Käyttäjän Leuku kirjoittamat vastaukset
-
AI:n mukaan 54% traktorimönkijöiden liikennevahingoista on yhteentörmäyksiä liikenteessä. Tyypillinen kuljettaja 15…17 vuotias nuori.
Toinen tavallinen onnettomuustyyppi on yksittäisonnettomuus maastossa. Kuolemaan johtaneista tapauksista yli puolessa kuljettaja oli juovuksissa. Tässä valossa mönkijä ei ole koneena sen vaarallisempi kuin moni muu maa- ja metsätalouden kampe. Käyttäjä ratkaisee.
Sitä suurempi on myös veron lähtötaso, tietenkin. Jos pysytään 5 MW voimalassa (nythän rakennetaan 6…7 MW voimaloita), niin sellaisen kiinteistövero on ensimmäisenä vuonna noin 35 000 €, ja 25 vuoden kuluttua ikäalennusten jälkeen n. 19 000 €. Keskimäärin tällä pitoajalla 26 000 e vuodessa. Kertaa voimaloiden lukumäärä.
Yksi tuulimylly tuottaa elinkaarensa aikana, eli 30-35 vuodessa 130 000 – 400 000 eur kiinteistöveroa, eli 3 700 – 13 000 eur/mylly/vuosi.
Todellisuudessa yksi 5 MW tuulivoimala tuottaa kiinteistöveroa n. 30 000 €/v. Veron määrään vaikuttaa voimalan koko, eli hinta. Suurempi voimala, suurempi vero. Tyypillisesti n. 30% voimalainvestoinnista on kiinteistöveron piirissä. Voimalaitosten kiinteistövero on useimmissa kunnissa lain sallima maksimi, 3,1%. Ikäalenema on 2,5%/v.
Tuuriteollisuus varmistaa ensin mahdollisuuden rakentaa. Sen jälkeen aletaan tekemään selvityksiä ja pitämään yleisötilaisuuksia paikallisten ” kuulemiseksi”. Eivät he ala tekemään kalliita selvityksiä summamutikassa. Rakentamisluvat varmistetaan ensin.
Kovin kaukaa haetulta tuntuu huoli tuulivoimaloiden jarrupaloista, ja vastauksena kysymykseen kuka maksaa niiden vaihdon, se sama, joka maksaa muunkin huollon. Vai olisiko kumminkin lähistön metsänomistaja. Jarrupaloja vaan ei tarvitse vaihdella koska niin roottorijarru kuin huoltohississäkin mahdollisesti olevat jarrupalat (kaikissa ei ole) ovat käsijarrutyyppisiä luonteeltaan, eli tarkoitettu pitämään asia paikallaan. Niillä ei pysäytetä liikettä, kuten esim autoissa, joten kuluminen on minimaalista. Poikkeuksena hätäpysäytys, jolloin ne aktivoituvat.
Voidaanko pätevästi sopia että emme noudata lakia…
Kyllä. Sopimusoikeudessa pätee ensisijaisesti sopimus, sitten vakiintunut käytäntö (jos sellainen on) ja vasta kolmanneksi laki. Poikkeuksena tästä ns. pakottavat lait, jotka ohittavat sopimuksen ja vakiintuneen käytännön. Maanvuokralaissa on pakottavia säännöksiä vuokralaisen (!) suojaksi, joten sopimusehdotuksen arviointi riippuu mistä pykälästä halutaan poiketa. Sopimukset pitää lukea huolella, ja ymmärtää. Tarvittaessa käyttää MTK:n tai muuta lakimiestä apuna. Patteriyhtiöiden(kään) tavoitteena ei ole rakentaa sopimuksiin maanomistajaa vahingoittavia miinoja, mutta tietyt oikeudet on varmistettava. Koijareitakin voi tietysti alalla liikkua.
