Käyttäjän leku kirjoittamat vastaukset
-
Itse kerron todellisista risukuutioista, €/kuutio. Pari viikkoa sitten oli tarjolla pelkät risut parista noin 1200 kuutiosesta päätehakkuulta, 30€/motti ei riittänyt, eli se hintataso todellisuutta, puu firmat vääntää tähteet puu kuutiohin erilaisilla kertoimilla, usein suht halvalla, kannattaa antaa firmalle jos kuivanen, hoitamaton kirjanpainaja tuho metsikkö, mutta hoidettu kunnossa olevan risut kannattaa kilpailuttaa, samoin jos epäilee leimikon kantavuutta ja joudutaan painamaan telojen alle.
yleensä hyvin hoidetuista leimikoista saadaan tien varteen noin 100+- mottia, joten silti 5€ ainespuu motillekin on todella halpa hinta, tosin leimikkoa tuntematta…
leku 16.6.2024, 08:26Ilmeisesti Aplin alueella ei ole lähellä energialaitosta, risujen hinta todella alhainen, vai oliko kysessä kuiva kirjanpainaja metsikkö mikä voisi hinnan selittää.
leku 15.5.2024, 10:44eiköhän koskisen ongelma ole uuden sahan toimimattomuus, koko talven hakkuita himmailtu, pari viikkoa sitten vielä julmat kasat talvipuuta varastossa, leimikko varanto hyvä ja suurin osa hakkuista harvennuksilla talven ja kesän..turha lähteä hintakilpailemaan kun näitä hyönteistuhometsiä tarjotaan liikaakin…
leku 31.3.2024, 23:26Tarkistin tuossa tarjottuja hintoja muokkauksille parilta viime vuodelta; 270- 455 riippuen työlajista tai läpi hintana paras oli 415. ja saisi tehdä bräcken hylkypaikat, eli pienet, kivikot, pehmeät yms, nämä hinnat firmat ilmoittavat, ei neuvottelu varaa, joten mun kone pysyy kuusen alla…siitä voitte laskea firmojen katteet
leku 24.3.2024, 21:00pystyykö koukku avaamaan lisää, kuulostaa turhan tutulta…
leku 21.3.2024, 11:40Hakkuutähde kauppa on vielä huonosti tunnettu ja metsäfirmat pitää sitä Kauppatekniikalla heittopussina, joskus pistetään paperilla tähteille hintaa, jotta ei tarvita paperilla tukista maksaa, joskus otetaan ne melkein ilmaiseksi, todella harvoin kukaan kilpailuttaa hakkuutehteitä erikseen, jolloin saataisiin markkinahinta kaikelle.
suurin osa leimikon tekijöistä ei edes vieläkään suostu kilpailuttamaan hakkuutähteitä erikseen, vaan kaikki menee automaattisesti runkopuun ostajalle.
Tarkistin äsken viimevuoden tilitykset, hakkuutähteet kasalle puituna, leimikot tien varressa tulot kaikista yli 3te/ha, pelkistä havuista…nopeasti laskien pitää saada yli 10€ lisää tukille. osa pölli ostajista pitää kaupan ehtona saada havut, mikä kielii firmalle rahasammosta….
leku 21.3.2024, 11:05jos ei vaakaa käytössä haketuksen yhteydessä lopulliset kiinnot, jos vaaka käytössä muunnetaan tonnit kiinnoiksi ohjelmilla jotka nykyään ottaa kuivumisen ja sateet huomioon.
jos myy havut puukaupan yhteydessä kannattaa vain hoitamattomattomat riukuuntuneet metsät myydä puiden mukana, muuten saa peremman hinnan kun myy hoidetuista metsistä todellisen määrän mukaan. yllättävän paljon tulee kiintoja hoideteista metsistä sekä saa kaikesta hakkuutähteestä hinnan, sekametsistä menettää mo äkkiä puolet tuloista
leku 20.3.2024, 22:39alkuperäiseen: kaivuri muokkausta havut vain hidastavat, eivät huononna laatua jos tunnollinen kuski, tosin hidastaa töitä. Jatkuva toimisien vermeiden jälki huononee kun eivät voi parantaa istutuspaikkaa yksilöllisesti.
Havun ajosta; hakkuutähde urakoitsijat täälläpäin vaativat urakoista min 10 m urat, tai työmaat vaihtuu tuntiperusteiseksi, eli havuista saatava hintakin tippuu kun ajon hinta vähintään tuplaantuu
leku 10.3.2024, 09:57Lehtikuusi kannattaa aina istuttaa sekapuuna, menestyy yllättävän hyvin karuimmillakin alueilla, pituusbonitetti on vt:llä kuusi metriä pidempi kuin mä/ku. kokonais tuotos /ha samoissa, mutta järeämpiä.
Rehevimmillä paikoilla kun muistaa, että lehtikuusi ei siedä vettä ja savea yhtään, sanonut että jos leku haistaa vettä tai savea heti kasvusta tippuu 30% jolloin ku ja r-ko järkevimpiä lajeja, pellolla usein tiiviys ongelmia kun ei muokata kunnolla. itse lopettanut alaville saville lekun viljelyn ja siirtynyt karuimmille alueille.
Kuidun menekkiä ei nykyään tarvitse miettiä, hakkurista läpi vaan kuten kaikki muutkin.
leku 1.3.2024, 08:06En ole luontopolkua kävellyt, olisi mukava tietää onko siellä tietoa miten kasvattavat kartanon reilu 10 v sitten hakkaamiansa lahoja kuusikkopohjiansa, oli suunnilleen puolet kannoista perinteistä itä-uusimaalaista maan nousemalahoa, se kyllä kiinostaa miten he ovat saaneet lahon etenemisen pysähtymään JK:ssa, siitä tiedosta voisin vaikka maksaa….
jos suunnitelette retkeä, voin pienelle porukalle tarjota nuotio kahvit ja näyttää mun viimeisimmät muokkaus kokeilut