Käyttäjän leku kirjoittamat vastaukset
-
ei öölin liruttelu ole kenenkään etu, soppareissakin sanktio pykälät jos tahallisuutta, mulla ainakin työkalulaatikossa avainten vieressä heti pari imeytysmattoa, todella helppo heittää alle, isommat ÖT- kamat erillisessä laatikossa. täällä etelässä metsissä pyörii kaiken näköistä koiran kusettajaa, ei mitään intoa jäädä tyhmyyttään kiinni ympäristön tuhoamisesta.. yms. Vaikka itse käytän vanhemman sarjalaisia koneita, kyllä pohjapansarit pitää kuivia olla.
Tosin sitten on näitä kuten mun entinen kuski; kaveria ei kiinostanut muutakuin koneen ajaminen, jos letkurikko muualla kuin kourassa, lisätään ööliä kun ei jakseta pillien ääntä kuunnella hytissä, vuotoa ei voida edes yrittää etsiä, tai laitetaan pyyhkärit päälle kun nosturista tulee noro ööliä lasiin, mutta eihän se ajamista estä…
näitä kokekuskiksi haaveilevia on aina, mutta tuolla asenteella suosittelin kyllä pysymään kaukana mistään henkilöautoa isommasta.
alkupeäiseen aiheeseen;
täällä salpausselän alapuolella savi alueilla tehdään paljon virheitä uudistamisessa, jotka vaikuttavat puiden kasvuun; täällä kun on vain sammal ja savi maalajina tehdään systemaatisesti pientä tiivistetyä laikkumätästystä , mikä aiheuttaa kuusikon juromisen sekä kuusikoiden kasvun hiipumisen kuivina sekä märkinä kesinä, ei ajatella ollenkaan maaperän parantamista vaan tehdään systemaattista halpaa uudistamista missä ongelmat vain jatkuu.
joko taimikot ei kasva ja jäävät heinien / vesojen alle, tai sitten vanhemmalla noin 50 loppuu kasvu noin 20 metriin, vain sen takia että tiivis maa, latvat pyöristyy neulaset vaaleita ja kasvu hiipuu vaikka tilaa on. puut kärsii kuivana kesänä kuivuudesta ja märkinä vedestä.
vaikka mitkään suositukset ja ohjeistukset eivät suosittele mutta kasvu parane yllättävästi kun vetää reilut naverot sinne missä ei kuvittelsii vesien hallintaa tarvitsevan, mutta tiiviin maan parantamisella on yllättävän iso vaikutus puuston kasvuun ja kehitykseen.
viimeisimmässä muokkauskokeilussani eroa on tullut 16 vuodessa reilusti 5 metriä pituuta, sekä silmin nähtävä neulasten tummuus
Onko AJ:lä tarkkaa tutkimustietoa lekun laho alttiudesta, 2000- luvun alussa yritin etsiä tietoa asiasta enkä löytänyt kuin mutu tietoa ja mainintoja, olisiko nyt tullut oikeita tutkimuksia? omat kokemukset sekä silloinen tieto oli että männyn tyvitervastauti iskee lekuun kuusen ei.
Täällä alueella pystyi vielä 20 vuotta sitten vaihtamaan puulajin ilman sorkkaeläintuhoja, metsästäjät tekivät enemmän tuhoja taimikossa mitä elukat (oi niitä hyviä aikoja).
täällä pahimmat laho keskittymät savisilla hiesumoreeni mailla, ne pysyvät sulina pitkään ja kosteina, koska peruskallio suht pinnassa sekä tiiviitä savi kerrostumia seassa. jäätyvät harvoin kunnolla. eli maa sekä juuret liikkuvat ja kokoajan hieno juuret katkeilevat, itse nyt uudistanut alueet kunnon naveroinnilla, jotta saadaan maan routiminen pois, vaikkei olisi mitään tarvetta muuten. Katsotaan tulevaisuudessa onko vaikusta. Se aitaaminen, aineiden levittely sekä ruokintapaikkojen pois saanti rajalta ei ole vaihtoehto, olen nyt uudistanut tietoisesti kuuselle ja hoitotoimenpiteet tähtää 45-50 v kierto-aikaan, katsotaan sitten mikä tilanne.
0,40-0,50 €/100 m , riippuu tavarasta ja firmasta, osa pitkämatkalaisista tuntitöinä.
pistetään nyt omasta leimikoista saatu tarjous.
arvio 500 mottia, ajomatka 750m, harvennus 02-03, talvileimikko , ei sertiä.
mät 71-73, kut 73-75, kot 55-57, kuidut 30-34
muistaakseni neovan hommia, taisi jo nousta älämölö ely keskustakin myöden hommista..
taimihuoltoa ei vaan voi liikaa korostaa, tärkein asia istutuksessa. huoltoa ei vaan voi tehdä liian hyvin.
kun perinteisesti moni, eri firman edustaja koskee taimieriin jossain aina joku pettää.
aikoinaan istutusurakoinnin aikana kaikki ongelmat loppuivat kun otin koko taimihuollon vastuulleni, taimitarhalta – mättääseen, yhtäkään päivää ei taimet olleet tarkastamatta missään, eikä viittämetriä vesipönikästä…..
Tukkimiehentäi ongelmaa ei ole, jos mätästys tehdään kunnolla, siitä ei tarvite olla huolissaan vaikka hakkuutähteet keräämättä ja lavetin perävalot vielä kuultaa istuttajan silmään. Eikä kemiallisella torjunnallakaan mitään merkitystä. paljon enemmän saat ongelmia käsiisi jos myöhästytät uudistamista.
ideahan kyllä toimi, silloin oli ajatuksen että saataisiin siirrettyä paalit terminaaleihin varastoon sekä haketukseen, nykyään hakkurit tulee metsään, ja jää yksi työvaihe pois, tässä maakunnassa oli parikin fiksteriä aikoinaan, tienvarsi hakkurit yleistyi muuetttiin combikoneiksi ja usein käyettiin pelkkinä tekokoneinakin …
tuo käpytikkojen runsastuminen on kyllä tiedossa, ne ehdottomasti suurin pesinnän epäonnistumisen syy ainakin mun liikkumis alueella, tänä kautena nähnyt kaksi kertaa kun tikka ryöstää pökkelöstä pesän… jos halutaan onnistuneita pesintöjä tekopökkelöihin, pitää miettiä millaisia vaatimuksia esim hömötiaisilla on pesäreviireille; yleisesti aukoille ja harvennuksille jätettävät tekopökkelöt eivät kelpaa, ovat juuri liian avoimella paikalla käpytikoille. ainakin osa tekopökkelöistä pitäisi jättää tiheiden kuusipuskien sisään, sellainen kelpaa kunhan hetken pehmenee.
itse kokeilin tänä keväänä saada hömötiasta pönttöön pesimään ja tein 5 pöntön kokeilun erilaisilla pesäreviireillä, huvitti kun hömppää pidetään vanhojen kuusikoiden lajina; pesintään kelpasi vain tiheässä 13 vuotiaassa istutuskuusikossa ollut pönttö!, että se siitä vanhojen metsien lajista, kelpaa viimeisen päälle tehohoidettu metsäkin