Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Miten Kurki jakaisit, eli mitkä luetaan vanhan metsän lajeiksi ja mitkä luonnontilaisen metsän lajeiksi?
https://laji.fi/taxon/MX.189781/occurrence
Esimerkiksi tämä kovakuoriainen Lattatylppö on vanhojen kangasmetsien laji ja toissijaisesti vanhojen lehtojen laji. Lisäksi on eteläisen ilmaston laji ja pienen popun laji ja suuret kannanvaihtelut.
Uhanalaisuuden ensisijainen syy on lahopuun väheneminen, kun se on ensin mainittu. Voisiko siitä tehdä johtopäätösiä kysymykseen, että esiintyy monenlaissa metsissä kunhan siellä on lahopuuta.
Arviointi näillä tiedoilla on epävarmaa ja työlästä.
Tässä tarkemmin Lattatylpöstä. Elää haapapuussa myös aukolla.
https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Lattatylpp%C3%B6.pdf
Laji.fi on arvioinut lajeja enemmän kuin Punainen kirja. Sieltä voi itse availla, kun valitsee lajin, uhanalaisuusluokan, elinympäristön ja lisämäären -v.
Esim. Kovakuoriaiset, CR,EN,VU,NT ja LC, Metsät ja v :
Tulee listaus 202 arvioidusta lajista ja lajin voi sitten avata ja lajilla on ensisijainen elinymäristö (taulukko 5 Punaisessa kirjassa) ja sitten myös toissijainen elinympäristö.
En löytänyt Luken julkaisua, johon Isomäki viittaa, olisikohan tiedotteissa tai uutisissa jos etsisi viime marraskuun kohdalta.
Miksi se ei olisi tämä, jonka jo postasin edellisellä sivulla?
https://www.luke.fi/fi/uutiset/metsavarat-2025-puuston-kasvun-aleneminen-pysahtynyt
Sitten vuoden 2024 hiilinielu metsien kasvusta 103,5 milj.m3 ja poistumasta 89,6 milj. m3.
– Kasvun CO2-nielu on 1,25*103,5=- 130 Mtn
– poistuman runkopuun CO2-nielu on 0,73*89,6=+65 Mtn
– kivennäismaiden hakkuukarikkeiden ja maaperän tase (DOM+SOM) Luken mukaan noin nolla.
– turvemaiden hakkuukarikkeiden ja maaperän tase (SOM+DOM) CO2+NH4-pääsöt n. +14 Mtn
Metsien hiilinielu= -130+65+14= -51 Mtn.
Menisikö kuitenkin näin?
Kasvun CO2-nielu=-130 Mtn miinus poistuman CO2-nielu 112 Mtn miinus kivennäismaiden CO2-tase (SOM+DOM)=nolla miinus turvemaiden CO2-tase (SOM+DOM) =12 Mtn miinus NH4-päästö= 2,5 Mtn-ekv:
Luken mukainen hiilinielu 2024 olisi -130+112+0+ 14.5=-3,5 Mtn.
Luonnonpoistuma pitää poistaa vuotuisesta kasvusta, jotta saadaan elävän puuston biomassan lisäys. Toki se on sitten maaperässä nielu eli lisäys varastoon DOM.
Kai luonnonpoistuma on verrattavissa hakkuupoistumaan. Siinä elävää puuta kuolee vuoden aikana.
Kyllä luonnon poistuma 7,9 milj.m3 (2024) on mukana vähentäjänä hakkuusäästöa laskettaessa.
Minusta se pitäisi poistaa aina luonnossa olleena ilmiönä eikä kuuluisi hiilinielulaskelmiin.
https://www.luke.fi/fi/uutiset/metsavarat-2025-puuston-kasvun-aleneminen-pysahtynyt
Yritin kysyä Luken Minna Rädyltä, joka on yksi tiedon julkaisun allekirjoittaja, mutta eipä tiennyt onko tuo 26 milj,m3 12 kuukauden jalksolta vai joltain muulta ajalta. Jos on 12 kuukauden jalksolta, niin käyhän se kakkuusäästöstä ja sen pohjalta voi laskea 12 kk hiilinielun.
Isomäellä kangertelee vähän tuo CO2-nielu runkopuumäästä laskien. Pitäisi olla 1,25*26=32,5 Mtn.
En itseasiassa ymmärtänyt mitä DOM ja SOM tarkoittavat.
Tauluko 1.7 alla on niille selitys. Taulukko on paras yhteenveto LULUCF-maankäyttösektorin maankäyttöluokista pitemmältä ajalta. Kannattaa tallentaa.
Taulukosta voi havaita, kuinka kivennäismaat ovat olleet aiemmin suuri nielu.
Oletko nyt Kurki ihan varma tuosta? Miksi khk-inventaariossa sitten on se yli 10 milj.ekv-tn org.maaperän päästö?
Khk-laskenta erittelee metsien nielun ja maaperän päästöt ja näillä eritellyillä päästöillä sitten tehdään järjetöntä metsäpolitiikkaa.
Mutta kun summataan metsän GPP ja NEE ja GPP on suurempi tai lähes sama kuin NEE, niin metsä sillä kontaa on hiilineutraali.
Vaatimukset kohdan suometsän ojitusten tukkimisesta maapäästöjen vuoksi ei voi nolla peruste estää avohakkuumetsätalous sillä paikkaa.
Häkkinen otti esille tuon luonnonpoistuman runkopuuta 7,9 milj.m3 (2024). Totta että se pitäisi jättää pois laskelmista kuten luonnonsuotkin jätetään. Siitä tulisi päästöihin vähennystä 1,25*7,9= n. 10 Mtn.
