Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
Eilen Yaran horusta laitettiin maalevityksenä 12 ha alalle. Viimeisiä kelejä alkoi olla mutta juuri kerkesi. Otin vähän riskiä ja tilasin tuhkat säkkitavarana jo ennen hyväksyttyä metka päätöstä, toki arvelin että tukiehdot täyttyvät niin kuin täyttyivätkin. 40tn oli kokonaismäärä eli horusta meni n.3.3 tn/ha
Mihin mutuun se perustuu jos on tutkittu että ainoastaan 10% maanomistajista hakee korvauksia hirvituhoihin? Kerro suorittava
Juurihan tuossa metsälehdessä luki että metsänomistajista vain 10% hakee korvauksia tuhoihin niin en tiedä onko suorittava jollakinlailla yksinkertainen kun ei tunnu ymmärtävän asiaa.
Teitten varsilta on turha katsella hirvituhoja sieltä ette löydä kuin yksittäisiä syöntejä. Syvemmälle kun viitsii mennä ja vielä jos raivaussahan ottaa mukaan niin näkee totuuden. Metsätaloudesta elävänä tämmöisiin hirvituhoihin kiinnittää aivan erillailla huomiota missä ne on ja miten niitä pystyisi välttämään. Minulla on esimerkiksi kattavat penkkatieverkostot joita en yhtäkään ole sulkenut. Annan ihmisten niillä liikkua olivatko sitten marjastajia tai metsästäjiä. kaikki liike mikä teille saadaan häiritsee hirvien elämää. Eihän ne tietysti talvella auki ole muuta kuin hakkuiden tai muiden hoitotöiden takia mutta sulanmaan aikaan kaikki on ihmisten käytössä.
Semmonen nyrkkisääntö itsellä ollut että männyt toukokuun loppuun ja kuuset juhannukseen mennessä. Nyt kun on tulossa sekaistutusta ja mäntyä niin mänty alueet ekana ja sitten siirrytään sekaistutuksiin. Pakkastaimilla nykyään pelivaraa on ja onhan ne huolettomampia kun ei heti tarvi kastelemassa olla. Kuivimmilta paikoiltahan se kannattaa istutukset aloittaa. Koivua ei kannata hirvien takia haaveilla vaikka mieli tekis.
Niin ei ne metsänkasvatuksen perusasiat mihinkään muutu. Yksityiskohtien osaamisestahan siinä on pitkälle kyse. Ne kun oikeasti ymmärtää ja sitä kautta siirtää käytäntöön niin ollaan jo pitkällä.
Muistaako Panu väärin? Toteutusilmoitusta ei voinut lähettää ilman hyväksyttävää rahoituspäätöstä ja rahoituspäätöstä ei entisessä kemerassa hyväksytty mikäli kohteen tukiehdot eivät täyttyneet esim. Haku ajan suhteen.
Motokuski kirjoittaa asiaa. Nykytuki kun vielä puottivat viiteen vuoteen seitsemästä tuon uudelleen haku mahdollisuuden taimikonhoitoihin on hyvä. Seitsemän vuotta on pitkä aika. Tahto entisen kemeran aikaan olla että varhaisperkkuun jälkeen tuli monta kohdetta tehtyä ilman kemeraa kun tuli jo taimikonhoito eteen. Kertoo tietysti että metsän tarpeiden mukaan tuli mentyä ei muutaman satasen kemeran. No nyt sen pystyy hakemaan käytännössä kahdesti joka kohteelle.
Niin mutta ei ne metsänomistajat ole näitä järjestelmiä luoneet. Voihan sitä itse olla niitä hakematta eikä pahottaa mieltänsä jos toiset niitä hakee. Metsänomistajissakin on monenlaisia omistajia ei kaikki ole hyvä tuloisia.
Metsätalous perustuu markkinatalouteen ja on siltä osin terveellä pohjalla. Tulot muodostuvat pääosin puunmyynneistä ja tukien osuus on hyvin pieni. Totta kai ne silti kannattaa käyttää kun valtio on sellaisen mahdollisuuden luonut, ei siitä kannata mieltänsä pahoittaa jos suuri osa niitä hakee.Systeemi on kaikille sama, totta kai jos enempi on pinta-alaa niin metka tukea on mahdollisuus hakea enempi. Nykyinen metka on hyvä ja kannustaa hyvään metsänhoitoon mutta jos haluaa metsästä tuloja enempi saada silloin kannattaa miettiä kuinka puuta saadaan myytyä enempi markkinoille hyvään hintaan.
Kyllä se harmitus reva siitä hiljalleen ohi menee, malttia.