Käyttäjän Leuku kirjoittamat vastaukset
-
Täältä voi oikeasti katsoa miten hyvä tai huono alue Suomi on aurinkosähkön tuotannossa, esimerkiksi keskiseen Eurooppaan verrattuna. Ero ei ole suurensuuri. Työkalulla saa laskettua tarkan paikkakohtaisen tuotantoennusteen erikokoisille laitoksille.
https://re.jrc.ec.europa.eu/pvg_tools/en/tools.html#PVP
On useammanlaisia siirtolinjoja. Varsinaiset siirtolinjat ovat Fingridin 400 kilovoltin johtoja, joilla teho siirtyy alueelta toiselle, pääasiassa pohjoisesta etelään. Sitten on alueellisia 110 kV jakeluverkon johtoja, joihin voi olla liitettynä sekä tuotantoa että kulutusta, tai pelkästään kulutusta. Lopuksi on yhden tai useamman tuulivoimapuiston liityntäjohtoja, yleensä 110 kV, mutta suurien voimalaitosten tapauksessa voi olla myös 400 kV. Näissä johdoissa kulkee vain tuulivoimaloiden (tai aurinkovoimalaitoksen) tuottama teho ja kulutus. Maanomistajan kannalta tilanne ja korvauspolitiikka riippuu minkä johdon alle hehtaarit jäävät.
Sähköstä kun nyt on kysymys, ja sen tuotannosta, niin vastustus ei koske pelkästään tuulivoimaa. Vaikka kaikki haluavat (halpaa) sähköä, kukaan ei halua minkäänlaista voimalaitosta yhtään minnekään. Paitsi muualle. Muualle on ok, mutta ei omille kulmille. Vrt. Sierilän vesivoimala, tai Pro Hanhikivi. Aurinkovoimaakin vastustetaan, puhumattakaan merituulivoimasta, jota suunnitellaan 10…15 kilometrin päähän rannikosta. Aina joku reipastuu valittamaan.
Sitä ei voi kukaan kiistää, etteikö maanomistajat olisi hyvin eri asemassa, onko myllyt, vaiko linjat tulossa maille:
Näin on. Linjat pakkolunastetaan, tuulivoima-aluetta ei. Siitä tehdään maanvuokrasopimukset asianomaisten maanomistajien kanssa. Maanomistaja päättää vuokraako vai ei, mitään pakkomenettelyä ei ole.
Suomessa ei ole, ainakaan vielä, laissa määrättyä etäisyysvaatimusta asutukseen. Sen sijaan laissa on määrätty yö- ja päivämelurajat ja lisäksi käytetään ruotsalaista perua olevaa varjostusrajoitusta, joka ei ole laissa kuitenkaan määrätty. Varjostusta myös välkkeeksi kutsutaan. Nämä yhdessä ohjaavat sijoittamaan voimalat vähintään 1,5 kilometrin etäisyydelle asutuksesta, minkä vuoksi niitä suunnitellaan harvaan asutuille seuduille. Etelä-Suomesta ei löydy sellaista länttiä, jossa tulisi edes puolitoista kilometriä asutukseen, aina on joku mökki jossain. Lisäksi vaikuttaa etäisyys sähköjohtoon, ja liittymismahdollisuudet siihen. Nämä kaksi asiaa; etäisyys asutukseen ja etäisyys johtoon ovat syynä siihen, että voimaloita suunnitellaan Kainuuseen, eikä Kauniaisiin.
Vääntämällä kuin vääntää, niin aina joku uhka löytyy. Purkamatta jättäminen tai konkurssi. Kuulematta on ainoastaan se argumentti, että tuulivoimalat jarruttavat maapallon pyörimistä, ja lopulta pysäyttävät sen kokonaan. Suomen urheilustakin tutulla tuurilla tänne jää ikuinen talviyö. Vai joko joku palstan työmies on tämänkin huolen esittänyt?
