Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Ei Norjan sähkö ole erityisen halpaa. Pohjois Norjassa lähinnä, kun siirtoyhteydet muualle ovat huonot. Norjassa on kyllä paljon vesivoiman tehoa, mutta energiaa rajallisesti, kun vesivarannot ovat vajaat. Ei sinne taida alumiinitehtaita olevan tulossa. Muutenkin kallis maa.
No pärjättäisiinkö paremmin ilman noita datakeskuksia? Minusta parempi vähäkin kuin ei mitään. Sähkön hinta joka tapauksessa nousisi, mutta hieman vähemmän.
Sähkö tietysti kallistuu, kun kysyntä kasvaa. Mutta kyllä sähkön kysyntä ja hinta muuallakin nousee. Mihinkähän Aplin mielestä Suomen kemian- ja terästeollisuus siirtyy sähkön hinnan noustessa? Pidän mahdollisena, että siirtymää on pikemminkin Suomeen. Isoja ratkaisuja, jotka eivät liikahda ennenkuin Trumppi vaihtuu ja Venäjä rauhoittuu.
Kotimaan asioihin palataisin ja seuraavan hallituksen leikkauslistoihin.
Mielestäni sopeutus tarpeeksi ei riitä 10 miljardia, vaan tarvitaan 12. Puolet Valtion lisätuloina ja puolet menoleikkauksina.
Tulopuolelle sähköveron nosto 1c/kWh. Kulutushan on kohta 100 TWh/a, eli tuotto 4 miljardia. Neste ja Fortum ovat hyvässä vedossa. Lisäosingot niistä ja muista Valtion sijoituksista 2 miljardia. Lisäsi hyvä potti tulee niistä alkuvuodesta ennen vaaleja. Tätä on hallitus pantannut siivittämään vaalimenestystään. Eli ei laskettu bensaveroja nyt, koska se olisi unohdettu jo ennen joulua.
Menosäästöt ovat hankalampia. Julkistoimijoiden säästöjen vaikutus Valtiolle 2,5 miljardia. Tunnin juna 0.5 miljardia. Talouskasvun vaikutus menoihin 0,5 miljardia. Kehitysapu, maahanmuutto yms 1 miljardi. Ukrainan sodan päättyminen 2028, josta säästö 1 miljardi (sis ukrainaisten pakolaismenot täällä). Ympäristölle ”haitalliset tuet” 0,5 miljardia. Sisältää mm tuulivoiman tuet, jonka määrä vähitellen laskee automaattisesti.
Taidealat työllistävät paljon ja halvalla. Muutamalla satasella pääsee alkuun. Mielikuvitus, joka on ilmaista, vain rajana. Nälkätaiteilijat ja taivaanrannan maalarit tulevat kaikista halvimmiksi.
Joo housuihin ehkä pissataan noissa tuulimyllyissä, mutta kenen housuihin? Moni kunta ehditään 20 vuodessa liittämään muihin ja päättäjät vaihtumaan.
Tuli tästä toisten housuun pissaamisesta mieleen, kun serkkutyttö pissasi housuunsa. Keksi hätäpäissään, että vanhempi sisko pissasi hänen housuihinsa.
Tämän päivän Aamulehdessä oli juttu tuon Alholmens kraftin voimalan lopetuksesta. Lisäksi ollaan sulkemassa lopullisesti Meri-Porin voimala. Yhteensä 800 MW.
Taitaa tulla kuuma aihe alkuvuoden vaalikeskusteluihin etenkin, jos alkutalvella on kovia pakkasia (toivotaan). Ehkä datakeskusten sähköverosta saadaan tukiporkkana ko voimaloille seuraavalle hallituskaudelle. Etenkin talvi 27-28 on kriitinen, koska silloin ei vielä datakeskusbuumi ole nostamassa sähkön hintaa niin paljoa, että Alholmes kraftin voimalan kannattaisi.
Eipä tullut Perkolta tietoa, miksi metsäyhtiöt tekevät aukkohakkuuta omissa metsissään, vaikka Perkon käsityksen mukaan aukoista tulee vain tappiota. Oletettavasti vielä enemmän kuin metsänomistajien metsissä, kun niissä ei tarvise käyttää tamppaamiseen niin paljoa kallista työvoimaa.
Yksinkertainen selitys, joka istuu Perkon teorioihin on se, että metsäyhtiöiden esimerkin avulla myös metsänomistajat myyvät puunsa aukkohakkuulla ja näin metsäyhtiöt saavat korjattua valtaosan käyttämästään puusta tehokkaasti, eli edullisesti suurilla koneilla. Myös pystyvaranto ennakkomaksuineen pysyy näin kuosissa ja pienempänä kuin harvennustaloudessa. Märällä kelillä aukkohakkuun pystyvaranto toimii suurilla koneilla paremmin kuin harvennus.
Omalta osaltani tämän vuoden tamppaus on hoidettu eikä maksanut paljoa.
Onko Perkolla käsitystä, miksi metsäteollisuus omissa metsissään pääosin tekee jaksollisen kasvatuksen hakkuita eli myös aukkoja? Minulla on yksi teoria. Voin sen paljastaa myöhemmin.
Ei autoilun veroja ole koskaan korvamerkitty tiestön ylläpitoon. Yleiskatteisina menevät Valtiolle, kuten arpajaistuotot veroineen. Viimeksimainitut olivat aiemmin korvamerkityt sovittuihin tarkoituksiin. Nyt samalla viivalla autoilun verojen kanssa.
Valtio on hanakka ottamaan veroja myös tienpidosta. Yksityisteiden kunnossapidostakin nappaa 25.5%, eikä latin latia tule takaisin. Kun ei ole korvamerkitty nääs. Meidänkin yksityistie on kyllä paremmassa kunnossa, kuin läheinen valtion tie.