Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Valuvika on se, että Suomessa on vain yksi hintavyöhyke. Fingrid ei voi hintavyöhykejaista päättää. Paikkailee sitten siirtoverkkojärjestelyillä.
Huomasin ko asian. Tätä palvelisi jo aiemmin esittämäni Suomen jakaminen useampaan hintavyöhykkeeseen. Tämä nostaisi sähkön hintaa EteläSuomessa ja laskisi muualla. Näin myös sähkön tuotanto kannattaisi paremmin etelässä ja kulutuksen lisääminen pohjoisessa olisi kannattavampaa.
Ongelmanahan ei ole pelkästään kulutuksen lisääntyminen etelässä, vaan myös tuotannon väheneminen.
Mulle sähkö tulee Elenian verkosta. Siirtohinta ei riipu sähkön toimittajasta.
Mitenkähän on järjestetty sähkön toimitus kaukaa sopimustuottajalta kuluttajalle? Onko sähkö jotenkin merkattu, ettei tule mukaan vierasta sähköä? Kaukana sopimustoimittaja pumppaa sähköä Fingridin verkkoon ja toisessa päässä kuluttaja ottaa sen haltuunsa. Ilmeisesti samassa verkossa liikkuu yhtä aikaa ristiin rastiin samanlaisia toimituksia. Siirtohäviötkin kai menee ilmeisesti toimittajan tai ostajan piikkiin.
Onko tosiaan ”ilmaisia” liittymiä? Tiskin altako niitä myydään?
Pitkäaikainen metsänomistus parkkiinnuttaa metsänomistajan niin, ettei kiusaaminen vaikuta. Kun kiusaaja sen huomaa, lopettaa suosista. Politiikkahan on kestävyyslaji, kuten metsänomistuskin.
Paras puolue mo:n kannalta on hallituspuolue. Eli Kepu tai Persut. Persut tuskin ovat seuraavassa hallituksessa eli Kepu on valintani.
Mo:n kannalta on hyvä, jos hallituksessa on jompi kumpi Kepu tai Persut (vain toinen). Toinen pitää hallituksessa huolta metsänomistajista ja toinen oppositiossa. Vahtivat myös toisiaan hyvin tarkasti, ettei lipeämistä tapahdu. Myös Kok pysyy varovaisena Persujen pelossa.
Jos turvemaan vanhaan kuusikkoon tehdään poimintahakkuu, kuusikko ennallistuu itsekseen. Eli myrsky kaataa loput. Naapurissa hyvä esimerkki.
Norjan vesivarat junnaa paikoillaan. Kohta alittavat pitkäaikaisen minimin, ellei sateita tule tai Saksassa paljon ylijäämäsähköä.
Olkiluoto3 menee syksyllä huoltoon. Silloin voi sähkö olla hinnoissaan, jos Norjan vesivarat ovat edelleen vähäiset.
Mikähän olisi hakkuiden himmailumekanismi? Joku kallis hallintohimmeli? Nyt markkinat hoitavat himmailun ilmaiseksi ja hyvä niin. Taitavat hakkuut tänäkin vuonna supistua merkittävästi.
Ei talouselämässä mitään jätetä suosista muille. Voidaan tietysti menettää, kun ei pärjätä kilpailussa. Kyllä niitä arvokkaampia tuotteita voisi alkaa tuottamaan vaikka heti, jos on osaamista ja kysyntää. Puuta riittää.