Käyttäjän Leuku kirjoittamat vastaukset
-
Melu mallinnetaan (lasketaan) etukäteen. Ohje:
Tähän saakka ei mitään etäisyysvaatimusta ole ollut, ratkaisevaa on melu- ja välkevaikutusten raja-arvojen alittuminen. Nyrkkisääntö niihin on ollut noin 1,5 km.
Onneksi tuo raha jää Suomeen eikä mene jonnekkin Caimaani-saarille veronkiertoon ulkomaisille yhtiöille.
Ai vähän niinkuin esimerkiksi Stora Ensolle maksettava yritystuki?
Energiateollisuuden tilasto on samansuuntainen Entso-E tilastoinnin kanssa. Kumpikaan ei minusta osoita siirtohintojen olevan Euroopan kärkipäätä.
Mihin lähteeseen pohjaa Visakallon tieto Euroopan siirtohinnoista?
Monenlaista asiantuntijaa tosiaan.
Nuakan logiikka on nurinkurinen, mutta huomio sinänsä oikea. Silloin kun tuulee ja halpaa tuulisähköä on tarjolla, painuu sähkön hinta alas. Hinta nousee kun ei tuule, ja ollaan muiden tuotantomuotojen varassa. Tämä kannibalisaatioilmiö on tuulivoima-alan ongelma, mutta kuluttajaa se hyödyttää. Jokainen voi miettiä millä tasolla sähkön hinta olisi ilman tuulivoimaa. Mietinnön pohjaksi kannattaa selvittää eri tuotantomuotojen tuotantokustannuksia, eli levelized cost of energy (LCOE) ja muistaa vaikka Fortumin taannoinen lausunto, jonka mukaan ydinvoimaa ei Suomessa voi rakentaa markkinaehtoisesti nykyisellä sähkön hintatasolla.
Tuulivoimarakentaminen jarruttaa siitä syystä, että sitä ei Suomeen enää juurikaan mahdu. Maatuulivoima alkaa olla tapissa. Merellä olisi tilaa ja hyvät tuulet, mutta sielläkin se häiritsee joitakuita. Lisäksi sähköntuottajan näkökulmasta huonot hintanäkymät laimentaa investointi-intoa.
Modernin tuulivoimaloiden (tuulivoimapuistojen) kapasiteettikerroin on 35%, eli sen verran ne tuottavat teoreettisesta maksimista. Ydinvoimalla se on 96…97%.
Sähköstä voi toki irtautua koska tahansa, jos kokee sen tarpeettomaksi. Ilmoitus sähköyhtiöön riittää.
Miksi et sitten tuomitse sähkönsiirtoa yleensä, ja sitämyöden sähkönkäyttöä? Ongelmia tuntuu aiheuttavan vain tuuli- tai aurinkosähkön siirto.