Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Kuka haluaa metsissään työjellä, siihen on oltava ainakin arvostava oikeutus.Kuka sen rahallisen hyödyn mitenkin laskee, on oma asiansa.
Vihreille vouhakkeillehan tuo pitäisi antaa ”työn alle”. Siellä on joutilasta sakkia lapion varteen ja syytää se junan vaunuun.
Lenkopetäjällä erittäin realistinen omakohtainen kokemus näkemys sontakasojen merkityksestä ja siten valtion kykyyn vaihtaa käytetyt vaipat uusiin…
Tukin laatuvaatimus kauppakirjassa ”oikeuttaa” lumppaamaan joko lyhyen lahon, juurenniskan tai mutkan. Niitä tulee tilaamatta.
Ammattimies ratkaisee lumpin pituuden mo:n eduksi joko tyveyksenä maahan, kuituna tai lahona pinoon.
Aloituksen tilanne vaikuttaa selvältä siten,että hankintamyyjä ollee ensiksikin tieosakas.Kun ostaja on vastaanottanut pinot helmikuussa, aikaa talvikuljetukselle on kyllä ollut. Eli ostaja maksaa säretyt tieviulut.
En ymmärrä jonkin kaivosoikeuden voivan ohittaa omistusoikeuden. Sosialisointia pahimmillaan. Ja korvaukset mo:lle valtauksista sikamaista määräysvaltaa ja rosvousta.
Mitä on kostunut valtio ylikansallisten kaivospuljujen ryöstöretkistä? Muutettavaa olisi paljonkin ja sen jälkeen kun arvostus on kohdillaan, kuokka turpeeseen.
Työtä tekevät ihmiset ovat täysin eri juttu kuin surffaajat. Ja ne kotimaiset votkulat, joille työ ei kelpaa, pysykööt veneensä alla.
Suomessa on omat Metsänmiehen luettelemat omat haasteet. Ne ovat lievitettävissä tilanteiden mukaisina elämään kuuluvina, joista jokaisen valtion on velvollisuus huolehtia.Tämä rosvojen virta on kuitenkin loputon.Syy siihen pitäisi kitkeä perin juurin.
Ennen oli entistä omine virheineen. En usko alkuunkaan, että jo nykytekniikalla saati lähitulevaisuudessa ei saataisi turvetupruttelua nollapäästöiseksi. On monimutkaisempiakin virityksiä keksitty, miksei tötteröä piipun päähän? Turpeen monipuolisen käytön mahdollistava kansallinen rikkaus kun haluttaneen haudata, ei voi olla tungosta järjen runsaudessa.
”Veroton työn osuus on vähäinen, sanoisin melkein merkityksetön..”
Ei pidä Jovaininkaan mitätöidä hankintamyyjän verotonta työn osuutta. Kuka sen valinnan kohdaltaan tekee, hyvä niin. Se on rahallinen etuus ja terapeuttinen autuus rassata metsänsä mieleiseen kuntoon.