Käyttäjän leku kirjoittamat vastaukset
-
Mätä alueilla ei pysty kasvattaa kuusikkoa yhtään yli 50 vuoden, alkaa tyvet lahoamaan, kannataavuus häviää parissa vuodessa, kun tyvestä otataan lahopölkky ensimmäiseksi, kasvukaira halpa investointi, hetikun tyvestä löytyy ensimmäinen lahon alku, nilkasta poikki..
esimerkiksi juuri niiden kierrätyslannoitteiden käytön, aikoinaan piti alkaa levittää tuhkaa, typpeä ja kierrätyslannoiteta metsään mutta ely torppasi juuri jokamiehen oikeuksien perusteella
miksi ylipäätänsä liittyä mihinkään? itse en ole saanut kysymälläkään mitään hyötyjä vielä sertiin liittymestä
Ei jätetä mitään tukkeita ojiin, se lukee kaikissa soppareissa, aina siivotaan, vähintään nostetaan penkalle, mutta ojat auki! aukoissa jätetään havukuskille, se hyötykäyttää ja tuo ne laaniin.
jos ojapuita ojissa riesaksi asti, lasku lähtee metsäfirmalle, tähän mennessä maksaneet kiltisti kun laittaa pari kuvaa, Pahimmissa tapauksissa odotettu pari tuntia tikkutaksin kanssa, että ajokone tuodaan takaisin työmaalle ajamaan loputkin sekä saanut vielä odottelu tunneista laskun, kyllä siinä oppii siivoamaan jälkensä, yleensä kummasti työmaat sen jälkeen siistiytyneet.
pinemmässä mittakaavassa ainahan heitetään kauhalla mättäät kivien väliin mitä pystyään, taimet kasvaa hyvin ja saavat juuret kivien välistä, perinteisiä mätääitä ei pystyisi tekemään..
täälläpäin tehdään melkein kaikki metsätiet betonimurskeesta, ja täytemaata saatavilla reunoihin helposti, usein linjataan tiet kivikoista, kallioista läpi täyttämällä, reunoihin kipataan savia/ muita puhtaita maaaineksia, sitten kaivurilla levitetään jos aukkoja joskus jopa heiteään 20 m sivuun ja saadaan joutomaasta tai karukkokankaasta tuoretta kun levittää puoli metriä savea tai kuupallisen savensekaista maata mättääksi, jos huonompaa maata antaa parivuotta murentua ja sitten kasvaa hyvin.
jos olisi saatavilla hyvää mätäsainesta kuviolla/ lähellä olisi helppo ajokoneella ja kahmarilla viedä mättäät aukoille, nopeasti ajateltuna samanhintainen työ mitä mätästys.
he, ei nyt liikennevaloja sentään. Jotkut sanoo että keskelle sarkaa, itse teen paljon kokoooja ojan viereen jos toinen pääty auki, sopivasti 12-15 m päädystä, siihen saa samaankohtiin sopivasti sitten enskassa pääuran sekä aina käännetyyä koneen saralle,, etäisyyksiä ei muistaakseni määritelty/lukumärää, kunhan on. kokoojaan noin jokusen 100 m välien, riippuu maalajista, muodosta, kulkusuunnista yms. aikoinaan istuttajat kirosi jos joutui toisten muokkaamia ojikkoja istuttamaan, joko joutui kiertämään tai hyppimään ojen yli, mulla aina karttaan merkattu ylityspaikka, siitä helppo liikkua saralle….sopivasti kun tekee koko notkoon samaan kohtaan siinä kulku-ura sekä tuleva kokooja ura hakkuissa
Nykyäänkin tulee virallisia ojitussuunnitelmia vastaan missä ei suunniteltu mitään vesien suojelutoimia, ne teen kyllä automaatisesti, tilaajalle -vittuillen
mulla ollut kone metsäojilla -06 vuodesta, aina puhuttu ja tehty, kun tajuaa muutkin edut/ tarkoituksen, nopea tehdä ja helpottaa paljon liikkumista, istutustakin yms kun ei tarvii hyppiä ojista.
huomannut kyllä itsekin kun firmat tilaa halvimmat koneet, eikä tarkasteta laatua/jälkeä nämä helppo ”unohtaa”,
ei ne siltoja ole, todellakaan ei ole puhuttu, kauhalla otetaan penkat liuskiksi molemmin puolin puomin mitalla, pystyy kävelemään ojasta yli, sekä koneet pääsee yli kun laittaa pienen kouran puuta keskelle. sopivasti kun suunnitelle ojikolle juuri kokooja urien kohdille samaan paikkaan… auttaa kaikkia..pienet kanalinnut eivät jää ojaston päätyyn sumppuun vaan pääsee pikku uimareissun jälkeen nousemaan luiskaa ylös… niin se toimii, ainakin -04 vuodesta asti ollut yleisesti käytössä ja koulutuksissa missä olen ollut mukana
Pitää muistaa että kohta 25 vuotta ollut suositus/pakollista tehdä ojituksiin metsäkanalintujen ojanylityspaikat,vaihtelee sertistä ja metsäfirmasta riippuen, en muista onko metsälaissa mainitaa, hyvin suunniteltuna palvelee metsässä liikkujaa sekä tulevaa puunkorjuuta…
pari säästöpuuryhmä polttoa ollu mukana, valikoitu helppo pääsyseen maastoon, usein tien varten/ lähelle, havu kuski ajellut alle tehdyt paskat havut säästöpuuruhmän alle, muokkari tehnyt reilut palokujat ympäri, annettu koko kesä kuivua, syksyllä sateilla isäntä itse poltanut, varannut vain vanhan vepin lietevaunun ja kerran toi vain ibc kärryllä, sukulaisten kanssa aloitti, yhden yön vartio, ja kaivuri kuski lähtö valmiina lähistöllä, kustannukset satasen, kaksi + oma työ