Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Kovasti porataan metsätalouden harrastamisen aktiivisuuden puutteesta ja yritetään keksiä keinoja lisätä puun tarjontaa (lue laskea puun hintaa).
Puuta myyvät yksityistalouden suunnilleen 1500 miljoonalla eurolla/vuosi. Ysityistalouksilla makaa käyttely ym. halpakorkoisilla tileillä 100 miljardia. Tämän rahan sijoittaminen edes korkeakorkoisille tileille tuottaisi ainakin saman, kuin metsätalous. Ei kukaan tunnu kuitenkaan kantavan huolta pankkitileillä makaavista rahoista.
Johtuu varmaan siitä, että talouselämä on tilanteeseen tyytyväinen. Heikko aktiviteetti pankkitileillä on talouselämän (pankkien) etu. Heikko aktivitettii puunmyyntipuolella on aktiivisten metsänomistajien etu ja tätä etua pyritään mm. valtiovallan taholta kaventamaan.
Minkähänlaisia tekoja metsäväeltä odotetaan?. Minusta metsäväki on jo osansa tehnyt. Puuta on tarjolla kohtuu hintaan ylen määrin (tuontipuu selvästi kalliimpaa).
Verotuskin kiristyy. Puun myyntivoiton verohan on nyt selvästi korkeampi, kuin useimman metsänomistajien muiden tulojen verotus ja kiristyy kai jatkossakin. Eli puunmyyntitulot penenee koko ajan ja yhä suurempi osuus niistäkin menee Valtion kassaan. Eiköhän tämä jo riitä.
Perussyyhän talousongelmiin on se, että yhteiskuntaan on pumpattu velkarahaa hyvänäkin aikana. Tämän pumppauksen seurauksena kustannustasomme on noussut yli sen, mihin oman tuotantomme tuloilla (siis omin voimin) oltaisiin päädytty. Nyt olemme tilanteessa, jossa osaamisemme suhteessa kustannustasoomme on alakantissa eli vienti ei vedä. Korjausliike tulee olemaan hyvin tuskallinen ja pitkäaikainen. Korjausliike ehkä nopeutuu, jos Vihreiden Tarja Kronbergin ehdotus toteutuu, eli tuodaan Suomeen kymmeniä tuhansia työttömiä Etelä-Euroopasta.
Saksassa osaamisen suhde kustannustasoon on on vielä kohdallaan, muttei kauaa, kun vihreän politiikkan vaikutukset alkavat kunnolla vaikuttamaan (vrt. ydinvoiman alasjao).
Kaikenlaista hullutusta tulee harrastettua, kun nyt tätä hankintahakkuutakin. Lihaskunto kylläkin selvästi paranee ja painokin putoaa muutaman kilon. Henkisestä kunnon kohentumisesta en ole aivan varma.
Aika rämpimistähän se on, mutta menettelee, kun pienimmät puut tuli kaadettua vähälumisena aikana. Vettäkin on maastossa lumen alla, mutta onneksi vain pienellä alalla voi olla vähän haittaa. Loppusuora häämöttää. Ensi syksynä taas uudella innolla.
Vaikea uskoa, että puunjalostusteollisuusketju saisi puolet Suomen yritystuista, kuten Puun Takaa arvelee. Ehkä hän laskee niin, että, kun esim. Metso Oy, joka tekee erilaisia koneita kaivannais- ja myös metsäteollisuuteen, niin Metson kaikki yritystuet menevät ko. yrityksen valmistamien puunjalostusteollisuuden konevalmistukseen ja sitä kautta puunjalostusteollisuuden tukemiseen.
Harva puunjalostusteollisuutta palveleva yritys taitaa toimia vain puunjalostusteollisuuden toimittajana, kyllä ne tekevät bisnestä myös muiden kanssa.
En yhdy käsitykseen, että metsäteollisuutta tuetaan alhaisen puun hinnalla. Suomessahan puun hinta on kansainvälisesti verrattuna korkeimmasta päästä.
Puun hinta suhteessa palkkakuluihin on kylläkin romahtanut. Mutta tämä, suhteellisen hinnan putoaminen ei ole mitään tukea metsäteollisuudelle.
Kaipaisin edelleen nimimerkkiä Puun Takaa selvittämään, mihin perustuu hänen käsityksensä, että metsäteollisuus on Valtion eniten tukema teollisuusala.
Tuskimpa hallituksen tai muidenkaan tavoitteena on tappaa metsäteollisuus Suomesta, vaikkakin metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä on viime vuosina heikennetty huomattavasti. Eräs esimerkki on työnantajien KELA-maksun poisto, jota kompensoitiin sähköveron nostolla. Puunjalostusteollisuushan hävisi ko. vaihtokaupassa enemmän kuin voitti. Lisäksi tulossa on rikkidirektiivin vaikutukset.
Välillisesti metsäteollisuuttakin haittaa metsätalouteen kohdistuvat lisärasitteet, kuten puun myyntivoiton verotuksen kiristäminen, Durban -sopimussekoilut (arvioidut kustannukset 100 miljoonaa/a). Lisääkin varmaan löytyy. Myös energiapuun tuen alentaminen, jotta rahaa riittäisi tuulipuistoihin, heikentää metsätaloutta ja välillisesti myös puunjalostusteollisuutta.
Metsäteolisuuden saamista yhteiskunnan tuista ei minulla ole selvää käsitystä. Olen aikaisemmin uskonut, että ko. teollisuuden tukeminen suhteessa liikevaihtoon on hyvin vähäistä. Voisiko nimimerkki Puun Takaa antaa lisävalaistusta, kun kerran näyttää tietävän, että puunjalostusteollisuus on eniten tuettu teollisuuden ala Suomessa?
Linkola on näitä tosivihreitä, jotka kuuluisivat Virhreän puolueen kunniajäseniksi.
Itsekin tunnen metsäpalstani läheltä muutaman henkilön, jotka sopisivat Vihreiden kunniajäseniksi. Kahdelle ei tule edes sähköä, kuten Linkolalle. Kulkupeleinä polkupyörä tai apostolin kyyti. Eli ovat vieläkin edistyneempiä kuin Linkola.
Puutteena tietysti on, että asuvat maaseudulla, joka on Vihreän aatteen vastaista. Suosittelisin kuitenkin Vihreille, että tekisivät opintomatkan ko. henkilöiden luokse. Miksei myös Linkolan luokse, elleivät ole jo käyneet.
Ei pinta-alaveroon ole onneksi paluuta. Sehän perustui siihen, että verotettiin ansaintamahdollisuutta, eikä todellisia tuloja. Eihän muitakaan pääomatuloja veroteta ansaintamahdollisuudesta.
Otetaan esimerkiksi vaikka osakesijoitukset. Hyvät pelurit ansaitsevat ko. rintamalla hyvin ja maksavat tuloistaan verot. Huonot pelurit häviävät rahansa, mutta eivät maksa verojakaan. Pitäsikö kuitenkin kaikkia osakepelureita verottaa ansaintamahdollisuudesta ja lätkäistä heidän muiden tulojensa päälle laskennallinen ”työtulo”, jota tietysti verotettaisiin marginaaliveroprosentin mukaan. Näin tappiotakin tekevät pelurit joutuisivat maksamaan veroja. Menestyvien pelureiden verotus todennäköisesti laskisi.
Aikaisempi metsäverotushan suosi hyvin metsiään hoitavia pienehköjä tiloja. Vero suhteessa tuloihin oli pienituloisilla melko pieni ja suurituloisilla suuri. Metsän todellinen tuotto ei vaikuttanut veron määrään. Eli periaatteessa huono metsäpeluri saattoi joutua maksamaan huomattavia veroja lähes olemattomasta tulosta. Paluu vanhaan olisi ehkä hyvä jaksollisen kasvatuksen metsien omistajille ja huono jatkuvan kasvatuksen kavereille.
Suorittava Porras on oikeassa. Jos asutuksen liepeillä olevat sudet ammutaan, niin ne oppivat karttamaan asutusta. Nykyäänhän toimitaan päin vastoin. Susia salakaadetaan salomailta, koska asutuksen lähellä salakaatajat jäävät varmemmin kiinni.
Näin sudet ovat oppineet, että asutuksen liepeillä on turvallisempaa ja ruokaakin on tarjolla (esim. koiria).
Tiemaksut pelkästä metsämaasta ovat yleensä hyvin pienet. Itselläni erään tien varressa suunnilleen 1 €/ha/vuosi. Eli vallan suuria tieinvestointeja ei kannata tehdä, jos vaihtoehtona on liittyminen olemassa olevaan tiehen.