Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Jovain…”Korjuun kustannukset maksaa metsänomistaja ja ne peritään pystykaupassa puunhinnasta. Tottahan maksaja lopulta on kuluttaja, mutta sillä ei ole mitään tekemistä puukaupan kanssa.”
Vertailun vuoksi esimerkki: rakennusliike/urakoitsija rakentaa (kilpailutuksen jälkeen tietysti) rakennuttajalle kerrostalon. Kun aikain saatossa nämäkin mökinrakentajat ovat seuloutuneet vakiintuneeseen nykytilaan rakennella niitä taloja, olisiko Jovainilla jokin syy heittää nämä pihalle ja tulevat kaksion ostajat kukin tekisivät oman koppinsa? Tulisi sitä purnattua hankintatyötä?!
Kuusessa ollaan:”Kokonaiskasvua tulee rajoittamaan nuorten metsien hoitorästi..”
Juuri noin. Neuvontakentän olisi jo pitänyt herätä patistamaan mo:t aikanaan liikkeelle.Lisäksi moneen kertaan vatvottu sorkka-eläinongelma seurauksineen on pirullinen toisen ja kolmannen tahon väärää vallankäyttöä.
Kun on jo noin iso Tilhi ja toivottavasti ranteessa ruista, tuollaisen leimikon raapaisee levähellessä…?
Reser.indeksille toivotan myös menestystä ja kaatokelejä. Ja toivottavaa olisi sitten savotoida alusta loppuun. Koko lystin jälkeen olisi hyvin mielenkiintoista meidän muiden saada joku yhteenveto plussista ja miinuksistakin. Ja etenkin rattoritöiden kannattavuuksista verraten kantohintaan. Jovainin konsultti-apu sallitaan ja urakkatarjouskilpailun sijoitus. Mahdollinen raakki-% tietysti kiinnostaisi…
Jovain: ”Minkähän takia puunhinta Suomessa mataa. Ettei vaan korjuun (puuhuollon) kustannukset ole liian korkeat. Tälläkin hetkellä tuotetaan massapuuta ulkomailta ja poljetaan puunhintaa. Korjuun kustannuksistahan ei voi tinkiä, ei ainakaan siihen liittyvästä kilpailusta.”
Meillä mo:lla ei siihen ole teollisuuden puolesta tyhjentävää vastausta, mutta että korjuun kustannukset olisivat liian korkeat!? Jovain on itse edelleen korottamassa esim. avohakkuuta kieltämällä ja museomenetelmiä tuputtamalla.
Jovainin virsi kilpailutuksen puutteesta korjuun rintamalla on sekin täysin perusteeton. Ne jotka yleensä pystyvät urakointiin puun kimpussa, ovat joka tasolla huutokaupoteltu sieluttomaan tilaan. Laitevaatimustaso ja toiminnan laatu ovat kuitenkin tinkimätöntä johon yrittäjien on sitouduttava.
On suoranaista horinaa jatkuvasti luulotella tyhjää ja syyllistää suurilla taloudellisilla riskeillä ottaneita ja työhönsä panostaneita yrittäjiä, kuin he olisivat pahantekijöitä.
Korjuun järjestelmät vain ovat nyt nämä täällä ja muualla maailmassa tästä tegnologiasta ovatkin kateudesta punaisia.
Yksityismetsissä omistaja päättää.Piste. Kun Kemeroilla tms. pelattaan, siltä osin olkoon yhteiskunnan oikeus sorkkiutua pelissä.
Aloituksen kaikki kysymykset toteutuessaan ovat myrkkyä yksityismetsätalouden harjoittamiselle. Ja siten yhteiskunnallisestikin hyvin tärkeän elinkeinon halvaannuttaminen poliittisin mielivaltaisuuksin olisi typeryyden huipentuma.
Timppa:”Koko säätelyajatus on nurinkurinen”. Niin on.
Ja Gla:n ”Reunaehdot pitää määritellä…” on juuri noin.
No nyt on Jätkällä listaus siinä mallissa että jänskällä odotamme Jovainin kommentteja…
Metsänmiehen ynnäystä ihmettelen kuin Jätkäkin kohdassa, ”kun hankinta ja käyttökulut ovat murto-osan ja tuotos sama kuin isolla koneella”.
Jos niin olisi, ei käyttö olisi kuitenkaan niinkin vähäistä. Ja mitä haastavammat olosuhteet, sitä huonompi tuotos ja jyrkästi. Lopulta puut pysyvät metsässä.
Kuten mainittua, metsissään touhuavat rattorimiehet eivät tarvitse kenenkään lupaa tai hyväksyntää toimilleen.
Kun nyt taas Jovain tuhahtaa että” tässä kokonaisuudessa rattoreilla ei ole mitään merkitystä”, on sekin yksi valistunut tussahdus. Tottakai on merkitystä niille jotka sitä harjoittavat! Ja saahan teollisuus vaan sieltäkin kelpo siivun puuta.
Mehtäukon Valtra on talvisin suurteholingon tai kärki-auran edessä. Eikä vartioi vaikka Jovain livahtaisikin Zetkallaan lepikkoon.