Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Eipä tullut Perkolta tietoa, miksi metsäyhtiöt tekevät aukkohakkuuta omissa metsissään, vaikka Perkon käsityksen mukaan aukoista tulee vain tappiota. Oletettavasti vielä enemmän kuin metsänomistajien metsissä, kun niissä ei tarvise käyttää tamppaamiseen niin paljoa kallista työvoimaa.
Yksinkertainen selitys, joka istuu Perkon teorioihin on se, että metsäyhtiöiden esimerkin avulla myös metsänomistajat myyvät puunsa aukkohakkuulla ja näin metsäyhtiöt saavat korjattua valtaosan käyttämästään puusta tehokkaasti, eli edullisesti suurilla koneilla. Myös pystyvaranto ennakkomaksuineen pysyy näin kuosissa ja pienempänä kuin harvennustaloudessa. Märällä kelillä aukkohakkuun pystyvaranto toimii suurilla koneilla paremmin kuin harvennus.
Omalta osaltani tämän vuoden tamppaus on hoidettu eikä maksanut paljoa.
Onko Perkolla käsitystä, miksi metsäteollisuus omissa metsissään pääosin tekee jaksollisen kasvatuksen hakkuita eli myös aukkoja? Minulla on yksi teoria. Voin sen paljastaa myöhemmin.
Ei autoilun veroja ole koskaan korvamerkitty tiestön ylläpitoon. Yleiskatteisina menevät Valtiolle, kuten arpajaistuotot veroineen. Viimeksimainitut olivat aiemmin korvamerkityt sovittuihin tarkoituksiin. Nyt samalla viivalla autoilun verojen kanssa.
Valtio on hanakka ottamaan veroja myös tienpidosta. Yksityisteiden kunnossapidostakin nappaa 25.5%, eikä latin latia tule takaisin. Kun ei ole korvamerkitty nääs. Meidänkin yksityistie on kyllä paremmassa kunnossa, kuin läheinen valtion tie.
Ennen järjestötuet tulivat mm veikkausvoittovaroista. Valtio kaappasi ne ja nyt avustukset muka maksavat veronmaksajat. Raviurheilussa sama peli.
Teiden ylläpidosta ei ole vastaavaa porua. Mikseivät edes autottonat veronmaksajat itke, kun joutuvat maksamaan tiestöstä veronmaksykyvynsä mukaan oli autoa tai ei?
No mitenkä Persut noita yhdistyksiä ja säätiöitä lopettaa? Joko valtalaki? Vaalitäky, johon tyhmä kansa hurahtaa.
Listasta puuttuvat mm. seurat (myös sala-). Itsekin kuulun yhteen, joka ei saa mitään yhteiskunnan tukia. Jakaa mm pieniä stipendejä oman toiminnan tuotoilla. Ei siihen Persujen leikkuri pysty.
Persut ovat innokkaita purkamaan pitkine saksineen. Mitenkähän uuden pykääminen onnistuisi?
Sitrasta on oma laki. Eli vaatisi erillisen lain lopettamisesta tai tuoton ohjaamisesta Valtion kassaan. Voi olla poliittisesti hankalaa. Persuille tietysti käy, kun eivät olleet ko lakia hyväksymässä.
Sitra on harvinainen tapaus Valtiolta. Yleensä muut ovat menneet mönkään. Sitra porskuttaa. Ilmeisesti joitain sen menestyminen harmittaa – lihoiksi vaan.
Mitähän Sitran lopettaminen säästäisi? Eihän sitä Valtio rahoita. Purra ilmeisesti meinaa laittaa sen lihoiksi. Siinä taitaa Milla Magian (Purra) kynnet lipsua.
Sitran rahoitusta tuli erääseen tutkimukseen, johon osallistuin, 1970- luvun lopulla.
Komppaan Aplia. Ehkä AKT:ssa on paljon persuja ja on sen takia hipi hiljaa.
Visan kannattaa totutella tuomaan puut sisään, kun on pimeää. Vihervasemmiston verokarhu kun jo hioo kynsiään.
Energiapuun nousevaa kysyntää itsekin odottelen. Toissatalviset aukkohakkuun energiarisut seisovat ikävästi laanilla. Huonolta näyttää energiapuumarkkinat. Sähkökattilat puhisevat ajoittain jopa yli 1000 MW teholla vaikka ydinvoimaa puuttuu 2000 MW.
Toivottavasti datakeskukset korjaavat tilanteen nopeasti. Sähkölaskustani (3 kk 30 €) jo sen huomaa, että (pörssi)sähkö oli halpaa.