Käyttäjän leku kirjoittamat vastaukset
-
Omalla alueella hakkuutähteet olleet 5-15€/ kiinto kasalle puituna, kyllä sillä rahalla maksaa 100kg säkkityppeä takaisin nykyhinnoillakin, siis myytynä pöllit pöllifirmalle ja energiat toiselle
jos puukilla riittää mielenkiintoa, voisi laskea jonkinmoisen soistuma rosentin, jossa puuston kasvu hiipuu kun ei päästä tekemään vesitalouden säätelyä, ei se puusto aina riitä haihduttamaan vettä, luontaisesti maat kuitenkin suomessa soistuu, vaikka 10 pinnalla pinta-alasta kasvu loppuisikin tai hiipuisi olemattomaksi tarkastelujaksolla
toisena voisi laskea kuinka paljon maannousema kurmoittaa jk metsiä enemmän, vaikka laskien puun keskihintaa (10/30% tai 30/50%)
Lekun kasvatus vaatii maanomistajalta enemmän kuin perus kuusen kasvatus, kuitenkin puhutaan erikoispuusta, paljon tarkempi kasvupaikasta ja hoidosta kuin perinteiset puulajit. maakunnassa kun kiertelee ja kävelee, todella harvassa on hoidetut lehtikuusimetsät, enimmäkseen maisemapuuna tai sitten hoitamattomana.
Paljon joutuu keskustelemaan maanomistajien kanssa kun ei se leku kasvakaan kuin piti, mutta 99% tapauksista löytyy syy väärästä kasvupaikasta tai hoitamattomuudesta. Maanmuokkausta ei voi liikaa korostaa.
Huonolla hoidolla leku kasvaa kuin muutkin, mutta jos haluaa parempaa kasvua ja järeyttä, leku metsiä pitää hoitaa aivan eri tavalla kuin istuta ja unohda.
Leku ei siedä yhtään savea eikä vettä, maan pitää olla ilmavaa, leku itsessään on syväjuurinen, kasvaa vielä vt:lläkin mäntyä paremmin, muistaakseni pituusboniteetti on 5m pidempi kuin männyllä vielä vt:lläkin.
usein näkyy kituvaa lekua savinotkoissa, vaikka ravinteisuus onkin kohdillaan, ei se savessa kasva. leku on valopuu, jos jää yhtään varjoon jää kitukasvuiseksi.
Sekaistutus on omasta mielestä ehdoton, 200-400 kpl lekua ja loput kuusta, harvennukset kuusien poistolla, ei ole suuri istutuskustannus eikä ole harvennuspuu ongelmaa. Periaatteena alle kuution lekua ei pitäs kaataa, muuten on tehty virhe…
hyvin kasvavat lekut on höttöä puuaineeltaan, mutta järeys kompensoi paljon. jos kasvatetaan muutakin kuin energiapuuta karsinta vähintään tyvitukin osalta ehdoton.
lekulle löytyy omat harvennusmallit, mutta eivät paljoa eroa koivun vastaavasta. lekun suurin hyöty on järeys, kasvu alkaa hiipumaan vasta lähemmäs 100 vuotiaana.
itsellä jokunen alkupään istutus tehty melkein täytenä, niistä tulee jotain harvennuspuuta, muuten istutukset tehty harvoina, mulla tavoitteena kasvattaa sekana muuta puuta, josta teollisuus on kiinnostunut, lekut jää kasvamaan päälle, jos sattuu jokin tuho jatketaan kuusella, ei kirpaise niin paljon jos lekut tuhoutuu tai jää kitukasvuiseksi jos eivät tykkää kasvupaikasta.
Jos leku innostuu kasvamaan, on se palkitseva puulaji, itsellä huonotkin lekut kasvaa alle 20 vuotiaina 10 mottia vuoteen ja nyt enskan jälkeen vasta aloittavat kasvuansa, viime talven harvennuksella kävelin ja viiden vuoden päästä viimeistään kone takaisin…
Jos työ maksaa 500/ha, siihen lavettikulu pienestä työmaasta +75, siihen myhistyksen min 30% päälle hyvin voi lasku olla tuota suuruusluokkaa MO:lle
eiköhän Sulkavan mies ole lähin, varmasti paras jos aikataulu tiukka.
muistaakseni hänellä asfaltti kone, ellei ole päivittänyt sitten viimenäkemän,
eikös sielläpäin jameko, uku, orimattilan miehet mene 54- tietä ohi kuitenkin..
oma kone liikkuu sälinkää-sulkava-hikiä syksymmällä…
eikös pohjoisesta tule boren vastaan äkeen kanssa, jos äestys sopisi.
ei kaikilla ole wf, mun tapauksessa jos kahden vuoden aikana on tarvinnut olla wf 25 ha alalle, en erikseen sitä hommaamaan, ei se systeemi ilmainen ole.. ja muutenkin tarjottu taksa on halvempi kuin nykyiset, olen yrittänyt pitkän aikaa tarjota mätästyshintaa / mätäs+ siirrot, mutta ei ole kellekkään kelvannut. Alkaa mullakin kiinnostus palaamaan wf kun kaikki sitä vaatii, edellisessä koneessa oli, ei nykyisessä, kun sitä ei kukaan vaadi ja taksat pohjautuu pinta- aloihin ei mättäisiin…
Olen ollut neuvottelija osapuolena kun näin puhuttu, en suostunut. Ja käynyt tarkistamassa sitten toteutuneen ja niin näytti olevan. Toisten tekemänä..
Ml vaatimuksena gps vermeet, sillä saadaan urakoitsija tekemään vain heille, ei mitään järkeä hommata vermeitä pikkutyömaiden takia, niin kauan kun kukaan ei niitä maksa eikä niistä saa minkäänlaista lisähintaa
Ihan on nykypäivänä tolopaisen kuvaamat tapaukset totta, jopa vaatimuksia ja urakkahintaa alentavia.
Mullakin yksi firma sanoi että kun jättää 5-8m suoja kaistat ulkorajoille, jokaisen säästöpuun ja pienenkin taimiryhmän sekä kivikon ympärille muokattava pinta-ala pienenee 30 pinnaa ja vaativat hehtaarihintaan vastaavat alennukset….. No nykyään niitä tekee viron miehet…
Kannonnosto ja maanmuokkaus on kaksi täysin eri toimenpidettä, työmaalle tulee välissä ajokone, joka survoo suurimmanosan mistä tahansa maanpinnasta, mikäs siinä jos haluaa hieskoivua, mutta jos haluaa kasvavan metsän , maanmuokkaus tehdään erillisenä toimenpiteenä , jos kunnollisen metsän haluaa. Onko taas joku myynyt kannonnoston maanmuokkauksena?
Naveromätästys ei vastaa ojitusmätästystä, kun siinä ei tehdä samanlaisia vettä ”vetäviä ojia” ….
Miksi on tehty ylipäätänsä päättyvä navero? Onko työnjohto ollut ajantasalla? Naverot saa ja pitää johtaa vedet eteenpäin, muuten naveroinnin idea kärsii, metsäfirmoille ns. Kevyt naverointi on julkisuus homma sekä taksaa alentava tekijä urakoitsijoille… Metsälle huono..