Metsärahastojen ja rahastojen liikkeellelaskijat ovat kyllä taloudellisesti fiksuja ja osaavat laskea, mutta noihin sijoitettava raha ei useinkaan ole fiksua. Sijoittajat ovat usein henkilöitä tai tahoja, joilla ei ole asiantuntemusta tai halua seurata muita sijoitusvaihtoehtoja. Rahastot ja pankit pumppaavat päältä itselleen riskittömästi perustuoton hallinnointipalkkioilla. Taantuman aikana sitten kotitaloudet tarvitsevat sijoituksensa elämiseen ja myyvät rahasto-osuutensa yhtäaikaa kaikkien muiden kanssa, jolloin lunastushinta laskee ja koko sijoituksen arvo menee usein negatiiviseksi. Rahastojen perustajia tämä ei haittaa, sillä varma riskitön tuotto on jo saatu ja työpaikat itselle turvattu ja voi jo valmistautua uuden rahaston perustamiseen viimeistään seuraavaan nousuun.  Tämä on hieman karrikoitu kuvio ja ei kaikkiin varmasti pätevä, mutta hyvin yleinen kuvio ja tämän tiedostettuaan ymmärtää, miksi rahastoja on niin paljon ja miksi niitä niin agressiviisesti markkinoidaan.

Laskin Gla:n innoittamana karkein luvuin summa-arvion kuviotiedoista tuottojen nettonykyarvon yhdelle 15 ha tilalle (hakkuut ja uudistaminen huomioiden) ja tosiaan toteutuneen hinnan perusteella asettuu 2-3% haarukkaan tuotto. Täytynee seurata vuosi tai pari tilannetta ja joutuvatko rahastot vääjäämättömän taantuman myötä myyntitoimiin tai ostaa vaikka tuolla tuotolla itselle harraste- ja metsästysmahdollisuutta ilman sen suurempia taloudellisia paineita.

Taalerilta oli luultavasti hyvä liike myydä metsärahasto Ranskaan AXA:lle ja tämä on hyvä suomalaisillekin metsänomistajille. Ranskassa ei varmasti voi olla suomalaisia parempaa asiantuntemusta täkäläisten metsien tuottomahdollisuuksista ja kun AXA:n sijoittajat alkavat lunastaa osuuksiaan, niin sieltä laitetaan varmasti ensimmäisenä myyntiin nousukauden huumassa periferiasta ostetut metsät ja tällöin on täällä oston paikka ja tappion kärsivät AXA:n sijoittajat.