/ha/v. Typen ja fosforin lisävalumat luonnotilaiseen ja yhdessä suoraan laskeumaan nähden ovat merkityksettömät. Vesinäytteet luonnontilaiselta Natura-suolta ja ojitusalueelta voi käydä katsomassa Metsälehden lukijoiden kuvista sivulta 5.
En suosittele allekirjoittamaan tätä Liidia Merikannon kansalaisaloitetta.
