Käyttäjän Leuku kirjoittamat vastaukset
-
Tottakai ollaan, jos sähköä käytetään.
Tuuliteollisuus maksaa osansa siirtoverkosta liittymismaksujen muodossa. Johto ei tule lahjana yhteiskunnalta.
Niinkö tarvittaisiin? Paljonko arvelet tuulivoimalan lämmitystehon olevan?
Aurinkopaneleiden huurtuminen tai lumen alle jääminen ei ole kovin kriittistä, koska se tapahtuu aikana, jolloin tuotanto on minimissä muutenkin. Aurinko on matalalla, mutta heti kun se nousee lämmittämään, puhdistuvat panelit itsestään ja tuotanto alkaa. Näen tämän joka kevät oman 10 kW kattovoimalan kohdalla.
Täältä voi oikeasti katsoa miten hyvä tai huono alue Suomi on aurinkosähkön tuotannossa, esimerkiksi keskiseen Eurooppaan verrattuna. Ero ei ole suurensuuri. Työkalulla saa laskettua tarkan paikkakohtaisen tuotantoennusteen erikokoisille laitoksille.
https://re.jrc.ec.europa.eu/pvg_tools/en/tools.html#PVP
On useammanlaisia siirtolinjoja. Varsinaiset siirtolinjat ovat Fingridin 400 kilovoltin johtoja, joilla teho siirtyy alueelta toiselle, pääasiassa pohjoisesta etelään. Sitten on alueellisia 110 kV jakeluverkon johtoja, joihin voi olla liitettynä sekä tuotantoa että kulutusta, tai pelkästään kulutusta. Lopuksi on yhden tai useamman tuulivoimapuiston liityntäjohtoja, yleensä 110 kV, mutta suurien voimalaitosten tapauksessa voi olla myös 400 kV. Näissä johdoissa kulkee vain tuulivoimaloiden (tai aurinkovoimalaitoksen) tuottama teho ja kulutus. Maanomistajan kannalta tilanne ja korvauspolitiikka riippuu minkä johdon alle hehtaarit jäävät.
Sähköstä kun nyt on kysymys, ja sen tuotannosta, niin vastustus ei koske pelkästään tuulivoimaa. Vaikka kaikki haluavat (halpaa) sähköä, kukaan ei halua minkäänlaista voimalaitosta yhtään minnekään. Paitsi muualle. Muualle on ok, mutta ei omille kulmille. Vrt. Sierilän vesivoimala, tai Pro Hanhikivi. Aurinkovoimaakin vastustetaan, puhumattakaan merituulivoimasta, jota suunnitellaan 10…15 kilometrin päähän rannikosta. Aina joku reipastuu valittamaan.
