Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Pitkään aikaan ei vielä ole kansantalouden kannalta oleellista merkitystä sillä, miten metsiä hoidetaan. Tulos syntyy jalostusvaiheessa ja siihen puuta piisaa nykyiseen hakkuutahtiin metsissä pitkälle tulevaisuuteen.
Jatkuva kasvatuskin on melko vähäistä. Mielenterveysmielessä voi olla hyvinkin perusteltavissa ja tuo sillä osa-alueella säästöä.
Anekaupalla (hiilinielut) ei tämä maa nouse. Ehkä alkutuottajien tilanne suhtessa muihin hieman paranee, mutta absoluuttisesti heikkenee niilläkin. Anekauppiaita ei kuitenkaan onneksi ole vielä täällä näkynyt. Tuskin näkyykään vielä piitkään aikaan, jos koskaan.
Toistaiseksi metsien hakkuut ovat riippuneet markkinavoimista, eikä metsien kasvu ole ollut rajoitteena. Tästäkin syystä metsien hyvää kasvua on hyvä edistää myös hiilinielu ja -varasto mielessä.
Anneli aiemmin esitti, että kasvuisakin metsä voi tulla hakkuissa päästölähteeksi. Totta kai, mutta ei kannata sotkea tähän yksittäisen metsälön tarkastelua. Kokonaisuus ratkaisee.
Kyllä minusta hyvä metsän kasvu on samalla hyvä hiilinielu.
Metsän hiilinielu koostuu puuston kasvusta ja maaperän hiilinielusta. Maaperän hiilinielu riippuu mm kasikesyötöstä ja maaperän hiilivaraston hajoamisesta. Ilmastonmuutos on kiihdyttänyt jälkimmäistä, eikä siihen mo voi vaikuttaa. Karikesyöttöön ja runkopuun määrään voi pitämällä metsänsä hyvässä kasvussa.
Hiilinielu on tärkeää pitää yllä ja mieluummin vahvistaa, jos se on kannattavaa. Hiilivarastolla ei niinkään ole suoranaisesti ole itseisarvoa, syntyy, jos on syntyäkseen hiilinielun sivutuotteena.
Metsien runkopuun määrä ja puuston kasvunopeus vaikuttaa metsätalouden kannattavuuteen. Mitä nopeammin puusto kasvaa, sitä puustoisempana metsä kannattaa pitää. Eli jalostetut taimet muokatulla maapohjalla kasvavat nopeasti, jolloin korkeampi puun määrä/ha antaa vielä hyvän koron pääomalle. Samalla metsän hiilivarastokin nousee automaattisesti keskimäärin aikaisempaa suuremmaksi.
Nyt on ostajan markkinat. Kevään kynnyksellä tilanne voi olla toinen, jos talvesta tuleekin kylmä.
Ei tunnu löytyvän hyviä keinoja Suomen saamiseksi kasvuun. Olisikohan jo aika kysyä tekoälyltä. Onko joku kokeillut?
Kasvun aikaansaanti on vaikeaa, mutta onneksi alamäki on helppo saada aikaan.
Katselin eilen ykkösaamussa Vasemmistoliiton pj:n (Minja Koskela) haastattelua. Haluaa miljonääriveron (1 %) ja pääomatulojen verotuksen ja palkka ym tulojen yhdistämisen nykyiseen progressiiviseen tuloveroon.
Esimerkiksi, jos osakesalkun arvo on 1 milj ja osinkotuotto 10%, ensi vuonna yritys maksaa ko tuotosta 20000 € ja osakkeenomistaja n 33000 € (ei muita pääomatuloja) eli Valtio saa 53000 € ja osakkenomistaja 67000 €.
Miljan mallilla jakosuhde muuttuisi osakkeomistajan 50 % marginaaliverolla niin, että Valtio saisi 80000 € ja osakkeenomistaja 40000 €. Esim Virossa ko luvut olisivat toisinpäin.
Virossa tietysti toivotaan Miljalle menestystä ja rikkaampien suomalaisten joukkomuuttoa sinne. Tunneli Helsingin ja Tallinnan välille auttaisi.
Saksassa kuusitukin hinta oli tienvarsihinta. Kallista olisi täältä viedä tukkia Saksaan tienvarteen.
Pitkä keskustelu aiheesta, jonka ohjausvaikutus metsänhoitoon on ainakin vielä vähäinen. Ei lisää avohakkuita ja tuskin vähentääkään. Kyllä merkittävin tekijä on teollisuuden puun tarve ja puun hinta. Teollisuuden puun tarve vaikuttaa merkittävästi avohakkuisiin.